1. yle.fi
  2. Uutiset

WWF:n uusi raportti: Selkärankaisten eläinten populaatiot kutistuneet erittäin hälyttävästi – Latinalaisessa Amerikassa lajien yksilömäärät ovat pienentyneet 94 prosenttia

Makean veden lajeilla menee kaikkein huonoimmin.

luonnon monimuotoisuus
haukotteleva jaguaari
Jaguaari vaatii laajat elinalueet sademetsissä selviytyäkseen. Jaguaarin suurimmat uhat ovat salametsästys ja elinalueiden tuhoutuminen metsäkadon takia.AOP

WWF:n Living Planet -raportin mukaan maapallon luonto on suuressa ahdingossa.

Raportissa tarkasteltujen selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 68 prosenttia vuosina 1970-2016.

– Raportin tulokset ovat selkeä osoitus luonnon ahdingosta. Kun populaatiot pienentyvät jatkuvasti ja voimakkaasti, kehitys johtaa vääjäämättä lajien uhanalaistumiseen ja myös sukupuuttoriskin kasvuun, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Raportti perustuu Living Planet -indeksiin, joka tarkastelee 4 392 selkärankaisen eläinlajin 20 811 populaatiota eri puolilla maapalloa. Seurannassa on nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja.

Neljän vuoden takaisessa vastaavassa indeksissä kerrottiin, että eläinlajien populaatioista on kadonnut 58 prosenttia. Vaikka näyttäisi äkkiseltään siltä, että neljässä vuodessa populaatiot olisivat pienentyneet 10 prosenttiyksikköä lisää, Rohwederin mukaan näin suoraa johtopäätöstä ei voi kuitenkaan vetää.

– Näitä ei voi suoraan verrata, vaan se kertoo yleistä trendiä. Indeksiin on otettu vuosien varrella uusia lajeja ja populaatioita mukaan. Se jatkuvasti tarkentuu ja korjaa itseään.

Kartta lajien vähenemisestä.
Villieläinten populaatiot ovat vähentyneet eniten Latinalaisessa Amerikassa vuosina 1970-2016.Jyrki Lyytikkä / Yle

Latinalaisessa Amerikassa luonnon tila on kaikkein hälyttävin. Selkärankaisten villieläinten populaatiot eli tarkasteltujen eläinlajien yksilömäärät ovat pienentyneet keskimäärin 94 prosenttia vuosina 1970-2016.

Huonosti menee eläimillä myös muualla; Afrikassa populaatioiden koot ovat supistuneet keskimäärin 65 prosenttia, Aasiassa 45 prosenttia ja Pohjois-Amerikassa 33 prosenttia.

Luonnon köyhtyminen ja lajikato ei koske vain kaukaisia ulkomaita, vaan sama kehitys on käynnissä myös Suomessa ja Euroopassa. Euraasiassa lajien populaatiot ovat keskimäärin 24 prosenttia pienempiä nyt kuin 1970-luvulla.

Globaalilla tasolla makean veden ekosysteemit kärsivät kaikkein eniten. Niiden eläinlajien kannoista 84 prosenttia on huvennut reilussa 50 vuodessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kaloja, sammakkoeläimiä ja matelijoita.

Kissamaki kaksopoikasineen.
Rengashäntämakit eli kissamakit elävät eteläisen Madagaskarin kuivilla, vuoristoisilla seuduilla ja ovat erittäin uhanalaisia. Yksi suurimmista uhista lajeille Madagaskarilla on metsäkato. Saari on menettänyt jo nyt 90 prosenttia metsäpinta-alastaan.Seoul Grand Park / EPA

Kun vuosikymmeniä on menty nyt huonompaan suuntaan, ekosysteemit eheytyvät ja palautuvat yhä huonommin. Romahtaako luonnon kestokyky jossain vaiheessa?

– Tarkkaa tipping pointia (=keikahduspistettä) emme voi tietää. Meidän on varauduttava riskeihin ja tehtävä kaikkemme, jotta ne eivät eskaloidu, Rohweder sanoo.

Järjestö painottaa, että myös ihmisten hyvinvointi nojaa luonnon hyvinvointiin. Luonnon köyhtyminen uhkaa jo esimerkiksi kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista tällä vuosikymmenellä. Tavoitteita ovat esimerkiksi köyhyyden ja nälän poistaminen kaikkialta, ja koulutuksen takaaminen kaikille ihmiselle.

– Meidän kaikki toimintamme liittyy ja perustuu luontoon, Rohweder sanoo.

Ilmakuva metsään raivatusta plantaasista.
Palmuölyviljelmien raivaaminen tuhoaa metsiä ja heikentää lajien elinoloja ja elintilaa Indonesiassa. Kuvan plantaasi sijaitsee Indragiri Hulussa Indonesiassa. Palmuöljyä käytetään biodieselin valmistukseen sekä elintarvikkeissa, pesuaineissa ja kosmetiikassa.Bagus Indahono / EPA

Miksi eläinmäärät hupenevat?

