Jatkuvat poissaolot vaikeuttavat 200 yläkoululaisen koulunkäyntiä Kaakkois-Suomessa – vaarana oppimisvaikeudet ja koulupudokkuus

Yhteensä Suomen yläkouluissa on vähintään 4 000 oppilasta, joiden poissaolot selkeästi vaikeuttavat heidän koulunkäyntiään.

Koulupoissaolo
Anonyymi oppilas tunnilla
Koulujen henkilökunnan mukaan yleisimpiä koululaisten poissaoloihin ovat kiinnostuksen puute ja psyykkiset oireet. Kuvituskuva.Mikko Savolainen / Yle

Jatkuvat poissaolot koulusta vaikeuttavat monen yläkoululaisen koulunkäyntiä Kaakkois-Suomessa. Asia käy ilmi Opetushallituksen tuoreesta selvityksestä.

Kaakkois-Suomessa jatkuvasti poissa koulusta on yhteensä noin 200 yläkoulun oppilasta. Sekä Kymenlaaksossa että Etelä-Karjalassa poissaolot vaikeuttavat selkeästi noin sadan yläkoululaisen koulunkäyntiä niin, että koulun täytyy tehdä erityisjärjestelyjä, kuten siirtää oppilas pois luokkaopetuksesta pienryhmään.

Jatkuvat poissaolot koskevat noin kahta prosenttia Kaakkois-Suomen yläkoululaisista. Yhteensä Suomen yläkouluissa on vähintään 4 000 oppilasta, joiden poissaolot selkeästi vaikeuttavat heidän koulunkäyntiään.

Lue lisää: Selvitys: Suomen yläkouluissa on vähintään 4 000 oppilasta, joilla on paljon poissaoloja – ongelma pahentunut viime vuosina

Opetushallituksen selvityksen perusteella yläkoululaisten poissaolojen määrät ovat nousseet koko Suomen alueella viime vuosina.

Taustalla kiinnostuksen puutetta ja psyykkisiä oireita

Koulujen henkilökunnan mukaan yleisimpiä syitä koululaisten poissaoloihin ovat kiinnostuksen puute ja psyykkiset oireet. Muita merkittäviä syitä ovat sairaudet tai muut fyysiset oireet, kodin olosuhteet ja kiusaaminen. Poissaolot jakautuvat tasaisesti tyttöjen ja poikien välillä.

Poissaolot aiheuttavat oppimisvaikeuksia ja ne voivat johtaa myös koulupudokkuuteen, jonka on havaittu olevan yhteydessä aikuisuuden työllistymis-, ja terveysongelmiin.

Kotkan Keskuskoulussa jatkuvat poissaolot koskevat rehtori Anu Tiilikaisen mukaan muutamaa oppilasta luokka-astetta kohden. Koulu seuraa poissaoloja aktiivisesti ja on matalalla kynnyksellä yhteydessä oppilaiden koteihin, jos oppilas ei tule kouluun.

– Jokainen kouluarjesta pois jäävä nuori on iso ongelma, johon pitää löytyä keinoja puuttua, Tiilikainen sanoo.

Tiilikaisen mukaan poissaolokierre alkaa yleensä yksittäisistä tunneista, jotka venyvät ensin päiviksi ja sitten viikoiksi.

– Lapsi selittelee poissaoloja usein huoltajalleen esimerkiksi vatsakivulla, päänsäryllä tai kuumeisella ololla. On hyvä miettiä yhdessä, mitä taustalla on oikeasti. Jos on fyysistä sairautta, niin sitten pitää mennä terveydenhuoltoon, mutta usein taustalta voi löytyä jotain muuta. Keskeistä on selvittää poissaolon syy, Anu Tiilikainen sanoo.

Juttua muokattu 10.9.2020 kello 9:50: Lisätty rehtori Anu Tiilikaisen kommentit.