1. yle.fi
  2. Uutiset

11 000 turistia matkusti katsomaan syrjäistä asemarakennusta rajan pinnassa – pienet kaupungit juhlivat hienoa kesää, isoille se oli katastrofi

Koronakevät salpasi matkailuyrittäjien hengen. Kotimaan matkailukesässä heinäkuu oli pienemmissä kaupungeissa menestys, mutta syksy näyttää koko maassa synkältä.

kotimaanmatkailu
Pienissä kaupungeissa kesä toi helpotusta vaikean kevään jälkeen. Isommilla paikkakunnilla kuitenkin kärsittiin ulkomaalaisten turistien puuttumisesta.

Pulsan aseman ohi ei tule ajettua sattumalta. Se sijaitsee Lappeenrannan seudulla itärajan tuntumassa, mutta kaupungin keskusta ja isot tiet ovat kaukana.

Vaaleansininen 1800-luvulta peräisin oleva asemarakennus on nykyään majatalo, kahvila ja sisustuskauppa.

– Jotenkin meidät vain löydetään. Ehkä somen kautta, jonne otan kuvia niistä asioista, joita meillä on. Tavaramme ovat kauniita, yrittäjä Petra Karjalainen Pulsan asemalta kertoo.

Sosiaalisen median voimaa ei kuvia katsoessa tarvitse ihmetellä. Instagram-ystävällisessä kahvilassa on pastellisävyiset kahvikupit, kakkupaloja, kukkia ja sisustustavaraa. Vaaleansininen asemarakennus on peräisin 1800-luvulta.

Pulsan Aseman yrittäjä Petra Karjalalainen.
Pulsan asema on perheyritys ja Petran lisäksi yrittäjänä toimii hänen miehensä Lasse Karjalainen.Mikko Savolainen / Yle

Huippukesä syrjäisessä kohteessa

Kauniista kuvista ei kuitenkaan keväällä ollut hyötyä, kun Karjalaiset joutuivat sulkemaan Pulsan aseman ovet koronaviruksen vuoksi. Ulkomaalaisten turistien varaukset peruttiin eikä uusia ollut näköpiirissä.

Takana oli myös investointeja, sillä yritys oli juuri laajentanut majoituspalveluitaan. Kun koronarajoituksia höllennettiin kesäkuun alussa, kukaan ei tiennyt mitä odottaa.

– Jännitti ihan hirveästi. En olisi ikinä uskonut, että meillä menee niin hyvin. Olin tosi epäileväinen ja ajattelin, etteivät ihmiset uskalla tulla, Petra Karjalainen kertoo.

Toisin kuitenkin kävi. Heinäkuussa myynti oli 40 prosenttia edellisvuotta parempi. Myös kesä- ja elokuu sujuivat hyvin. Karjalainen laskee, että heinäkuussa Pulsan asemalla kävi noin 11 000 asiakasta.

– Lähes kahden ja puolen kuukauden kiinniolon jälkeen olemme melkein ottaneet sen ajan kiinni. Emme ihan, mutta melkein, Karjalainen sanoo.

Pulsan Aseman majoitusrakennuksen makuuhuone.
Pulsan aseman majoitusvaraukset peruttiin keväällä, mutta hyvä kesä paikkasi tilannetta. Mikko Savolainen / Yle

Majoituspalvelut olivat heinäkuussa lähes koko ajan loppuunmyydyt. Ennen Pulsan aseman kahvila oli auki vain viikonloppuisin, mutta kesällä kävijöitä oli niin paljon, että yrittäjät lisäsivät aukiolopäiviä.

– Se oli hyvä veto. Kaikkien palveluiden kysyntä nousi tasaisesti. Eniten yllätti majoitus, sillä meillä oli keväällä paljon ennakkovarauksia Euroopasta ja ne kaikki tippuivat kerralla pois, Karjalainen sanoo.

Karjalaisten pelastus oli vat suomalaiset kotimaanmatkailijat.

