Ylen tiedot: Hallitus ei saavuta työllisyystavoitetta ilman eläkeputken rukkaamista – vasemmistoliitto vastustaa yhä esitystä

Hallituksesta arvioidaan, että eläkeputken alaikärajan nostaminen vuodella lisäisi työllisyyttä 6 000–9 000:lla.

työllisyys
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson puoluejohtajien kuntavaalipaneelissa 9. syyskuuta.
Hallituksen pitäisi kertoa ensi viikolla päätöksistä, joilla se nostaa Suomen työllisyyttä 30 000:lla.Jussi Nukari / Lehtikuva

Kolme hallituslähdettä sanoo Ylelle, että hallituksen työllisyystavoite uhkaa karata käsistä, ellei se rukkaa tavalla tai toisella niin sanottua eläkeputkea.

Hallituksen yksi keskeisimmästä tavoitteista on lisätä työllisyyttä 60 000:lla vaalikauden loppuun mennessä. Puolet työllisyyspäätöksistä pitäisi olla tehtynä ensi viikon budjettiriihessä.

Varsinkin keskusta on pitänyt kiinni tavoitteesta ja tehnyt asiasta hallituskysymyksen.

Mikäli hallitus nostaa eläkeputken alaikärajaa vuodella, sen työllisyysvaikutukseksi arvioidaan 6 000–9 000 lisätyöllistä pitkällä aikavälillä.

Vielä on kuitenkin epäselvää se, katkaistaanko eläkeputki kokonaan vai nostetaanko alaikärajaa vuodella.

Tällä hetkellä 1957–1960 syntyneillä oikeus niin sanottuihin ansiosidonnaisen lisäpäiviin eli eläkeputkeen alkaa 61-vuotiaana. Sen jälkeen syntyneillä oikeus siirtyy 62 ikävuoteen.

Eläkeputkeen päässyt saa ansiosidonnaista päivärahaa varsinaiseen eläkeikään asti.

Eläkeputken on ajateltu laskevan ikääntyneiden työllisyyttä, koska työnantajilla on ollut kannusteita siirtää heitä irtisanomistilanteissa eläkeputkeen.

Hallituksessa pohditaan nyt myös sitä, tuleeko eläkeputken muutoksiin siirtymävaihe.

Uudistuksen voimaantulon lykkäämisen puolesta puhuu nykyinen heikko taloustilanne, jolloin työvoimaa on paljon tarjolla ja työpaikoista taas on pula.

Putkesta ei ole vielä poliittista päätöstä

Eläkeputken muutoksista ei ole vielä poliittista päätöstä, ja Ylen tietojen mukaan vasemmistoliitto vastustaa yhä päätöstä.

Vasemmistoliitossa epäillään, että puolueen eduskuntaryhmä ei hyväksyisi päätöstä.

Uudistus olisi vaikea pala myös ammattiyhdistysliikkeelle. Keskusjärjestöistä SAK ja STTK vastustavat uudistusta, joten hallituksen pitäisi viedä uudistus läpi ilman niiden hyväksyntää.

SDP on suhtautunut tuoreimmissa julkisissa ulostuloissa eläkeputken rukkaamisen entistä avoimemmin, vaikka se ei ole helppoa myöskään sille.

Jotta uudistus saataisiin vietyä läpi, vasemmistopuolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen olisi saatava vastapainoksi parannuksia irtisanomissuojaan ja työsuhde-etuihin.

Tämä voi puolestaan heikentää työllisyysvaikutuksia, jotka valtiovarainministeriö laskee hallituksen esitykselle.

Keskustasta ja vihreistä on myös esitetty huolia siitä, että uudistuksen työllisyysvaikutukset uhkaavat jäädä vähäiseksi, ellei myös muita varhaisen eläköitymisen väyliä tukita.

Valtiovarainministeriön virkamiehet esittivät omassa ulostulossaan, että kaikki varhaisen eläköitymisen tiet suljettaisiin jatkossa.

Tämä siksi, etteivät ikääntyneet työntekijät eläköityisi vain toista väylää pitkin.

Neuvottelut edenneet tahmeasti

Ylelle kerrotaan, että neuvottelut työllisyystoimista ovat edenneet tahmeasti tällä viikolla. Hallituspuolueilla riittää kuitenkin uskoa, että se saa aikaiseksi lupaamansa työllisyyspaketin.

Hallitusta työssä auttavat päätökset, joita on jo tällä vaalikaudella tehty ja ne luetaan osaksi työllisyyspakettia.

Yksi näistä työmarkkinajärjestöjen vuoden 2017 eläkeuudistuksen jatkotöinä syntynyt eläkeputken alaikärajan nostaminen vuodella.

Sen arvioidaan nostavan työllisyyttä 5 000:lla hallituskauden loppuun mennessä.

Tämän lisäksi hallitus pidentänee oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen. Hallituslähteiden mukaan tämän arvioidaan tuovan 1 600 lisätyöllistä vuoteen 2030 mennessä.

Hallituksen pöydällä on myös yksilöllisen työnhaun malli, jossa lisätään työttömän ja työvoimavirkailijoiden kohtaamista sekä velvoitetaan työtön hakemaan tietty määrä avoimia työpaikkoja tietyssä ajanjaksossa.

Tästä uumoillaan saatavan merkittäviä työllisyysvaikutuksia, mutta se riippuu paljon toteutustavasta. Siksi toimesta ei ole vielä tarkkaa työllisyysarviota.

Hallituksen pöydällä on myös työllisyysvaikutuksiltaan pieniä toimia. Näitä ovat muun muassa palkkatuen lisääminen ja työllisyyden kuntakokeilut.

Hallitus ei ole näillä näkymin etenemässä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisessa.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoi Politiikan toimittajien yhdistyksen lounaalla elokuun alussa, (siirryt toiseen palveluun) että tässä suhdanteessa työttömyysetuuteen ei kannata koskea.

Voit keskustella artikkelista 11.9.2020, kello 23 asti.

Lue lisää:

Pääministeri Sanna Marin väläyttää päivähoitomaksujen alennusta, ei tyrmää eläkeputken ehtojen kiristyksiä tai poistoa kokonaan

Valtiovarainministeriö ehdottaa uusia työllisyystoimia, listalla muun muassa eläkeputken poistaminen ja lyhyemmästä työssäolosta lyhyempi ansiosidonnainen

SAK:n Eloranta: Työntekijöiden irtisanomissuojaa on parannettava – ”Sen vahvistaminen on loogista, jos työttömyysturvaa heikennetään"

Analyysi: Valtiovarainministeriö esittänee tänään työllisyystoimia, joita hallituspuolueiden on vaikea hyväksyä

Analyysi: Hallitus työntää valtiovarainministeriön laskukoneet loppukaudesta syrjään – ministeriö arvioi vain puolet työllisyystoimista