1. yle.fi
  2. Uutiset

Yhteisöasuminen kiinnostaa vanhoja ja nuoria yhä enemmän – ihmisen ikävä toisen luo muuttuu todeksi kun ikää karttuu

Senioreita kiinnostaa toisten tuoma turva, nuorempia resurssien jakaminen. Sijainti keskustassa on tärkeää.

asuminen
Seniorit istuvat kahvilla.
Yhteisötalossa voi asua monenikäisiä ihmisiä. Mutta mahtuvatko lapsiperheet, sinkut ja seniorit samaan taloon, ja miten se arjessa näkyisi. Riihimäkeläiset eläkeläiset uskovat että ongelmat saadaan selvitettyä.

Riihimäkeläinen Pekka Katajala jäi leskeksi pari vuotta sitten. Omakotitalossa asuminen sujuu vielä, mutta viiden huoneen omakotitaloa hän ei enää tarvitse. Joskus talossa vilisti kolme lasta kavereineen, mutta niistä ajoista on jo vuosikymmeniä.

– Kyllä ihminen kaipaa seuraa toisista ihmisistä. Jos asuisin yhteisötalossa, niin olisi mukava pelata ainakin korttia yhdessä, sanoo Katajala.

Yhteisöasumisen nousu on yksi vastaus maailmanlaajuisesti tuttuun tilanteeseen: yli 64- vuotiaiden osuus kasvaa tasaisesti. Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen liitto ja Forssan Yrityskeskus ovat mukana kansainvälisessä Osiris-hankkeessa, jossa tutkitaan senioritalouden suomia mahdollisuuksia.

Senioritalous käsittää paljon esimerkiksi vapaa-aikaan, hyvinvointiin tai asumiseen liittyviä asioita. Senioritalouden on arvoitu kasvaneen globaalisti jo 15 000 miljardiin dollariin.

Yksinäisyys suurin pelko

Yksi paikallinen ratkaisu kehitykseen voi olla Riihimäelle suunniteltu yhteisötalo. Neuvottelut kaupungin kanssa ovat edenneet hyvin ja nyt etsitään talon rakentamiseen sitoutuvia asukkaita.

Riihimäen vanhusneuvostossa pitkään toiminut Marjatta Mänty sanoo senioreiden pelkäävän eniten yksinäisyyttä. Jos yhteisötalo toteutuisi, hän toivoisi siellä asuvan eri-ikäisiä ihmisiä perheineen.

– Kun on elämänkokemusta, löytyy myös näkemystä, sanoo seitsemän lapsenlapsen ja kuuden lapsenlapsenlapsen isoäiti.

Yhteisöasumisen kysyntä kovassa kasvussa

Myös alan tutkijat ovat huomanneet kiinnostuksen kasvavan yhteisöasumiseen. Dosentti Outi Jolanki Tampereen yliopistosta toivoo kuntien huomaavan tämän kaavoituksessaan. Senioreiden yhteisöasuminen vaatii keskeistä sijaintia, ja asuminen on saatava luontevaksi osaksi kaupunkikuvaa.

Jolanki sanoo yhteisöasumisen lisäävän hyvinvointia kaikilla mittareilla: ihminen voi fyysisesti ja psyykkisesti paremmin, eikä kärsi niin paljon yksinäisyydestä.

Nainen poseeraa kameralle.Kasvokuva.
Outi Jolanki sanoo yhteisöasumisen hyötyjen näkyvän selvästi senioreiden elämässä.Outi Jolanki

– Vanhemmat pelkäävät, että yksin asuessa voi sattua jotain, eikä apu tule ajoissa perille. Nuoremmat taas suhtautuvat omistamiseen kriittisesti, ja suosivat resurssien jakamista aiempaa enemmän, sanoo Jolanki.

Parhaiten onnistuvat yhteisöt, joissa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori toimivat yhdessä, ja mukana on asukasyhdistyksiä. Yhteisötalot eivät saa olla vain varakkaiden yksinoikeus, vaan asuntotuotannossa pitää lisätä asumisoikeusasuntoja ja sosiaalista asuntotuotantoa.

Yhteisöasuminen helpottaa lapsenhoidossa

Tamperelainen Johanna Kerovuori ja hänen puolisonsa pääsevät helposti treffeille joka toinen torstai, vaikka kotona on päiväkoti-ikäinen Nuppu.

Kerovuoret asuvat Tampereella yhteisössä, jossa liki kaikissa asunnoissa on lapsia. Leikkikavereita löytyy, ja lastenvaatteet pannaan kiertoon viemällä ne suoraan seuraavalle tarvitsevalle. Kerovuori ei ole vielä koskaan asunut yksin.

Asukasyhdistysaktiivi Johanna Kerovuori.
Johanna Kerovuori on asunut erilaisissa yhteisöissä koko elämänsä.Yle

– Opiskelijakommuunissa sai luxustuotteita, kuten maidonsekoittimen. Lapsiperheelle yhteisön apu on lähellä, ja vanhemmat miettivät omaa turvallisuutta ja yksinäisyyttä, sanoo Johanna Kerovuori.

Kerovuori haluaa tehdä yhteisöasumista tunnetuksi. Hänen mukaansa senioreiden kiinnostus yhteisöasumiseen on noussut selvästi viiden vuoden aikana. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara tukee yhteisölliseen asumiseen liittyviä hankkeita (siirryt toiseen palveluun), joissa asunto-osuuskunta on eräänlainen vuokraamisen ja omistusasumisen välimuoto.

– Esimerkiksi Ruotsissa kaupungin asumisjonossa ovat erikseen ne, joita yhteisöasumisen kiinnostaa, kertoo Kerovuori.

Yhteisö voi rakennuttaa kerrostalon alusta lähtien yhteisön tarpeisiin. Esimerkiksi Helsingissä yhteisölliset kerrostalot Loppukiri (siirryt toiseen palveluun) ja Kotisatama (siirryt toiseen palveluun) ovat toimineet jo vuosia.

Älykylä muuttaa asumisen suuntaa maaseudulla

Voisiko yhteisöasuminen olla ratkaisu kaupunkiasumisen yksinäisyyden lisäksi myös hiljenevään maaseutuun?

Toisenlaiseen yhteisöasumiseen liittyvä kokeilu on jo pitkällä Utajärvellä, jossa ensimmäinen Älykylä-pilotti aloittaa markkinoinnin syksyn aikana. Älykylä-konseptissa rakennetaan kysynnästä riippuen 15-40 erilaista asuntoa, joka toimii pientaloalueen tavoin. Lisäksi konseptiin kuuluu yhteisesti käytettäviä tiloja. Alue on omavarainen mm. energian suhteen, kertoo rovaniemeläisen ASV Arctic Smart Village Oy:n toimitusjohtaja Juri Laurila.

Laurila kertoo halunneensa madaltaa maaseudun uudisrakentamisen ja maalle muuttamisen kynnystä. Hänen mukaansa erityisesti uudisrakentaminen kaipaa uusia ideoita.

– Älykylään pääsee kiinni noin 10% kokonaisosuudesta, jonka jälkeen asukas maksaa vuokraa ollen samalla omistaja. Se, paljonko kuukausiasuminen sen jälkeen maksaa on asukkaista koostuvan osuuskunnan päätös, kertoo Laurila.

Hyvää yhteishenkeä ei mikään konsepti voi sellaisenaan taata. Sen rakentavat ihmiset, jotka ovat valmiita sopeutumaan yhteisölliseen asumiseen.

Lue seuraavaksi