– Meillä myös suomalaiset käyttävät keskimäärin enemmän rahaa kuin ulkomaalaiset, Karjalainen kertoo.

Petra Karjalainen suhtautuu myös syksyyn luottavaisesti. Majoituspalvelut eivät ole Pulsan asemalla talvikaudella käytössä ja kahvila ja sisustuskauppavieraat tulevat kotikonnuilta.

Pulsan Aseman sisustus-myymälässä kuppeja.
Pulsan asemalla on kahvila ja sisustuskauppa. Lisäksi asemarakennuksissa on bed and breakfast -majoitusta.Mikko Savolainen / Yle

Sup-laudat, kanootit ja hotellisängyt loppuivat kesken

Lappeenrannassa kesävieraat olivat pääasiassa suomalaisia. Heinäkuussa kotimaisia matkailijoita oli 13 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

– Varsinkin Helsingin seudulta tultiin Lappeenrantaan. Suomalaiset ovat käyttäneet hyvin palveluita. He ovat ostaneet enemmän ruokia ja kalliimpia viinejä, kertoo matkailujohtaja Mirka Rahman Lappeenrannan kaupungilta.

M/S Camilla Saimaan kanavassa
Saimaa-risteilyt kiinnostivat erityisesti heinäkuussa. Kokonaismyynti jäi silti viime vuodesta, koska kausi alkoi myöhässä. Tommi Parkkinen/Yle

Vaikka kotimaiset turistit löysivät Lappeenrantaan hyvin, hotelliyöpymiset vähenivät kesän aikana kahdeksalla prosentilla. Tämä johtuu venäläisten turistien puuttumiseseta. Heinäkuussa kuitenkin kaikki Lappeenrannan hotellit olivat täynnä.

– Hotellit myivät ei-oota. Meille ei olisi mahtunut enää mihinkään yöksi heinäkuussa. Ihmiset jopa ostivat telttoja, että pääsivät yöpymään Lappeenrannassa, naurahtaa Rahman.

Rahmanin mukaan Lappeenrannassa vierailleet turistit kaipasivat aktiviteetteja ja käyttivät niitä myös.

– Kanootit loppuivat kesken monta kertaa ja sup-lautoja on etsitty ympäri Etelä-Karjalaa. Lisäksi Saimaan pyöräilyreitistä tuli ihan hitti tänä kesänä.

Tapahtumat jättivät ison aukon

Onnistumistarinoita on paljon muitakin, sillä suomalaiset innostuivat kesällä kotimaan matkailusta. Esimerkiksi mökkejä vuokrattiin innokkaasti.

Kokonaisuutena kesä oli matkailu- ja ravintola-alalla kuitenkin vaikea.

– Oli joitakin paikkakuntia, joilla meni vähän paremmin. Kokonaisuutena tulos oli tappiollinen, kun ulkomaalaiset asiakkaat puuttuivat kokonaan. Tämä näkyy etenkin pääkaupunkiseudulla. Siellä ulkomaalaisten matkailijoiden määrä on niin iso myös kesällä, kertoo Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

Kaikilta osin tilastoja ei ole, sillä esimerkiksi majoitusta tilastoidaan vain silloin, kun majoitusliikkeissä on yli 20 yöpymispaikkaa. Parhaiten pärjäsivät ne paikat, jotka muutenkintunnetaan mukavina kesäkaupunkeina. Monet eivät kuulu Suomen suurimpien kaupunkien joukkoon, esimerkiksi Savonlinna ja Hanko.

Mitä suurempi kaupunki oli, sitä suuremmat olivat myös tappiot.

Timo Lappi Maran toimitusjohtaja.
MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lapin mukaan suomalaisturistit käyttävät vähemmän rahaa kuin ulkomaalaiset turistit.Mårten Lampén / Yle

Myös peruuntuneet tapahtumat näkyivät. Hotelliyöpymiset vähenivät Suomessa heinäkuussa 27 prosenttia. Suurinta lasku oli Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla.

