Kirja-alaa ravistelee ennennäkemätön murros: äänikirjojen suosio räjähti, mutta kirjailijat jäivät nuolemaan näppejään

Kirjailijaliiton jäsenkyselystä selviää, että kirjailijat eivät ole juuri hyötyneet äänikirjojen kasvavasta suosiosta.

äänikirjat
Äänikirjan kuuntelija
Äänikirjojen suosio on kasvanut nopeasti. Jyrki Lyytikkä / Yle

Äänikirjojen suosio on kasvanut räjähdysmäisesti kuluneena koronavuonna 2020, ja se on ollut iloinen asia hiipuvalle kirjamyynnille.

Kustannusyhdistyksen tilastojen mukaan myynti kasvoi peräti 122 prosenttia ensimmäisen vuosipuoliskon aikana verrattuna alkuvuoteen 2019. Eniten kasvoi lastenkirjojen äänikirjamyynti. Se lähes kolminkertaistui 180 prosentin kasvulla.

Esimerkiksi Suomen suurimpiin kustantamoihin kuuluvan Otavan kaunokirjallisuuden myynnistä äänikirjojen osuus on kasvanut peräti 40 prosenttiin tämän vuoden aikana.

Koronaepidemia on vain vahvistanut jo olemassa ollutta trendiä: äänikirjapalvelut raportoivat jo ennen koronaa muutaman viime vuoden aikana kuuntelumäärien huimasta kasvusta.

Kirjailijoiden kukkarossa kasvu ei ole kuitenkaan juuri tuntunut.

"Kuin leikkuulaudan rakoon pudonneita murusia." Näin kuvailee kirjailija äänikirjasta saatuja tuloja.

Siksi Kirjailijaliitto teki jäsenkyselyn, jossa tiedusteltiin nimenomaan äänikirjojen palkkioprosenteista.

– Oli signaaleja, että palkkiot ovat matalia verrattuna painettuun kirjaan. Halusimme selvittää, miltä tilanne todella näyttää, kertoo Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Suvi Oinonen.

Tulos oli karu. Äänikirjasta maksettu palkkio oli keskimäärin 0,67 euroa myydyltä kappaleelta. Ero on melkoinen verrattuna painettuun kirjaan, josta saa keskimäärin 3,10 euroa.

Äänikirjan tuotto on siis vain noin viidesosa vastaavan painetun kirjan tuotosta.

Esimerkki osoittaa epäsuhdan suuruuden: jos kirjaa myydään 5 000 kappaletta painettuna, on kirjailijan palkkio 15 500 euroa. Äänikirjoina myytynä summa on ainoastaan 3 350 euroa.

Vesa Vierikko / Äänikirjat / äänitysstudio / Silencio / 24.08.2017 / Helsinki
Äänikirjojen lukeminen työllistää paljon näyttelijöitä. Vesa Vierikko on lukenut muun muassa Harry Potter -kirjat.Juha Heikanen / Yle

Kirjaililijaliiton selvityksessä kysyttiin vuoden 2019 tuloista, sillä tilitykset tulevat aina viiveellä. Kyselyssä ei siis vielä näy koronakevään äänikirjabuumi.

Mitä suositumpi, sitä paremmat prosentit

Mutta mistä sitten johtuu, että kirjailijat eivät vaurastu äänikirjojen suosion myötä? Syitä on monia.

Merkittävin asia on sopimukset. Jokainen kirjailija tekee itse oman sopimuksensa kustantajansa kanssa. Palkkioprosentit kirjataan sopimukseen. Painetussa kirjassa palkkiot ovat melko vakiintuneita. Ne liikkuvat yleensä 20–25 prosentin välillä. Äänikirjojen kohdalla hajonta on suurta. Prosentit vaihtelevat 12:n ja jopa 50:n prosentin välillä.

– Suuri vaihtelu kertoo siitä, että äänikirjat ovat vielä melko tuore ilmiö. Palkkiotaso näyttää äänikirjojen puolella hakevan vielä muotoaan, Oinonen perustelee.

Sopimuksia tehtäessä äänikirjoihin ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. On ajateltu, että tulot tulevat kuitenkin painetusta kirjasta.

– Sopimuksissa ollaan vielä c-kasettiajassa. Silloin äänikirjat tehtiin hyvin eri tavalla. Ylipäätään aika harvan kohdalle edes osui äänikirjan teko, joten siksi niiden prosentit jäivät vaille huomiota.

Äänikirjan kuuntelua puhelimelta.
Äänikirjat pidentävät kirjojen elinkaarta, sillä tarjolla on myös vanhempia kirjoja.Nella Nuora / Yle

Toinen syy palkkioiden pienuuteen on, että äänikirjoja myydään lähtökohtaisesti halvemmalla kuin painettuja kirjoja. Kun tähän yhdistetään pienet palkkioprosentit, tuloksena on vähäiset tulot kirjailijalle.

