Oulussa oppilaitokset onnistuneet maahanmuuttajien kotouttajina – sote-alalta valmistuneet pääsivät suoraan koulusta töihin

Myös Egyptistä Ouluun muuttanut Ola Fityan on hyvä esimerkki siitä, että työllistyminen voi onnistua nopeastikin.

kotouttaminen
Egyptistä Suomeen muuttanut ja täällä työllistynyt Ola Fityan näkee, että persoona ratkaisee siinä, saako töitä.
Egyptistä Suomeen muuttanut ja täällä työllistynyt Ola Fityan näkee, että persoona ratkaisee siinä, saako töitä.Hanna Holopainen / Yle

Egyptistä Ouluun kolmisentoista vuotta sitten tullut Ola Fityan on siirtynyt viime vuosina nopeasti kotiäidin roolista vastuullisiin tehtäviin Oulun Puolivälinkankaalla sijaitsevalle nuorisotalolla. Tällä hetkellä hän on iltapäiväkerhovastaava ja toimii myös perhekerhon ohjaajana.

– Suomen kielen opinnot kestivät yhden vuoden. Peruskouluun meni kolme vuotta ja ammattiopintoihin yksi vuosi. Olin sitä ennen kahdeksan vuotta hoitamassa lapsia kotona.

Nuorisotalolla Ola Fityan on ollut jo puolentoista vuoden ajan. Fityanin tavoin yhä useampi maahanmuuttaja näyttää saaneen alaansa vastaavan työpaikan Oulussa. Oulussa esimerkiksi oppilaitokset ovat saaneet maahanmuuttajia ja romaneita työllistymään hyvin tukemalla heitä opinnoissa.

Opin portailta työelämään -hankkeeseen osallistuneista kaikki sosiaali- ja terveysalaa opiskelleet saivat alansa töitä. Suoraan työelämään pääsi 27 maahanmuuttaja- tai romanitaustaista henkilöä, jotka valmistuivat Diakonia-ammattikorkeakoulusta ja Diakoniaopistolta.

Lisäksi tukea suomen kieleen, opintoihin ja työllistymiseen sai opintojensa loppuvaiheessa 27 Oulun ammattikorkeakoulusta valmistunutta kansainvälistä opiskelijaa.

Projektipäällikkö Marja Pinolehdon mukaan heidän työllistymistään ei ole seurattu, mutta arvio on, että tässäkin joukossa on omalle alalleen työllistyneitä.

Projektissa tuki oli opiskelijalähtöistä.

– Opiskelijat tulivat monesta eri maasta ja heidän suomen kielen osaamisensa ja opiskelutaitonsa myös vaihtelivat, Pinolehto kertoo.

Hänen mukaansa joskus eri kulttuuritaustasta olevat opiskelijat joutuvat valmistuakseen tekemään jopa tuplatyön suomalaiseen opiskelijaan verrattuna esimerkiksi juuri heikon kielitaidon vuoksi. Pinolehto näkee, että oppilaitoksen velvollisuus on auttaa opiskelijoita, jotka ovat usein motivoituneita opinnoissaan

Näyttää siltä, että hyvin sujunut työharjoittelu on yleensä vahva väylä myös työelämään.

– Siinä pystyy näyttämään oman kykynsä ja taitonsa ja saada jalkaa oven väliin, Pinolehto sanoo.

Tämän allekirjoittaa myös Ola Fityan, työharjoittelun kautta osaamisena voi näyttää. Myös työn sopivuus tulee samalla punnittua.

Marja Pinolehdon mukaan suoraan avoimien työpaikkojen haun kautta työnsaanti voi olla maahanmuuttajille ja romaneille hankalampaa.

– Maahanmuuttajan ei ole aina helppoa saada työtä, tosin riippuu suomen kielen taidosta, miettii myös Ola Fityan.

Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke alkoi kesäkuussa 2018 ja se jatkuu osin edelleen.

Tästä jutusta voit lukea tuoreimmat tiedot koronavirustilanteesta Pohjois-Pohjanmaalla.

Lisää Pohjois-Pohjanmaan uutisia Yle Areenassa. Kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.