Selkärankaisten villieläinten populaatioiden pienentymisen taustalla on ihmisen toiminta. Etenkin elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus on suurin uhka luonnolle ja eläimille kaikilla mantereilla.

– Suurin juurisyy tähän on ruuantuotanto eli maatalous ja myöskin metsätalous, Rohweder sanoo.

Latinalaisen Amerikan eläinkannan huonoon tilanteeseen on samat juurisyyt kuin muillakin mantereilla.

–Siellä tuhoa aiheuttaa metsäkato. Metsiä kaadetaan ja poltetaan karjanlaidunnukseen tai viljelypinta-alaksi eli ruuantuotantoon.

Myös haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos ovat uhkatekijöitä.

Sukeltaja ja kalaparvi koralliriutan yllä
Monien lajien elämä Australian Isolla valliriutalla on uhattuna ilmastonmuutoksen ja muiden ihmisten toimien vuoksi. Terveenä korallit ovat värikkäitä, mutta valliriutta on jo pahoin vaurioitunut.Tane Sinclair-Taylor / ARC CoE for Coral Reef Studies

Välillisesti olemme myös Suomessa syyllisiä esimerkiksi Latinalaisen Amerikan huonoon tilanteeseen.

– Suomalaisten ruuan ympäristövaikutuksista 90 prosenttia on Suomen rajojen ulkopuolella.

Myös suomalaisten kuluttamien maataloustuotteiden tuottamiseen tarvittavasta viljelypinta-alasta 40 prosenttia on Suomen ulkopuolella.

– Voi ajatella myös globaalin vastuun näkökulmasta. Luonnonvarojen ylikulutuksen ja lajien kestämättömän hyödyntämisen ja maankäytön muutosten taustalla ovat pitkälti pohjoisen pallonpuoliskon ihmiset. Meillä on myös vastuu kehittää toimintaamme niin, että elämme yhden planeetan rajoissa, Rohweder sanoo.

Tenharin alkuperäiskansan muodostama vapaaehtoispalokunta sammutti viime syyskuussa paloa Humaitassa, Amazonin alueella.
Tenharin alkuperäiskansan muodostama vapaaehtoispalokunta sammutti viime syyskuussa paloa Humaitassa, Amazonin alueella.Fernando Bizerra Jr. / EPA

Miten eläinlajeja voi suojella?

Luonnonsuojelua on WWF:n mukaan lisättävä maailmanlaajuisesti niin, että 30 prosenttia maa- ja merialueista maapallolla suojeltaisiin.

Tämä on tavoitteena myös maiden välisessä kansainvälisessä biodiversiteettikokouksessa ensi vuonna.

– Jokainen päivä, jolloin ei lähdetä isoihin konkreettisiin muutoksiin, tarkoittaa sitä, että seuraavina päivinä on juostava entistä kovempaa, Rohweder sanoo.

Lajien suojelu ei järjestön mukaan kuitenkaan enää yksin riitä pelastamaan lajeja ja luonnon köyhtymistä. Luonnonvarojen käyttöä on myös vähennettävä merkittävästi ja ruuantuotannosta ja -kulutuksesta on tehtävä kestävämpää.

Sumatranoranki.
Sumatranoranki on maailman kolmesta orankilajista toiseksi harvinaisin. Se elää luonnonvaraisena Indonesiaan kuuluvalla Sumatran saarella. Naaraat eivät liiku maassa juuri koskaan ja uroksetkin harvoin. Tämä tekee siitä haavoittuvan metsien pirstaloitumiselle.Lana Priatna / AOP

Lue myös:

Maailman maat yrittävät saada lajien sukupuutot loppumaan kansainvälisellä sopimuksella – Suomen neuvottelija: "Jos ei ole lajeja, ei ole elämääkään"

Mertensuojelun supervuosi kuivahti koronaviruksen takia – merten armonajaksi lasketaan kymmenen vuotta

Synkkä YK-arvio valmis: Luonnon tila heikentyy nyt ennennäkemätöntä vauhtia – kolmannes maapallon luonnosta tuhoutuu vuoteen 2050 mennessä

Selkärankaisten määrä on puolittunut – ihmisen kulutusjuhlat tuhon taustalla

Suomen luonnosta häviää lajeja kiihtyvällä tahdilla - katso tunnistatko uhanalaisen lajin

Lakkaako laulu - tutuista suomalaisista lintulajeista on tullut uhanalaisia

Leena Vilkan kolumni: Tänään saimme kuulla, että Suomesta on hävinnyt kokonaan 312 lajia – ja seuraavaksi uhkaavat mennä jopa pääskyt

Afrikan suuret eläimet häviävät uhkaavasti

Yle sarvikuonoja jäljittämässä – Uhanalaista lajia suojellaan oman hengenkin uhalla: "Piiloutukaa ison puun taakse"

Suojelutyöllä on vaikutusta - Näillä lajeilla menee paremmin kuin ennen

Lue seuraavaksi