1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Miika Nousiainen

Kirjailija Miika Nousiainen palasi uuden elokuvan myötä lapsuutensa muistoihin: "Kun tehdas lopetetaan, mulle kyse on aina siitä pikkupojasta, joka istuu muuttoautossa"

Nousiaisen perhe muutti töiden perässä paikkakunnalta toiselle kolme kertaa.

Uutuuselokuva Metsäjätti osuu ajan hermoon - Kirjailija Miika Nousiainen näkee tehtaiden sulkemiset perheiden selviytymiskamppailuina
Uutuuselokuva Metsäjätti osuu ajan hermoon - Kirjailija Miika Nousiainen näkee tehtaiden sulkemiset perheiden selviytymiskamppailuina

Perjantaina saa ensi-iltansa Miika Nousiaisen Metsäjätti-romaaniin pohjautuva samanniminen elokuva. Se käsittelee vaneritehtaan lopettamista pienellä paikkakunnalla.

Nousiainen julkaisi Metsäjätti-romaaninsa yhdeksän vuotta sitten. Hän todella tiesi mistä kirjoitti. Nousiaisen perhe muutti kolme kertaa paikkakunnalta toiselle töiden perässä, kun tehtaita suljettiin.

Kymmenen vuotta lapsuudestaan Jyväskylän Säynätsalossa asunut Nousiainen kävi elokuvan tiimoilta entisissä kotimaisemissaan ja pohdiskeli, mitä tehtaan lopettaminen ihmisille tarkoittaa.

– Mulle kyse on aina siitä pikkupojasta, joka istuu muuttoautoon, joka lähtee seuraavalle paikkakunnalle. Hitto, taas uusi koulu, uudet kaverit. Miten minä sieltä löydän paikkani?

Tehdas oli kaikki

Nousiaisen perhe muutti Säynätsaloon Haukiputaalta vuonna 1974, kun Miika oli vasta vauva. Kun saha lopetettiin vuonna 1984, perheen karavaani jatkoi matkaansa Heinolaan.

Säynätsalossa perheen isä työskenteli sahalla ja äiti tehtaan keittiössä.

Siihen aikaan Säynätsalossa asui noin 3000 asukasta, joista peräti tuhatkunta työskenteli paikkakunnan kolmessa tehtaassa.

– Täällä tehtaat oli kaikki. Kaikki elämä pyöri niiden ympärillä, Nousiainen muistelee.

Vanhempien tuska ja raskaalla työllä hankitun omaisuuden menettäminen ovat myös Nousiaisen muistissa, vaikka vanhemmat nämä asiat lapsilta peittivätkin.

– Vanhemmat oli juuri saaneet ostettua rivitaloasunnon, kun tehdas lopetettiin. Sen arvo romahti ja samalla tavallaan elämäntyö. Myös näitä tunteita käydään elokuvassa läpi.

Viimeksi Jyväskylän Säynätsalossa lopetettiin vaneritehdas heinäkuussa. Kuvassa alueen vanhimpia tehdasrakennuksia. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Kaipolan tehtaan sulkemispäätös, samoin kuin aiempi Säynätsalon vaneritehtaan sulkeminen, tekivät uudesta Metsäjätti-elokuvasta ajankohtaisemman, kuin tekijät arvasivatkaan. Kun sen pohjalla oleva romaani on kuitenkin kymmenkunta vuotta vanha, Nousiainen pohtii, onko kyse vain ajankohtaisuudesta vai yleisemmin maailmankierrosta. Kirjailijan omalle perheelle tehtaiden sulkemiset olivat arkea.

– Näissä uutisissa kyse on tietenkin globaaleista markkinoista, mutta minulle ne ovat aina satojen perheiden tarina ja miten ne siitä selviävät.

Poliittista lumisotaa

Päijänteen ympäröimä saaristokunta oli Nousiaiselle lapsena ihanteellinen leikkiympäristö. Loputon järvimaisema ja sitä kautta paikkakunnan kauneus ovat asioita, joita kirjailija sanoo kantavansa edelleenkin mukanaan.

Toisaalta kiivaan tehdaspaikkakunnan poliittiset väännöt 1970-1980-luvuilla ovat saaneet miehen pyörittelemään päätään moneen kertaan.

– Näin punaisella paikkakunnalla asui myös loputon hulluus. Osallistuin jo yhdeksänvuotiaana lumisotaan Kalevi Kivistön ja Mauno Koiviston kannattajien välillä. Silloin politiikka ulottui lapsiin asti, Nousiainen naurahtaa.

Kannattaako mikään?

Jo lähes kymmenen vuotta sitten Nousiainen pyöritteli romaanissaan kannattavuuden käsitettä. Samaa, joka on toistunut menneen kesän tehtaiden lopettamisuutisten yhteydessä.

Niin kirjassa, kuin elokuvassakin, toistuu ajatus, että kun oikein lasketaan mikään ei kannata.

– Se tunne, että mikään ei kannata, tulee jokaisella ihmisellä joskus mieleen, mutta sehän ei ole totta, kirjailija muistuttaa.

Lue lisää

Kun ohjaaja Ville Jankeri katsoi tv-uutista Kaipolan tehtaan sulkemisesta, epäuskon tunne valtasi: "Kuin sanasta sanaan meidän Metsäjätti-elokuvasta"