1. yle.fi
  2. Uutiset

Nimimerkki "Manskun_stokka" on Europolin etsityimpiä rikollisia – 26-vuotias espoolaismies pystyi pakenemaan tuomiotaan Espanjaan, koska laissa on porsaanreikä

Espoolainen 26-vuotias Jeremias Värtinen on pakoillut tuomiotaan törkeästä huumausainerikoksesta jo noin kaksi vuotta.

etsintäkuulutukset
Lentokone nousee kentältä
Jeremias Värtinen pakeni päivää ennen käräjäoikeuden tuomiota Suomesta Espanjaan kenenkään estämättä.Marko Niemi / Yle

Keskusrikospoliisi (KRP) lisäsi lokakuussa 1993 syntyneen espoolaisen Jeremias Värtisen Europolin etsityimpien rikollisten listalle (siirryt toiseen palveluun) elokuussa. Hänestä kaivataan havaintoja, jotta mies saataisiin Suomessa odottavaan hovioikeuden istuntoon kuultavaksi.

Syyttäjä Mira Ovaskaisen mukaan Värtiselle vaaditaan hovioikeudessa noin 10 vuoden vankeusrangaistusta törkeistä huumausainerikoksista. Värtistä syytetään osallisuudesta Tor-verkossa niin sanotulla Silkkitie-sivustolla tapahtuneeseen huumausainekauppaan.

Syyttäjän mukaan mies oli osallisena hyvin vaarallisten huumausaineiden myymisessä. Värtinen itse on kiistänyt syytteet suurilta osin. Sekä syyttäjä että Värtinen ovat valittaneet käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen.

Pakeni maasta päivää ennen tuomiota

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi heinäkuussa 2018 Värtisen seitsemän vuoden ja kuuden kuukauden vankeuteen törkeästä huumausainerikoksesta ja rattijuopumuksesta. Värtisen katsottiin saaneen huumekaupalla taloudellisena hyötynä yli 300 000 euroa.

Syyttäjän mukaan sadat yksityishenkilöt olivat tilanneet Värtiseltä huumausaineita yleensä muutaman gramman erissä. Mies tunnettiin Silkkitiellä nimimerkeillä Stockmann, Manskun_stokka ja Vitamail. Maksu huumeista suoritettiin bitcoineilla.

Värtinen oli vangittuna, kun asiaa käsiteltiin käräjäoikeudessa. Hänet kuitenkin vapautettiin käräjäoikeuden päätöksellä käsittelyn jälkeen odottamaan tuomiota. Miehelle ei määrätty matkustuskieltoa, koska hänellä ei katsottu olevan tuomion täytäntöönpanon karttamisvaaraa.

Niinpä Värtinen käytti tilaisuutta hyväkseen, pakkasi tavaransa ja lensi Espanjaan kenenkään estämättä. Ovaskaisen mukaan Värtinen poistui maasta tuomion antamista edeltäneenä päivänä 5. heinäkuuta 2018.

Fuengirolan rantamaisemaa.
Fuengirolan rantamaisemaa Espanjassa.Niko Mannonen / Yle

Laki mahdollistaa pakenemisen

Nykyinen pakkokeinolaki (siirryt toiseen palveluun)siis mahdollistaa jopa törkeistä huumausainerikoksista syytettyjen vapautumisen käräjäoikeuden päätöksen käsittelyn ja varsinaisen tuomion antamisen välissä.

Törkeiden huumausainerikosten rangaistusasteikko on yhdestä vuodesta 10 vuoteen vankeutta. Ne eivät ole niin sanottuja ylitörkeitä rikoksia, joiden rangaistusasteikko alkaa kahdesta vuodesta.

Tämän vuoksi törkeistä huumausainerikoksista syytettyjen vangitsemisen jatkamiseksi vaaditaan laajempia edellytyksiä kuin esimerkiksi henkirikoksista syytetyillä, vaikka lopullinen tuomio voi olla samaa luokkaa.

– Laissa on valitettava porsaanreikä törkeiden huumausainerikosten kohdalla. Se on ongelma, että vakavan rangaistuksen saava pääsee vapaaksi tuomiota odottaessaan ja voi paeta, Ovaskainen toteaa.

Hän toivoo, että törkeiden huumausainerikosten kohdalla rangaistusasteikko olisi neliportainen. Kaikista vakavimpien huumausainerikosten osalta rangaistusasteikko saisi Ovaskaisen mielestä alkaa kahdesta vuodesta.

– Tällöin ei tarvittaisi selvitystä siitä, että syytetty vaikeuttaa rikoksensa selvittämistä, karttaa sen täytäntöönpanoa tai jatkaa rikollista toimintaa. Hänet voitaisiin pitää silloin vangittuna tuomion antoon saakka, Ovaskainen sanoo.

Ovaskaisen mukaan myös pakkokeinolakia voitaisiin kehittää siten, että siinä otettaisiin huomioon odotettavissa oleva seuraamus jo ennen tuomion antamista.

– Tämä lainmuutos estäisi tehokkaasti pakenemista muissakin vakavissa rikoksissa, eikä siten koskisi vain törkeitä huumausainerikoksia, Ovaskainen ehdottaa.

