Limainen ja liukas vieraslaji kotiutui uudelle alueelle Suomessa – voit levittää hyytelösammaleläintä tietämättäsi

Lämpimissä ja ravinteikkaissa vesissä viihtyvän vieraslajin hävittäminen olisi tärkeää sen lisääntymisen hillitsemiseksi.

hyytelösammaleläin
Iso hyytelösammaleläin kivellä
Suurin Lempäälän rantavedestä löytynyt hyytelösammaleläin oli lähes 3 kiloinen ja se halkeili herkästi.Anne Savin / Yle

Anne Mäkynen pesee käsiään Lempäälän kanavan rannassa, sillä hetki sitten hän on nostanut rantavedestä hyytelösammaleläimiä.

– Kyllähän ne ovat aika limaisia, sellaisia geelimäisiä, ja niiden lima jää aika sitkeästi ihoon, Pirkanmaan ely-keskuksessa vesitalousasiantuntijana työskentelevä Mäkynen kuvailee.

Mäkynen sai vinkin hyytelösammaleläimistä Lempäälän kanavalta. Pienemmän yksilöt olivat kivikkoon tarttuneina ja yksi suurempi kelluin vedessä.

– Kivet ovat tyypillinen kiinnittymisalusta hyytelösammaleläimille, mutta myös kaikki rakenteet, kuten laiturit.

Anne Mäkynen Lempäälän kanavan rannassa, kivellä suuri hyytelösammaleläin
Vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen kertoo, että Pirkanmaan ely-keskus pyrkii jakamaan tietoa hyytelösammaleläimestä ja sen torjumisesta. Anne Savin / Yle

Suurin Mäkysen rannalle nostamista yksilöistä on halkaisijaltaan 30 senttiä painoa sillä on 2–3 kiloa.

– Tämä hajoaa jo aika helposti ja tähän tulee lohkeamia tässä vaiheessa kesää, Anne Mäkynen sanoo,

Tavattu toistaiseksi vain Pyhäjärven eteläosissa

Ensimmäiset havainnot hyytelösammaleläimestä tehtiin Suomessa 2000-luvun alkupuolella Saimaan kanavassa ja Vuoksen vesistöissä Itä-Suomessa. Pirkanmaalta eläin löytyi vuonna 2017 Lempäälän alueelta eteläiseltä Pyhäjärveltä.

Hyytelösammaleläin leviää alueelta toiselle esimerkiksi lintujen sulissa, kalastusvälineiden mukana ja veneiden pohjassa.

– Sen lima tarttuu tiukkaan alustaansa, joten veneet ovat hyvin todennäköisesti levittäneet sitä vesistöstä toiseen, arvelee Anne Mäkynen.

Hyytelösammaleläimen leviämistä seurataan vieraslajit.fi -sivulle tehtävien ilmoitusten avulla. Pyhäjärveltä on kertynyt ilmoituksia pitkin kesää ja vielä syyskuun alkupuolellakin.

Mies katselee kivikkoiseen rantaveteen
Teppo Solin on tänä kesänä kerännyt ennätyksellisen paljon hyytelösammaleläimiä omasta mökkirannastaan Pirkkalassa. Anne Savin / Yle

Parin viime vuoden aikana havainnot ovat lisääntyneet merkittävästi. Nyt niitä on löytynyt runsaasti myös Teppo Solinin mökkirannasta Pirkkalassa.

– Viime kesään verrattuna niitä oli nyt vähintään kymmenkertainen määrä. Keräsin rannasta pelkästään yhden päivän aikana kaksi isoa ämpärillistä.

Ei haitallinen, mutta ei-toivottu

Hyytelösammaleläintä ei ole luokiteltu haitalliseksi, joskin kokonsa puolesta se on otollinen tukkimaan esimerkiksi vesiputkia. On myös mahdollista, että laji kantaa lohikaloille munuaissairautta aiheuttavaa loista. Muutaman vuoden takaisissa tutkimuksissa Pyhäjärvestä otetuista yksilöistä loista ei kuitenkaan löytynyt.

Silti vieraslajiksi luokiteltu eläin on ei-toivottu vieras, jota kukaan ei haluaisi rannoilleen.

– Kyllähän se on ällöttävän näköinen, ja jos menisi uimaan ja astuisi sen päälle, ei se mikään mukava kokemus varmaan olisi. Sellainen lillinki ja liukas – hyi, puuskaisee Teppo Solin.

Puhelimen näytössä kuva ämpäristä, jossa hyytelösammaleläimiä
Teppo Solin kertoo keränneensä nyt jo hävitettyjä hyytelösammaleläimiä useita ämpärillisiä. Anne Savin / Yle

Nyt hyytelösammaleläimiä ei enää Teppo Solinin rannasta löydy, sillä hän on keräännyt niitä runsain mitoin kuivalle maalle.

– Yritin kaapia saunakuupalla kaikki, mitä kivistä lähti irti. Kun kuulin, että se on vieraseliö, eikä kuulu tänne, niin yritin tuhota ne parhaani mukaan.

Leviämistä voi hillitä keräämällä yksilöt kuivalle maalle

Paras keino hillitä eläimen lisääntymistä onkin yksilöiden nostaminen kuivalle maalle.

– Tällä hetkellä meillä ei oikein ole muita välineitä, millä sen leviämistä pystyttäisiin hillitsemään. Toivomme, että kaikki jotka sitä nyt havaitsevat ja rannoiltaan löytävät, voisivat keräillä sitä kuivumaan ja hävittää kompostoimalla, sanoo Anne Mäkynen.

hyytelösammaleläimen palasia kivellä
Syksyllä vesien viilentyessä hyytelösammaleläimen rakenne muuttuu hauraaksi. Se hajoaa valmistautuessaan lisääntymään ensi kesänä. Anne Savin / Yle

Syksyn koittaessa ja vesien viilentyessä hyytelösammaleläin hajoaa luonnossa itsestäänkin.

– Elo-syyskuu on hyytelösammaleläimen lisääntymisaikaa, jolloin siinä olevat statoplastit alkavat irtaantua. Niistä alkaa muodostua uusia yhdyskuntia ensi kesänä, muistuttaa Anne Mäkynen.