Lukuaikapalveluissa, kuten esimerkiksi Bookbeatissa ja Storytellissa, kirjailijoille maksetaan pääsääntöisesti kuunnellun osuuden mukaan. Eli jos palvelun asiakas kuuntelee kirjasta puolet, kirjailijalle maksetaan koko kirjan palkkiosta puolet. Tämä taas on kustantajan ja palvelun tuottajan välinen sopimusasia.

Vaarana on kuitenkin niin sanottu Spotify-ilmiö. Kansainväliset äänikirjapalvelut pyrkivät luomaan painetta ja kehottavat kustantajia siirtymään Spotifyn mallin mukaiseen palkkiomaksuun. Siinä vain todella suuret tähdet pääsevät tienaamaan, kun muille jää vain pieniä murusia.

Voit lukea Spotifyn palkkioista lisää tästä:

Spotify raotti salaisuuden verhoa: käyttäjämaksut valuvat suosituimpien poppareiden taskuun – pelkkää klassista musiikkia kuunteleva tukee tietämättään Cheekiä ja Sannia

Tähän saakka ainakin maamme suuret kustannustalot ovat pystyneet torppaamaan tällaiset ehdotukset.

Pystyykö tulevaisuudessa elämään kirjoittamalla?

Äänikirjojen suosio on kirjailijoille iloinen asia.

– On ihanaa, ettei kirjallisuutta ole hylätty. Se joutuu kilpailemaan niin monen muun asian kanssa ihmisten ajankäytöstä, sanoo kirjailija ja Kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen.

Sirpa Helena Kähkönen on suomalainen kirjailija ja suomentaja.
Kirjailijaliiton puheenjohtajana Sirpa Kähkönen on huomannut kirjailijoiden olevan hyvin huolestuneita toimeentulostaan tulevaisuudessa.Henrietta Hassinen / Yle

Hän on tyytyväinen, että selvitys äänikirjojen tuloutumisesta tehtiin nyt. Kirjailijat ovat hyvin huolissaan siitä, miten he pärjäävät tulevaisuudessa. Painetun kirjan myynnin lasku on ollut monille kirjailijoille kriisin paikka. Monet kohtuullisestikin myyneet kirjailijat ovat joutuneet toteamaan, ettei kirjoittamalla enää elä.

– Olisi tavattoman tärkeää, että palkkiopolitiikka rakennettaisiin reiluksi, jotta kirjailijat pystyisivät tulemaan toimeen. Olisi hienoa, että ihmisten kiinnostus äänikirjoja kohtaan näkyisi myös kirjailijoiden tilipussissa.

Kähkönen painottaa, että kustantajat kyllä ymmärtävät olevansa riippuvaisia kirjailijoista.

– Epäreilua kohtelua ei juuri esiinny.

Kirjailijaliitto peräänkuuluttaakin koko alan yhteistä vastuuta kirjailijoiden toimeentulosta.

– Äänikirjamarkkinoiden kehitystä on seurattava tarkasti ja koko alan on huolehdittava siitä, että kustantajilla on jatkossakin taloudelliset mahdollisuudet kustantaa kirjoja ja kirjailijoilla mahdollisuus niitä kirjoittaa, toiminnanjohtaja Suvi Oinonen toteaa.

Ilman kirjailijoita ei ole koko kustannusalaa

Alalla tilanteeseen on jo herätty. Esimerkiksi Otava ilmoitti kirjailijoilleen viime viikolla, että se tulee nostamaan äänikirjoista saatavia prosentteja.

– Tarkistamme äänikirjojen palkkioprosentit tämän vuoden osalta. Lisäksi neuvottelemme myös vanhempia sopimuksia uusiksi, vahvistaa Otavan toimitusjohtaja Pasi Vainio.

Kustantamoissa tiedostetaan kirjailijoiden toimeentulon merkitys.

– Olemme saaneet paljon kiitosta kirjailijoiltamme kirjeen jälkeen.

Mies kuuntelee äänikirjaa.
Äänikirjat ovat tuoneet kirjallisuuden pariin etenkin nuoria aikuisia, jotka elävät hektistä elämänvaihetta.Antti Lähteenmäki / Yle

Vainio uskoo, että muut seuraavat perässä.

– Koko kirja-ala on riippuvainen ennen kaikkea kirjailijoista. Ilman luovan työn tekijöitä ei ole mitään, mitä kustantaa.

Lue lisää:

Korona-aika on saanut suomalaiset innostumaan jälleen lukemisesta

Hauskoja kirjoja kuunneltaisiin nyt enemmän kuin niitä on tarjolla – Äänikirjojen suosio kasvaa entisestään, kun ihmiset haluavat hetkeksi pakoa koronakriisistä

Äänikirjojen jättisuosio toi rysäyksellä töitä suomalaisstudiolle – hyville lukijoille olisi enemmän hommia kuin ehtivät tehdä

Äänikirjojen johtava suoratoistopalvelu BookBeat tekee vielä tappiota, vaikka äänikirjat menevät kuin kuumille kiville