Europolin pääkonttori Hollannissa
Europol on EU-maiden poliisiorganisaatioiden yhteinen yhteenliittymä. Europolin päämaja sijaitsee Haagissa, Alankomaissa.Lex van Lieshout / EPA

Pakoilu viivästyttää tuomiota

Suomi ja jokainen EU:n jäsenvaltio saa julkaista Europolin ylläpitämällä Europe's most wanted -sivustolla kaksi kansainvälisesti etsintäkuulutettua kerrallaan. Kansainvälisen etsintäkuulutuksen pohjana on aina syyttäjän laatima eurooppalainen pidätysmääräys.

Esimerkiksi Värtisen kohdalla hänen pakoilunsa tarkoittaa käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanon viivästymistä. Tuomiosta on myös valitettu hovioikeuteen, jossa Värtisen kuuleminen on tarpeen.

Tuomion lykkääntymisen lisäksi maasta pakenemisesta ei ole rikosoikeudellisia seuraamuksia. Värtinen ei ole paennut viranomaisten hallusta, joten menettely ei täytä vangin karkaamisen tunnusmerkistöä.

Koska Värtistä ei ole tavoitettu, voi hänen pakoilunsa syitä vain arvailla.

– Värtisen kohdalla pakoilun syyt voivat johtua rangaistuksen pituudesta, pohtii rikoskomisario Ritva Santtila KRP:stä.

Värtisellä on kokemusta vankilaelämästä jo aiemmilta vuosilta. Vuonna 2016 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi silloin 22-vuotiaan Värtisen törkeistä huumausainerikoksista kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeuteen.

Tuolloinkin kysymys oli muun muassa kokaiinin hallussapidosta ja myymisestä Tor-verkossa. Huumausaineisiin liittyvässä oikeusjutussa oli mukana yhteensä 13 syytettyä.

Värtinen pääsi ehdonalaiseen vapauteen huhtikuussa 2017. Muutaman kuukausi ehdonalaiseen pääsyn jälkeen hänet vangittiin jälleen törkeästä huumausainerikoksesta epäiltynä. Rikokset olivat alkaneet jo hänen vankeutensa aikana.

Suosituimmat pakomaat Viro, Ruotsi ja Espanja

Etsintäkuulutettujen löytämiseksi tarkoitettu EU-maiden poliisiorganisaatioiden yhteisen yhteenliittymän Europolin sivusto on perustettu vuonna 2015. Suomi on julkaissut Europolin julkisilla sivustoilla vuosien varrella useita kansainvälisesti etsintäkuulutettuja, vaikeasti tavoitettavia ja vakaviin rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä.

Suomen viranomaiset noutavat ulkomailla kiinnijääneitä etsintäkuulutettuja keskimäärin noin 80 henkilöä vuodessa. Suomen kansainvälisesti etsintäkuuluttamia rikollisia jää siis kiinni viikoittain.

Suosituimmat suomalaisten rikollisten pakomaat ovat Santtilan mukaan Viro, Ruotsi ja Espanja. Osaa pakoon päässeistä ei tavoiteta missään vaiheessa.

Esimerkiksi, jos Venäjän kansalainen pakenee Venäjälle, maa ei luovuta häntä enää Suomelle tuomiotaan suorittamaan.

– Vuosittain myös joidenkin etsintäkuulutettujen rangaistukset ja rikokset ehtivät vanhentua ennen kiinnijäämistä yleisten vanhentumisaikojen puitteissa, Santtila kertoo.

Kuvassa on kyltti, jossa lukee Keskusrikospoliisi.
Keskusrikospoliisin FAST-yksikkö hoitaa etsintäkuulutettujen etsintää.Silja Viitala / Yle

Poliisi tekee kansainvälistä yhteistyötä

Keskusrikospoliisi tekee kansainvälistä yhteistyötä etsintäkuulutettujen etsimiseksi kansainvälisen rikospoliisijärjestön Interpolin, Schengenin tietojärjestelmän, Europolin, pohjoismaisten yhdyshenkilöiden ja ENFAST-verkoston välityksellä.

ENFAST-verkosto (siirryt toiseen palveluun) on kansainvälisesti etsintäkuulutettujen, korkean profiilin rikollisten tehostettuun etsintään liittyvä verkosto, joka on perustettu vuonna 2013.

Suomi on ollut mukana verkoston toiminnassa vuodesta 2015 lähtien. ENFAST-verkoston johdosta useat jäsenmaat ovat perustaneet FAST-yksiköitä (fugitive active search team), joiden tehtävänä on etsiä etsintäkuulutettuja.

Suomessa tehtävää hoitaa KRP:n viestiliikennekeskus, jossa Santtilakin työskentelee.

Suomen FAST-yksikön pyynnöstä ulkomailla otettiin kiinni vuonna 2019 kymmenen henkilöä. Suomessa otettiin viime vuonna kiinni niin sanottuna FAST-tapauksena neljä henkilöä.

– Suurimmat haasteet poliisin näkökulmasta liittyvät henkilöiden olinpaikan selvittämistä säätelevään lainsäädäntöön, Santtila toteaa.

Lisää aiheesta:

Eläkeläiset, opiskelijat ja työssäkäyvät tilasivat huumeita postipaketeissa kotiovelle – Helsingin poliisi sai valmiiksi jättimäisen huumeiden verkkokauppatutkinnan

Yksi Suomen etsityimmistä rikollisista kiinni Espanjassa

Lue seuraavaksi