Selvitimme, mitä jätevesi kertoo todellisesta tautitilanteesta – Oulussa virusta ei löytynyt jätevesistä lainkaan tartunnoista huolimatta, Kouvolassa kävi päinvastoin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan koronavirusta erittyy jätevesiin maksimissaan päivien ajan.

koronavirus
Mäkikylän jätevedenpuhdistamo Kouvolassa.
Kouvolassa näyte otetaan Mäkikylän jätevedenpuhdistamolta kahden viikon välein puhdistamolle tulevasta jätevedestä.Antro Valo / Yle

Automaattinen näytteenotin nappaa tasaisin väliajoin näytteen Mäkikylän jätevedenpuhdistamolle tulevasta jätevedestä. Puhdistamon työntekijä käy maskin ja käsineiden kanssa keräämässä sen astiasta, sekoittaa sen, laittaa näytepulloon ja postittaa eteenpäin.

– Kuljetus tapahtuu kylmälaukussa. On tärkeää, että näyte pysyy viileänä, sillä lämpötila vaikuttaa näytteen analysointiin ja tuloksen todennäköisyyteen. Kylmäkuljetus on tärkeää, kertoo Kouvolan Veden käyttöinsinööri Sari Pilli.

Kouvolan Veden käyttöinsinööri Sari Pilli Mäkikylän jätevedenpuhdistamossa Kouvolassa.
Kouvolan Veden käyttöinsinööri Sari Pilli pitää jätevesiseurantaa mielenkiintoisena. Antro Valo / Yle

Kuluu yksi yö, ja näyte saapuu THL:n Kuopion yksikköön tutkittavaksi. Tulosten avulla saadaan selville, kuinka paljon koronavirusta esiintyy jätevedessä.

THL:n jätevesiseurannan tarkoituksena on havaita tartuntojen leviämistä tehokkaammin alueilla, joilla niitä ei ole koronatesteillä välttämättä todettu. Aikaisemmin kerrottiin, että koronaviruksen jätevesilöydösten määrä on kasvanut elokuussa.

Elokuun lopussa virusta todettiin jätevedestä viidellä sellaisella paikkakunnalla, jolla löydöksiä ei ollut vielä elokuun alussa. Näitä olivat Hämeenlinna, Jyväskylä, Kuopio, Lappeenranta ja Kouvola.

– Jos jotakin löytyy, se on todennäköisesti mennyt viemäriverkostoon juuri näytteenottopäivänä tai edeltävänä päivänä. Puhutaan joka tapauksessa päivistä, kertoo jätevesiseurantaa tutkiva THL:n erikoistutkija Tarja Pitkänen.

Koronavirusta erittyy ulosteiden ja eritteiden mukana

Pitkäsen mukaan koronavirusta erittyy jätevesiin tartunnan saaneen henkilön ulosteiden tai muiden eritteiden mukana. Viruksen perimäaines ei säily pitkään viemäriverkostoissa, joita pitkin se matkaa jätevedenpuhdistamolle.

Koronavirusta siirtyy jätevesiin suihkuveden, käsienpesuveden ja esimerkiksi nenäliinassa olevien hengitystie-eritteiden kautta, kun nenäliina heitetään vessanpönttöön. Myös ulosteesta voi mennä koronavirusta jäteveteen.

Virus ei kuitenkaan voi tarttua jätevedestä ihmiseen.

– Koronavirustartunnat leviävät henkilöstä toiseen. Jätevesi ei ole tunnettu tartuntareitti. Itse asiassa tutkimus viittaa siihen, että koronavirus menettää jätevedessä infektiivisyytensä eli tartuntakykynsä varsin nopeasti.

Työntekijä Timo Ruippo Mäkikylän jätevedenpuhdistamossa Kouvolassa.
Puhdistamon työntekijä Timo Ruippo avaa Mäkikylän vedenpuhdistamon tulopumppaamolla luukkua, jossa näkyy ruokajätettä. Antro Valo / Yle

Pitkäsen mukaan koronaviruspotilaiden tarkkoja määriä kaupungittain ei saada jäteveden kautta selville. Tämä johtuu siitä, että testituloksen edustavuudessa on eroja paikkakuntien välillä.

Silloin, kun jätevedessä on havaittavissa koronavirusta, puhutaan Pitkäsen mukaan pienimmillään yksittäisistä tai muutamasta kymmenestä tartunnasta paikkakuntaa kohden.

Pitkäsen mukaan Oulu on ollut THL:lle mysteerikohde, koska siellä on ollut koronatartuntoja seuranta-aikana, mutta jätevedestä koronavirusta ei kuitenkaan löytynyt.

– Kotka on vähän samanlainen. Siellä on yksi epävarma jätevesinäyte.

