1. yle.fi
  2. Uutiset

Haastattelimme koronarokotteen vapaaehtoisesti ottanutta: “Herraisä”, hän huudahti kuullessaan, että rokotetestaus on nyt keskeytetty

Richard Fisher lähti kokeeseen, koska veli on sairaanhoitaja. Eric J. Wagner suostui rokotekoekaniiniksi tyttärensä takia.

Koronarokote
Lontoolainen Richard Fisher osallistui AstraZenecan koronarokotetestiryhmään.
Rokoteyhtiö ei ole vielä ottanut yhteyttä Richard Fisheriin keskeytyksen takia.Pasi Myöhänen

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo Takaisin Pasilaan -podcastissa uutta mielenkiintoista tietoa siitä, mitä oireita koronarokotteen testihenkilö koki ja mikä on rokotteen tulevaisuus. Kuuntele uusin jakso tästä.

–––

Uutinen, jonka mukaan lääkeyhtiö AstraZeneca keskeyttää koronavirusrokotteen testauksen koehenkilön sairastumisen takia, merkitsi Richard Fisherille enemmän kuin monelle muulle.

Fisher on nimittäin itse yksi saman rokotetutkimuksen koehenkilöistä. Ensimmäinen reaktio oli yllätys.

– Ajattelin, että herraisä, Lontoossa asuva Fisher kertoo Ylen etähaastattelussa.

Fisher sai kuitenkin nopeasti palautettua mieleen, että keskeytykset ovat täysin normaali osa rokotetutkimusta ja riski, johon on varauduttu hyvin. Aamupäivä kuluikin sitten läheisiä ja kollegoita rauhoitellessa.

– Äitini lähetti viestin, ja Australiassa asuva tätini otti huolissaan yhteyttä, Fisher kertoo.

Fisher korostaa, ettei ole itse erityisen huolissaan. Hän ei ole saanut minkäänlaisia oireita sen jälkeen, kun sai rokotepistoksensa heinäkuun alussa. Hän olettaa, että tutkimus jatkuu aikanaan normaalisti.

– Tämä on tapahtunut kerran aiemmin. Kesti muutama päivä tai viikko, kun asiaa tutkittiin, ja sitten koetta jatkettiin, Fisher sanoo.

Keskeytys "rutiiniluonteinen"

Dramaattiselta kuulostanut tutkimuksen keskeytys oli AstraZenecan mukaan rutiiniluonteinen. Kun rokotetta kokeillaan kymmenillä tuhansilla ihmisillä, on hyvin todennäköistä, että joku saa voimakkaita oireita.

Oireet eivät välttämättä johdu itse rokotteista, mutta ne on turvallisuuden vuoksi tutkittava.

Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka kauan keskeytys jatkuu. Pahimmillaan se voi lykätä AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston yhdessä kehittämän rokotteen valmistumista ja samalla koko koronaepidemian taltuttamista.

AstraZenecan rokotehanke on edennyt pidemmälle kuin muut rokotetutkimukset. Myös Suomi on Euroopan komission kautta mukana tilaamassa muun muassa juuri AstraZenecan rokotetta. Myönteisimpien arvioiden mukaan rokotteen pitäisi valmistua jopa tämän vuoden aikana.

Lue myös: Lääkeyhtiö keskeytti koronarokotteen testit – THL:n ylilääkäri kehottaa laittamaan jäitä hattuun: Tämä on tavallista isoissa tutkimuksissa

Professori lähti kokeeseen, koska tytär sairastui

Koronaviruksen taltuttaminen ei onneksi ole vain yhden rokotteen varassa. AstraZenecan rokotteen ohella jo kahdeksan muuta rokotehanketta on päässyt aloittamaan kolmatta eli viimeistä testivaihetta, sanomalehti New York Times laskee.

Kolmannessa vaiheessa rokotetta pistetään kymmeniin tuhansiin ihmisiin.

Yksi näistä kärkipään hankkeista on saksalaisen BioNTech-laboratorion, lääkeyritys Pfizerin ja lääkevalmistaja Fosun Pharman yhteinen rokote. Yhtiöt värväävät paraikaa noin 30 000 vapaaehtoista Yhdysvalloissa, uutiskanava CNN kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Eräs heistä on biokemian ja molekyylibiologian professori Eric J. Wagner Texasin Galvestonissa. Hän sai rokotepistoksen noin kaksi viikkoa sitten yliopistonsa klinikalla.

– Rokotuksen jälkeen tunsin pari tuntia heikkoa oloa, ja pistoskohta oli arka. Eli se tuntui samalta kuin infuenssarokote, Texasin yliopistossa työskentelevä Wagner kertoo Ylelle etähaastattelussa.

Wagner lähti mukaan kokeeseen osittain siksi, että hän on työnsä takia hyvin kiinnostunut rokotetutkimuksesta. Toisena syynä oli se, että Wagnerin 17-vuotias Julianna-tytär oli sairastanut koronan pari kuukautta aiemmin.

– Kun virus pääsee omaan perheeseen, on paljon enemmän motivaatiota taistella sitä vastaan, Wagner kertoo.

Texasilainen Eric J. Wagner ilmoittautui koronarokotetestaukseen tyttärensä Juliannan takia, joka sairasti pahan COVID-19-taudin.
Eric J. Wagnerin mukaan Julianna-tyttären tauti oli vakava, vaikka tytär oli ennen tautia täysin terve ja hyväkuntoinen.Monica Wagner

Wagner kertoo, että tauti tuntui rajulta. Tytär oli kovassa kuumeessa monen päivän ajan. Perhe onnistui kuitenkin estämään viruksen leviämisen muihin perheenjäseniin, vaikka se tarkoittikin tiukkoja sääntöjä.

– Hän oli huoneessaan, ja jätimme ruoan ovelle. Tuntui, kuin olisimme pitäneet häntä vankina omassa kodissaan.

Koronavirus on päässyt leviämään laajalle Texasissa. Wagner sanoo tuntevansa ainakin kolmekymmentä tuttua, jotka olivat saaneet taudin.

Puolet koehenkilöistä saa koronarokotteen

Rokotekokeeseen osallistuminen ei tarkoita, että koehenkilö saisi varmasti uutta rokotetta ensimmäisten joukossa.

Vain puolet koehenkilöistä saa varsinaista koronarokotetta. Toinen puolikas on verrokkiryhmä. Heitä rokotetaan jollain muulla rokotteella, joka ei auta koronavirukseen.

Näin kokelaat eivät voi päätellä esimerkiksi pistoskohdan reaktiosta, kumpaan ryhmään he kuuluvat.

– Me yritämme kollegoiden kanssa arvata, saimmeko oikeaa rokotetta vai emme. Olisi tietenkin mahtavaa, jos olen saanut oikeaa kamaa, Wagner sanoo.

Wagner kertoo, ettei ole saanut minkäänlaisia sivuvaikutuksia. Biologina hän tuntee kokeen riskit ja luottaa sen takana olevaan tutkimukseen.

– Tunnen oloni turvalliseksi, mutta pieni huoli on aina olemassa.

Koronatestejä ja verikokeita

Kokeen on tarkoitus jatkua kaksi vuotta. Jos rokote hyväksytään käyttöön ennen testin loppumista, verrokkiryhmän jäsenille on luvattu myös oikea rokote. Tämä olikin Wagnerin suurin huoli ennen kokeeseen suostumista.

Koehenkilöiden terveys tarkistettiin ennen koetta, ja tarkkailu jatkuu seuraavien kuukausien aikana. Wagnerin tulee itse täyttää säännöllisesti kyselylomaketta, joka on hänen puhelimeensa asennetussa sovelluksessa.

Jos hän saa koronavirukseen viittaavia oireita, hänen täytyy ottaa itseltään koronatesti ja lähettää testipuikko kokeen järjestäjille. Lisäksi häneltä otetaan verinäyte muutaman kuukauden välein.

– Olettaisin, että he haluavat tietää, onko minulla viruksen vasta-aineita, Wagner sanoo.

Muuten kokeen järjestäjät toivovat, että hän eläisi arkeaan mahdollisimman normaalisti. Koe ei toimi, jos kaikki koehenkilöt eristäytyvät koteihinsa eikä kukaan saa virusta.

– Olemme varovaisia, mutta käymme töissä ja ostoksilla kuten ennenkin.

Toisaalta virusta ei pidä myöskään yrittää saada tarkoituksella. Se ei olisi turvallista koehenkilöille eikä heidän läheisilleen.

"On vain kaksi tapaa päästä tästä eroon"

Rokotekokeisiin osallistuvilta vaaditaan muita suurempaa riskinsietoa. Vaikka vakavat sivuvaikutukset ovat hyvin epätodennäköisiä, on aina mahdollisuus, että ne osuvat omalle kohdalle.

BBC:n tulevaisuustoimituksen toimittaja (siirryt toiseen palveluun) Richard Fisher muistuttaa, että sivuvaikutukset ja niiden tutkiminen ovat väistämätön osa rokotteiden ja muiden lääkkeiden kehitystä. Hän ymmärtää rokotteita pelkäävien ihmisten huolen mutta puolustaa lujasti rokotetutkimusta.

– Haluan vakuuttaa, että rokotteet ovat pelastaneet miljoonia ja miljardeja ihmisiä, Fisher sanoo.

Lontoolainen Richard Fisher osallistui AstraZenecan koronarokotetestiryhmään.
Richard Fisherin mielestä on hyvä, että hän pääsee toimittaja kokemaan, millaista on osallistua rokotetestaukseen.Pasi Myöhänen

Fisher itse lähti mukaan kokeeseen paitsi uteliaisuudesta takia myös siksi, että hänen veljensä työskentelee sairaanhoitajana tehohoitoyksikössä. Fisher halusi myös itse tehdä jotain koronan taltuttamiseksi.

Professori Eric J. Wagneria motivoi osallistumaan se, että hän on joutunut luopumaan muun muassa matkustelusta ja lähiopetuksesta koronapandemian takia.

– On vain kaksi tapaa päästä tästä eroon. Joko koko maailma pitää turvavälejä kaksi viikkoa täysin samaan aikaan, mikä taitaa olla mahdotonta, tai kehitämme rokotteen, Wagner sanoo.

Wagnerin mukaan hänen osallistumisensa rokotekokeisiin on tuonut naapureille toivoa siitä, että loppu jo häämöttää.

– He ajattelevat, että jos naapuri on saanut rokotteen, on vain ajan kysymys, kun minäkin saan sen. Sen näkee heidän kasvoillaan, Wagner sanoo.

Lue myös:

Lääkeyhtiö AstraZeneca keskeyttää koronavirusrokotteen kliinisen testauksen – koehenkilö sairastui selittämättömästi

AstraZeneca: Koronarokote voi yhä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä

Tuleeko koronarokotteesta pakollinen? Suomen tartuntatautilaissa on pykälä pakkorokotuksesta, mutta koronan kohdalla sitä ei voi soveltaa

Toiveet koronarokotteen onnistumisesta vahvistuvat, mutta rokotteen valmistuminen ei lopeta odottamista – kuka saa etusijan rokotusjonossa?

Richard Fisher kertoo BBC Future -toimituksen sivuilla, mitä hän oppi osallistututtuaan rokotekokeeseen (siirryt toiseen palveluun)

Keskustelu on avoinna 11.9. klo 23 asti.

Lue seuraavaksi