1. yle.fi
  2. Uutiset

Työterveyslaitos: Työntekijät mukaan työvuorojensa suunnitteluun – etenkin naisvaltaisilla hoiva- ja palvelualoilla työskentelevät naiset hyötyisivät tästä

Miehet pystyvät yhä järjestelemään työaikojaan selvästi naisia helpommin, eikä ero ole kaventunut vuosien kuluessa vaan jopa kasvanut.

Tasa-arvo työelämässä
Carita Vuorenpää ja Lotta Lantto leikkausalihoitajat Jorvin sairaalan Anestesia- ja leikkausosasto K:n leikkaussalissa.
Esimerkiksi sairaaloissa on kokeiltu Työterveyslaitoksen tietokonesovelluksia, joissa myös työntekijät pääsevät vuorosuunnitteluohjelmaan ja voivat tarkastella työvuorojaan sekä esittää sitä kautta toiveitaan. Kuvassa leikkaussalihoitajat Carita Vuorenpää ja Lotta Lantto Jorvin sairaalassa Espoossa.Henrietta Hassinen / Yle

Miehistä useampi kuin naisista saa päättää työaikansa itse. Naisista taas miehiä suurempi osuus on työssä, jossa vaikutusmahdollisuuksia ei ole lainkaan.

Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta sanoo, että huonot vaikutusmahdollisuudet työaikoihin liittyvät ennen kaikkea töihin, jotka ovat aikaan ja paikkaan sidottuja.

– Sellaisiin, joissa pitää mennä työpaikalle tiettyyn kellonaikaan. Ne ovat käytännössä vuorotöitä. Ne voivat olla esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla hoitaja ja sairaanhoitaja, hotellin deskissä oleva palveluihminen tai kaupan kassa. Tämän tyyppiset työtehtävät ovat yleistyneet, ja ne ovat nimenomaan isoja naisvaltaisia aloja.

Yliaktuaari Jere Immonen Tilastokeskuksesta muistuttaa, että erityisesti hoitoalalla joustomahdollisuudet työaikojen ja vapaiden suhteen ovat senkin takia rajalliset, koska niillä on pulaa työvoimasta.

– Työpanokselle täytyy löytää myös korvaaja, että pystyttäisiin edes istuttamaan mahdollisuus työvuorojen ja vapaiden suunnitteluun.

Kuvassa on Työterveyslaitoksen kyltti Helsingin Topeliuksenkadulla.
Työterveyslaitoksella on kehitetty työkaluja, joilla voidaan parantaa mahdollisuuksia vaikuttaa työaikoihin naisvaltaisilla aloilla. Silja Viitala / Yle

Yksi ratkaisu ottaa työntekijät mukaan vuorosuunnitteluun

Mikko Härmän mielestä yksi ratkaisu miesten ja naisten väliseen epätasa-arvoon työaikoihin vaikuttamisessa olisi ottaa työntekijät mukaan työvuorojensa suunnitteluun.

– Niillä vaikeilla aloilla, erityisesti naisvaltaisilla aloilla, jossa sitten tehdään tällaista aikaan ja paikkaan sidottua työtä, pitää kehittää sellaisia työajan suunnittelumalleja, jotka osallistavat työntekijöitä nykyistä paremmin.

Työterveyslaitoksella on kehitetty työkaluja, nimenomaan työvuorosuunnitteluohjelmistoihin liittyviä toimintamalleja, joilla voidaan parantaa mahdollisuuksia vaikuttaa työaikoihin naisvaltaisilla sektoreilla. Kyse on työaikojen suunnittelumallista, joka tehdään työnantajien ja työntekijöiden välillä yhteistyönä.

Normaalisti esimies tekee työvuorolistan omalla koneellaan. Nyt on sellaisia tietokonesovelluksia, joissa työntekijät pääsevät siihen samaan suunnitteluohjelmaan sisään ja voivat tarkastella työvuorojaan sekä esittää sitä kautta toiveitaan. Niitä on kokeiltu esimerkiksi sairaaloissa.

– Työantaja ja työntekijä voivat tehdä vuorolistan yhdessä sen sijaan, että työnantaja tekisi sen yksin. Puhutaan yhteisöllisestä vuorosuunnittelusta, joka on hyvin paljon yleistynyt tuolla sosiaali- ja terveydenhoitosektorilla, Härmä kertoo.

Erot vaikutusmahdollisuuksissa eivät ole kaventuneet vuosien kuluessa

Tilastokeskus selvitti viime vuonna suomalaisten kokemuksia työaikajärjestelyistä. Kyselyyn vastasi yli 11 000 henkilöä, ja se oli osa vuoden 2019 työvoimatutkimusta.

Jere Immonen sanoo, että tulosten valossa vaikuttaa siltä, että kokemukset mahdollisuuksista vaikuttaa työaikoihin, vapaisiin ja työn sisältöön eroavat selkeästi miesten ja naisten välillä.

– Tulokset eivät tule uutena tietona, sillä vastaavia tuloksia on havaittu jo aiemmissa tutkimuksissa.

Paljon tai melko paljon vaikutusmahdollisuuksia työtehtävien sisältöön
Samuli Huttunen / Yle

Työolotutkimukset vuodesta 1990 alkaen osoittavat, ettei ero miesten ja naisten välillä ole kolmessakymmenessä vuodessa kaventunut työaikajärjestelyjen osalta.

– Osin kehitys on ollut itse asiassa päinvastaista. Suurimmat erot sukupuolten välillä ovat niillä palkansaajilla, jotka päättävät työaikansa täysin itse ja niillä, joilla ei ole lainkaan vaikutusmahdollisuuksia työaikoihinsa, Immonen kuvaa tilannetta.

Miesten ja naisten töiden eriytyminen osa ongelmaa

Jere Immosen mielestä merkittävin yksittäinen tekijä ongelman taustalla on töiden eriytyminen mies- ja naisvaltaisiin aloihin.

– Tilastokeskuksen tuoreimmasta tutkimuksestakin käy ilmi, että naisvaltaisilla aloilla vaikutusmahdollisuudet, esimerkiksi työaikoihin ovat heikommat.

Mikko Härmä on samoilla linjoilla.

– Tilanne ei välttämättä ole huonontunut naisten keskuudessa jollakin tietyllä alalla, mutta yhä enemmän naisia on jaksotyössä palvelusektorilla ja he tekevät vuorotyötä enemmän kuin miehet aikaisemmin, Härmä kuvaa muutosta

Toisaalta tutkimustulosten mukaan sukupuolierot olivat melko pysyviä toimialojen sisälläkin.

– Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa, teollisuudessa sekä kaupassa naisten ja miesten välinen kuilu säilyi sekä vapaiden järjestämisessä ja työn sisältöön vaikuttamisessa, Jere Immonen toteaa.

– Tietysti ei voida sanoa, onko samoissa tehtävissä olevilla henkilöillä samat joustomahdollisuudet työaikojen, työn sisällön ja vapaiden suhteen. Mutta ylipäätään erot tuntuvat olevan melko pysyviä, kun katsotaan samassa sosioekonomisessa asemassa olevia ja samalla sektorilla työskenteleviä. Ero on hyvinkin selkeä ja pysyvä.

Sukupuolierot näkyivät selkeästi myös niin kuntien, valtion kuin yksityisten työnantajien palveluksessa olevilla.

Erot pysyvät samana sosioekonomisen ryhmän sisälläkin

Tutkimuksen mukaan miesten ja naisten välinen ero säilyi eri sosioekonomisissa ryhmissä ja monilta osin jopa korostui. Esimerkiksi ylemmistä toimihenkilömiehistä 36 prosenttia sai päättää työaikansa täysin itse. Ylemmillä toimihenkilönaisilla osuus oli 19 prosenttia.

Palkansaajien vaikutusmahdollisuudet työhöntulo- ja työstä lähtöaikoihin
Samuli Huttunen / Yle

Mikko Härmä myöntää, että eron pitäisi näkyä vähemmän saman sosioekonomisen ryhmän sisällä

– Siellä voi sitten olla, että naiset hakeutuvat erityyppisiin tehtäviin kuin miehet. Voi olla, että saman sektorin sisällä miehet hakeutuvat enemmän esimiestehtäviin tai itsenäisempiin tehtäviin, ja naiset ovat sellaisissa työtehtävissä, joissa ei pystytä vaikuttamaan työaikoihin ja tehtäviin niin paljon.

Lue seuraavaksi