Korkein täyttöaste hotelleissa oli Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa. Vaikuttaa myös siltä, että Pulsan aseman havainto paljon rahaa käyttävistä suomalaisista ei ole kovin yleinen.

– Kotimaiset asiakkaat, niin kullanarvoisia kuin he ovatkin, käyttävät paljon vähemmän rahaa kuin ulkomaalaiset asiakkaat ja tapahtumissa vierailevat yritysasiakkaat, Timo Lappi sanoo.

Koska ulkomaalaisia asiakkaita ei ollut saatavilla, oli kotimaan matkailuun satsattava. Ulkomaille suunnattujen kampanjoiden tähtäin vaihdettiin osoittamaan kotimaahan.

Esimerkiksi Kotka-Hamina-akselilla matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät, vaikka Kotkan meripäivät ja Hamina Tattoo peruttiin tältä kesältä.

– Aloimme kohdentaa markkinointia vapaa-ajan matkustajiin. Se oli kilpajuoksua kaikkien muiden alueiden kanssa, jossa pyrittiin tekemään tunnetuksi omaa aluetta. Täällä valttikortteja ovat rannikkoseutu, saaristo ja Kymijoki, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursorin matkailujohtaja Kati Paasi kertoo.

Uudet reitit Saimaalla kiinnostivat

Etelä-Karjalan matkailun suurin valtti on Saimaa. Risteilyt sen liplattavilla laineilla vetivät kuitenkin liki kolmanneksen vähemmän väkeä edellisvuoteen verrattuna.

Kehno tulos selittyy kauden viivästymisellä. Risteilyt alkoivat kuukauden ja reittimatkat viikon myöhässä. Ihmisillä kesti myös tovi uskaltautua risteilylaivan kyytiin.

– Juhannuksena vasta vilkastui ja heinäkuussa myynti olikin edellisvuotta kovempi. Mutta se ei paikkaa silti kevättä ja syksyä, joka on hiljainen. Nettikaupan avasimme, joka oli vilkas. Se oli hyvä lisä, sanoo Karelia Linesin toimitusjohtaja Saku Hyttinen.

Eurooppalaiset turistit ovat aina olleet innostuneita muutaman tunnin kanavaristeilystä. Tänä kesänä ne ovat kelvanneet myös suomalaisturisteille. Uutena ryhmänä ovat olleet paikalliset asukkaat. Erityisesti uudet reitit esimerkiksi Suur-Saimaalle ovat kiinnostaneet.

Toimittaja ottamassa itsestään kuvaa lossin pyöreän peilin kautta.
Saimaan pyöräilyreitillä Kyläniemen lossi kyyditsee pyöräilijöitä.Seppo Kivimäki/Yle

Saimaan pyöräilyreitti kiinnosti odotettua enemmän

Esimerkiksi pyöräily Saimaan ympäristössä kiinnosti suurta määrää ihmisiä. Puumalasta lähtenyt saaristoreitti laajeni tänä kesänä Saimaan ympäri ja myös Etelä-Karjalan puolelle, kun yhteysalus alkoi kuljettaa pyöräilijöitä Taipalsaaren ja Puumalan välillä.

Tavoite oli 500 matkustajaa, mutta varauksia tehtiin lähes 1 900.

– Parhaaseen loma-aikaan alus oli aina täynnä, sanoo Taipalsaaren kunnanjohtaja Kari Kuuramaa.

154 kilometrin pituinen Saimaan saaristoreitti kiertää Suur-saimaan Taipalsaaren, Ruokolahden, Imatran ja Lappeenrannan kautta.
Saimaan saaristoreitti kulkee Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan läpi. Yle

Kuuramaan mukaan määrä näkyi erityisesti teiden varsilla ja luontopoluilla. Kunnissa toivotaan, että yrittäjät innostuisivat perustamaan pyöräreitin varrelle myös uusia palveluita.