THL:n mukaan tartunnan saaneiden on osoitettu erittävän koronavirusta ulosteisiinsa jo ennen kuin oireita alkaa tulla. Erityksen arvellaan jatkuvan pari viikkoa.

Mökkiläisiä ja vapaa-ajan matkustajia paikkakunnalla

Kouvolassa kaupungin jätevesistä löytyi koronavirusta, vaikkei alueella oltu todettu yhtään tartuntaa kesäkuun jälkeen.

Kouvolan kaupunki ja Kouvolan Vesi selvittivät syitä koronaviruksen esiintymiselle palaverissa torstaina. Selvityksessä ei ole löydetty selvää vastausta.

Kouvolan kaupungin turvallisuuspäällikkö Johanna Franzén pitää tutkimustulosta mielenkiintoisena. Se voi kertoa siitä, jotkut koronaviruksen kantajat eivät käy testeissä.

– Pidän kuitenkin aika epätodennäköisenä, että Kouvolassa olisi merkittävä väestönosa, joka sairastaa koronavirusta salassa eikä hakeudu testeihin. Testejä tehdään meillä valtavat määrät koko ajan.

Franzénin mukaan tartuntojen näkyminen esimerkiksi Kouvolan jätevesissä kertoo liikkumisen muutoksesta. Viime keväänä pahimpaan koronavirustartunta-aikaan ihmiset pysyivät pitkälti kotonaan, kun tapahtumia oli peruttu ja liikkumista paikoissa välteltiin. Nyt tilanne on toinen.

Esimerkiksi Kymenlaaksossa käy paljon mökkiläisiä ja vapaa-ajan matkustajia. Lisäksi ihmiset osallistuvat erilaisiin tapahtumiin.

– Tiedetään, että meilläkin täällä alueella liikkuu lähialueilta tulevia ihmisiä, joilla on koronavirus. Yleisesti ihmisten liikkumisen lisääntyminen viime kevääseen verrattuna vaikuttaa todennäköisesti tähän asiaan. Sen takia koronavirusta näkyy jätevesissä myös sellaisella alueella, missä sitä ei ole todettu.

THL:n Tarja Pitkäsen mukaan jätevesiseuranta voi paljastaa, jos seurantapaikkakunnalla on ihmisiä, joilla on koronatartunta, mutta he eivät sitä ehkä itse tiedä.

– Kannattaa muistaa, että jätevesiin on saattanut päätyä koronavirusta toiselta paikkakunnalta vierailevien mukana. Jos käy suihkussa tai vessassa jonkun toisen kunnan alueella, viemärivesi ja samalla eritteet ja ulosteet menevät sen paikkakunnan jätevedenpuhdistamolle.

Koronavirus säilyy matalammassa lämpötilassa

Pitkäsen mukaan koronaviruksen säilyminen riippuu jäteveden lämpötilasta. Mitä korkeampi lämpötila, sitä heikommin virusta voi havaita. 15–20 astetta alkaa olla jo liian korkea lämpötila. Suomessa jäteveden lämpötila on noin 13 astetta.

– Meillä Suomessa koronavirusta saattaa löytyä suhteessa enemmän jätevedestä kuin maissa, joissa vesien lämpötila on korkeampi.

Pitkänen tarkoittaa esimerkiksi Etelä-Eurooppaa tai trooppisella alueella sijaitsevia maita. Suomessa on kylmempi ilmasto.

Mäkikylän jätevedenpuhdistamo Kouvolassa.
Mäkikylän jätevedenpuhdistamolla Kouvolassa tehdään jätevesiseurantaa tämän vuoden loppuun. Antro Valo / Yle

THL:n jätevesiseurannassa tutkitaan koronaviruksen esiintymistä jätevesissä mittaamalla jätevesipuhdistamoille tulevista jätevesistä koronaviruksen RNA:ta eli geeniperimää.

Pitkäsen mukaan vielä selvitetään muun muassa sitä, mitkä asiat ovat haitanneet tuloksen luotettavuutta.

Esimerkiksi jotkut metallit, kuten alumiini tai hulevesien mukana luonnosta peräisin olevat humushapot ovat tunnettuja inhibiittoreita eli entsyymin toimintaa estäviä ainesosia, joita voi esiintyä jätevesissä.

Tutkimuksia jatketaan vuoden loppuun.

– Jos tuloksissa havaitaan jotakin outoa, otamme terveysviranomaisiin yhteyttä. Jos sieltä löytyisi koronavirusta suuri määrä tietyllä viikolla, silloin se on varoitusmerkki, kertoo Pitkänen.

Yle seuraa koronauutisointia Suomessa ja maailmalla. Lue ne tästä.

Juttua päivitetty 11.9. klo 9.37. Otsikko muutettu.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus