Kemijoen radiolohien liikkeistä tiedetään jo vähän: osa palannut merelle, moni hakeutuu kohti seuraavaa patoa

Alkukesällä merkityistä lohista moni lopetti kutunousun ja lähti merelle, mutta syksyn lohilta toivotaan parempaa nousuhalua.

lohi
Luonnonvarakeskuksen tutkija Riku Rinnevalli kuuntelee antennin avulla radiolohien liikkeitä Kemijokivarressa
Luonnonvarakeskuksen tutkija Riku Rinnevalli kuuntelee antennin ja loggerin avulla missä radiolähettimillä varustetut lohet liikkuvat Kemijoella.Laura Valta / Yle

Tavallista lämpimämmät vedet ovat hidastaneet Kemijoen radiolohien telemetriaseurannan etenemistä. Liian lämmin vesi vaikuttaa lohien käyttäytymiseen, minkä vuoksi viimeisten lohien merkinnät siirtyivät viikoilla.

Kesän ja alkusyksyn aikana Isohaaran voimalaitoksen liepeillä on merkitty noin sata lohta radiolähettimellä tai mikrosirulla, jotta niiden liikkeitä patosiltojen välillä voidaan tutkia.

– Alkukesällä tulvan myöhäinen loppuminen, suuri vesimäärä ja sen jälkeen äkillinen veden lämpötilan nousu vaikuttivat ensimmäisiin merkittyihin lohiin niin, että niistä aika moni hylkäsi kutuvaelluksen ja palasi meren puolelle, kertoo Luken tutkija Riku Rinnevalli.

Syksyllä merkityistä lohista suurin osa on tähän mennessä lähtenyt ylävirtaan, mikä Luonnonvarakeskuksen mukaan vaikuttaa hyvältä.

Moni jätti kutunousun kesken

Luonnonvarakeskuksen ja Voimalohi Oy:n yhteistutkimuksessa halutaan saada tietoa kalojen käyttäytymisestä ja selvittää lohien nousuhaluja ensimmäisten voimalaitospatojen välillä.

Radiolähetinlohien liikkeitä seurataan viikottain antennien avulla. Isohaaralla ja Taivalkoskella on kiinteät antennit, jotka rekisteröivät lähistölle uivat radiolohet.

Lisäksi tutkijat kiertävät voimalaitospatojen välisellä vesialueella käsikäyttöisen antennin kanssa joka viikko.

Lohen vatsaonteloon laitettava radiolähetin ihmisen kädessä
Radiolähettimillä varustettuja lohia voidaan saada myös saaliiksi Kemijoella. Luonnonvarakeskus toivoo, että kalliit lähettimet palautettaisiin niissä olevien ohjeiden mukaisesti, pientä palkkiota vastaan. Laura Valta / Yle

Yksi vasta uinut Kalasydämeen

Mikrosirulla varustettujen lohien liikkeitä sen sijaan ei pystytä seuraamaan joella tarkasti.

Sirun lukija rekisteröi ne vasta, jos ne nousevat Taivalkoskelle ja siellä sijaitsevaan Kalasydämeen asti.

– Yksi näistä meidän kavereista on sinne löytänyt. Se oli yksi kesäkuussa merkityistä, joka viime viikolla viimein löysi tiensä putkeen ja sitä kautta padon yläpuolelle. Kaikki muut ovat vielä tulossa ja uskoisin, että vesien viileneminen on johtanut siihen, että ylösvaellushalu on kasvanut, kuvailee tutkija Riku Rinnevalli.

Kalojen liikkeitä seurataan niin kauan, kuin nousu jatkuu. Tutkimustulokset valmistuvat vuoden loppuun mennessä.

Lue myös: Kemijoki Oy: Kemijoen uudet vaelluskalavaatimukset ovat epärealistisia

Tutkija Jukka Jormola: Ohitusuomat Kemijoen kaikkiin voimalaitoksiin ovat mahdollisia