1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. parturit ja kampaamot

Hiuksia päätyy kampaamoissa sekajätteeseen tuhansia pusseja viikoittain – kierrätettynä ne voisivat auttaa esimerkiksi öljyntorjunnassa

Hiusjätettä ei tällä hetkellä hyödynnetä mitenkään.

Parturi-kampaaja Marjo Sjöholm on sitä mieltä, että kierrätykseen on nykyään pakko kiinnittää hiusalalla huomiota. Kuva: Paula Collin / Yle

Hiuksenpätkät napsuvat lattialle parturi-kampaaja Marjo Sjöholmin käsittelyssä. Lattialta pätkät lakaistaan pois ja kipataan sekajätteen joukkoon.

Vaikka hius on luonnontuote, se maatuu hyvin hitaasti. Niin hitaasti, ettei se kuulu biojätteeseen. Parturi-kampaamoissa syntyvälle hiusjätteelle ei tällä hetkellä ole uusiokäyttökohteita, mikä surettaa hiusalalla.

– Tekemämme työ on pääsääntöisesti hiussilpun tuottamista, joten sitä tulee aikamoiset määrät. Jos sille olisi joku käyttötarkoitus, olisi se kaikki pois sekajätteen joukosta, sanoo Hiusyrittäjien toiminnanjohtaja Marja Pahkala.

Pahkala kertoo, että hän keräsi kerran asiakkaansa pyynnöstä viikon aikana leikkaamansa hiukset talteen. Hiuksia kertyi iso muovikassillinen, vaikkei Pahkala ottanut talteen lainkaan lyhyttä hiussilppua.

Ammattinetin (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomessa on noin 15 000 hiusalan ammattilaista. Jos jätettä syntyy kaikilla suunnilleen yhtä paljon, on määrä melkoinen.

Hius imee tehokkaasti öljyä

Marja Pahkalan mukaan hiuksille olisi mahdollista keksiä uusiokäyttökohteita. Hän sanoo, että hius on loistava neulatyynyn materiaali, sillä se pitää neulat terävinä. Toisaalta neulatyynyille ei enää nykymaailmassa ole kovin paljon käyttöä.

Yksi käyttökohde voisi löytyä öljyntorjunnasta.

– Näkisin siinä valtavat mahdollisuudet. Hius on öljyntorjunnassa todella tehokas, koska sen imukyky on erittäin hyvä ja hius sitoo öljyn itseensä, Pahkala sanoo.

Asiaa on tutkittu hiljattain muun muassa Australiassa Sydneyn teknologiayliopistossa (University of Technology Sydney). Yliopiston heinäkuussa julkaiseman tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan ihmisen hiukset ja koiran karvat tarjoavat tehokkaan ja kestävän tavan öljyntorjuntaan erityisesti maalla.

Tutkimuksen mukaan öljyntorjunnassa tällä hetkellä käytetyt synteettiset materiaalit voivat olla tehokkaita, mutta ne ovat usein kalliita ja tuottavat suuria määriä muovijätettä.

Ekologinen, nykyään käytössä oleva vaihtoehto maalle valuneen öljyn imeytykseen on turve, mutta australialaistutkimuksen mukaan se ei ime öljyä lainkaan yhtä tehokkaasti kuin hiuksista ja karvoista huovutettu matto.

Pienessä mittakaavassa hiuksia on käytetty öljyntorjunnassa muun muassa Mauritiuksen öljykatastrofissa elokuussa. Siellä ihmiset leikkasivat omia hiuksiaan, jotta öljynimeytysverkkoihin saatiin täytettä.

Marjo Sjöholmin asiakas kertoi kerran yhden käyttötarkoituksen hiuksille. Ne voi laittaa sukkahousun sisään ja ripustaa pihapuiden oksille. Hiuksissa on nimittäin tietty ominaistuoksu, joka karkottaa jänikset ja peurat. Kuva: Paula Collin / Yle

Asiakkaat kiinnostuneita kierrätyksestä

Hiusalalla on viime aikoina alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota kierrätykseen. Hiusyrittäjien Marja Pahkalan mukaan alalla pyritään kierrättämään, mutta kierrätys ei välttämättä onnistu niin tehokkaasti kuin olisi hyväksi.

Hiusjäte on suurin yksittäinen ongelmaryhmä, mutta myös esimerkiksi värjäyksessä käytetyt foliot ovat usein kierrätykseen kelpaamatonta jätettä. Folio itsessään kuuluisi metallinkeräykseen, mutta se olisi pestävä puhtaaksi väreistä, jotta se kelpaisi kierrätykseen. Tämä lisää työmäärää kohtuuttomasti ja pesuun käytetty vesi vähentää kierrätyksen hyötyä.

Toisaalta foliojätteestä voidaan päästä eroon raidoitustekniikkaa vaihtamalla.

– Voidaan käyttää useampaan kertaan käytettäviä papereita, jotka toki päätyvät jossain vaiheessa jätteeksi, mutta uudelleenkäytettävyys vähentää jätekuormitusta. Voidaan myös käyttää freehand-värjäystekniikkaa, jossa jätettä ei tule juuri lainkaan, kertoo Pahkala.

Uusia parturi-kampaajia ohjaava Marjo Sjöholm kertoo, että alalle hakeutuvat ovat nykyään usein jo valmiiksi valveutuneita kierrätyksen suhteen. Kuva: Paula Collin / Yle

Koulutus on tässä avainroolissa – niin kuin muissakin kierrätykseen liittyvissä asioissa. Turkulainen Marjo Sjöholm ohjaa tulevia parturi-kampaajia Turun ammatti-instituutissa ja kertoo, että myös siellä kierrätys otetaan huomioon.

– Jo opiskeluaikana puhutaan kierrättämisestä ja ohjataan, mihin laitetaan käytetyt värituubit ja niin poispäin. Kyllä se on tätä päivää, Marjo Sjöholm sanoo.

Myös asiakkaat kiinnittävät yhä enemmän huomiota kierrätysasioihin. Joillekin hyvin hoidettu kierrätys voi jopa ratkaista parturi-kampaamon valinnan.

– Asiakkaat ovat todella valveutuneita ja kokevat tärkeänä, että heidän hiustensa vaikutusta ympäristölle mietitään, sanoo Hiusyrittäjien Marja Pahkala.

Lue myös:

Vinot otsatukat ja kotivärjäämöjen koronasävyt ilmaantuivat kampaamoihin – ammattilaisilla riittää korjattavaa kotiparturoinnin jäljiltä