Lue lisää: 154 kilometriä pitkä uusi pyöräilyreitti kulkee halki Suomen suurimman järven – selvitimme, kannattaako sinne lähteä

18-paikkaisella leirintäalueella lähes 50 asuntovaunua

Imatralla Vuoksen kalastuspuistoa pyörittävä matkailuyrittäjä Toni Kainulainen myhäilee tyytyväisenä. Mennyt kesä sujui erityisen hyvin.

– Loistava kesä oli. Koko kesän oli leirintäalue täynnä, toteaa Kainulainen.

Vuoksen kalastuspuistossa asuntovaunupaikkoja on yhteensä 18. Silti kesällä parhaimpina päivinä leirintäalueella yöpyi liki 50 asuntovaunua tai -autoa.

– Ja tämä ei ollut vaan viikonloppujen alla. Esimerkiksi neljänä peräkkäisenä maanantaina meillä oli jonossa kuusi asuntoautoa odottamassa leirintäalueelle pääsyä. Ei tämmöistä ole koskaan ollut, kuvailee Kainulainen.

Vuoksen kalastuspuiston yrittäjä Toni Kainulainen Imatralla.
Vuoksen kalastuspuiston yrittäjä Toni Kainulainen oli tyytyväinen matkailukesään leirintäalueen osalta. Ville Toijonen / Yle

Kainulaisen mukaan ensikertalaisia karavaanareita oli liikkeellä tänä kesänä erityisen paljon, jopa moninkertaisesti.

– Monet tulivat kysymään neuvoja kaasu- ja sähköasioissa, koska olivat ensi kertaa liikenteessä asuntovaunulla tai asuntoautolla.

Aiempina vuosina kalastuspuiston kävijöistä merkittävä osuus on ollut venäläisturisteja. Venäläisten katoaminen ei järkyttänyt matkailuyrittäjää. Kainulainen muistuttaa, että siitä on Etelä-Karjalassa aiempaakin kokemusta.

– Vuonna 2013 kävi sama homma, kun ruplan kurssin takia turistien tulo loppui lähes päivässä. Nyt sitten koronan takia. Kun venäläisiä ei tule, minkäs sille mahtaa. Palvellaan heitä, jotka tänne pääsevät.

Kesän käännyttyä syksyyn hikikarpalot ovat nousseet uudestaan monen yrittäjän otsalle.

Pulsan Aseman sisustustavara-myymälä.
Pulsan aseman sisustustavaramyymälä muuttaa syksyllä ulkorakennukseen, jotta sisätiloja saadaan väljemmiksi asiakkaille. Mikko Savolainen / Yle

Syksy on kevättä kamalampi

Yritysten tilanne on nyt vaikeampi kuin keväällä, sillä kassavarat ovat ehtyneet ja lainat on jo otettu. MaRan toimitusjohtaja Timo Lapin mukaan yritystiloja vuokraavien asenteet ovat myös koventuneet keväästä, eikä alennuksia enää anneta samalla tavalla.

– Kaikki temput on jo tehty. Syksystä tulee paljon pahempi verrattuna kevääseen. Myös työntekijöiden asema on erittäin tukala. Ala ei kestä uusia rajoituksia, Lappi sanoo.

Matkailu- ja ravintola-ala tarvitsee ulkomaisia asiakkaita ja liikematkustajia, jotka nykyisten rajoitusten puitteissa eivät pääse matkustamaan Suomeen. Myös etätyöt ja etäopiskelu vaikuttavat negatiivisesti alaan, sillä esimerkiksi messuja, kokouksia ja tapahtumia ei järjestetä ja henkilöstö- ja opiskelijaravintolat ovat tiukoilla.

– Meille tulee yhä enemmän soittoja, joissa kysytään irtisanomisista lomautusten sijaan. Osa yrittäjistä tulee lopettamaan konkurssiin tai muuten. Uhka toiminnan lopettamiselle on huomattavasti suurempi kuin se oli keväällä, Lappi sanoo.

Lapin mukaan ainoa keino on saada elinkeinoelämän pyörät pyörimään. Tukitoimet eivät enää auta, koska ne eivät kata lähellekään tappioita.

Lue seuraavaksi