Euro vahvistuu vahvistumistaan ja aiheuttaa harmaita hiuksia vientiteollisuudelle – Euroopan keskuspankki: Ei pidä ylireagoida

Euron arvo syöksähti heti uuteen nousuun, kun markkinat odottivat Christine Lagarden reagoivan valuutan kallistumiseen.

Euroopan keskuspankki
Christine Lagarde, EKP
Christine Lagarde pitää aina tiedotustilaisuuden 45 minuuttia Euroopan keskuspankin rahapoliittisen päätöksen julkistamisen jälkeen. Rahapoliittiset kokoukset ovat kuuden viikon välein torstaisin.Sven Simon / Ullstein Bild

Euroopan keskuspankki EKP päätti pitää korot ennallaan (siirryt toiseen palveluun) torstain rahapoliittisessa kokouksessaan. Talletuskorko pysyy –0,5 prosentissa. Muistakaan uusista rahapoliittisista toimista keskuspankki ei päättänyt.

Päätösten sijaan markkinat ja talouspäättäjät odottivat vastausta siihen, miten Euroopan keskuspankki arvioi euroalueen talouden tulevaisuutta.

Pääjohtaja Christine Lagarden arvioi tiedotustilaisuudessa torstaina, että taloustilanne on hieman kohentunut, kun koronasulkuja on purettu.

– Pandemian aiheuttama epävarmuus painaa kuitenkin kulutusta, Lagarde sanoi.

EKP tukee jo nyt taloutta massiivisilla arvopaperiostoilla ja matalilla koroilla, mutta keskuspankin koronapäänsärky ei ole hellittänyt.

Ensinnäkin euro on vahvistunut koko koronapandemian ajan.

Toiseksi kuluttajahinnat kehittyvät täysin väärään suuntaan eli laskevat. Elokuussa hinnat laskivat euroalueella -0,2 prosenttia (siirryt toiseen palveluun), osin vahvistuvasta eurosta johtuen. EKP:n tavoite on pitää inflaatio vajaan kahden prosentin tuntumassa.

Lagarden mukaan heikko inflaatiokehitys johtuu ennen kaikkea energian ja ruuan hintojen laskusta alkuvuonna. Hän uskoo kuluttajahintojen laskevan vielä loppuvuonna, mutta kääntyvän nousuun taas ensi vuoden alussa.

Euro syöksähti uuteen nousuun

Lagarde kertoi torstaina, että keskuspankki ei näe nyt syytä "ylireagoida" euron kurssiin. Hänen mukaansa EKP:n ylin päättävä elin neuvosto kuitenkin keskusteli valuutan arvosta torstaina.

Euron kurssi syöksähti entistäkin jyrkempään nousuun heti kommentin jälkeen (siirryt toiseen palveluun). Kurssi nousi sekä suhteessa Yhdysvaltain dollariin, Ruotsin kruunuun että Japanin jeniin.

Eurosta on tullut kalliimpi
Samuli Huttunen / Yle

Yhteisvaluutta euron arvo on noussut yli kymmenen prosenttia maaliskuusta. Se kertoo sijoittajien luottamuksesta euroalueeseen. EU on onnistunut sopimaan yhteisistä koronatoimista ja euroalueen jäsenmaat ovat laatineet suuria elvytyssuunnitelmia.

Yhdysvaltojen vaalien alla Atlantin toisella puolella taas on poliittisesti epävarmempaa. Dollari on heikentynyt. Dollarin asema (siirryt toiseen palveluun) maailman mahtivaluuttana haihtuukin nyt kovaa vauhtia (siirryt toiseen palveluun).

EKP:n Lagarde arvioi torstaina, että euroalueen talous supistuu tänä vuonna hieman vähemmän kuin on aiemmin ennustettu. Kun EKP kesällä ennakoi bruttokansantuotteen supistuvan 8,7 prosenttia, nyt luku on enää tasan kahdeksan prosenttia miinuksella.

Sen sijaan ensi vuoden ja vuoden 2022 talouskasvuennusteita keskuspankki on hieman laskenut.

Vientiteollisuus kärsii

Vahva euro kurittaa ennen kaikkea vientiteollisuutta. Vaikutukset tuntuvat vientiyrityksissä, jotka myyvät tuotteitaan ja palveluitaan yhä pääosin dollareissa.

Mitä vahvempi euro on, sitä vähemmän myynnistä jää kassaan rahaa. Tuotteista tulee ostajille kalliimpia.

Aikaisempaa vahvempi euron kurssi haittaa siis myös Suomen talouden elpymistä. Suurin osa Suomen viennistä menee euroalueen ulkopuolelle. Euroalueelle viennistä suuntautuu pyöreästi 40 prosenttia.

Samalla euroalueen yritysten kilpailukykyä heikentää se, että tuontituotteista tulee halvempia. Tuontituotteiden halpeneminen vauhdittaa myös kuluttajahintojen laskua eli inflaation hidastumista – eli työntää EKP:n inflaatiotavoitteen toteutumista yhä etäämmälle.

– Kuten tiedämme, tavoitteemme ei ole vaikuttaa euron kurssiin vaan mandaattimme on pitää hinnat vakaina. Meidän pitää tarkkailla vahvistuvan euron vaikutuksia kuluttajahintoihin, Christine Lagarde selitti torstaina.

– En kommentoi euron arvoa.

Näin EKP on toiminut

Korkojen laskun ohella EKP käynnisti koronapandemian selättämiseksi niin kutsutun PEPP-osto-ohjelman (Pandemic Emergency Purchase Programme) maaliskuussa.

Keskuspankki oli ostanut euromaiden velkakirjoja PEPP:in puitteissa noin 500 miljardilla eurolla elokuun loppuun mennessä. Ensi kesään mennessä EKP aikoo ostaa velkakirjoja yhteensä 1350 miljardilla eurolla.

– Nykytilanne huomioonottaen näyttää todennäköiseltä, että käytämme osto-ohjelman loppuun, Lagarde sanoi.

EKP ostaa velkakirjoja jotakuinkin suhteessa "pääoma-avaimeensa". Pääoma-avain ilmaisee kunkin maan osuuden EKP:n pääomasta. Suomen osuus on 1,8 prosenttia.

Pankkeja keskuspankki tukee TLTRO-ohjelmalla (Targeted Long-Term Refinancing Operations), jossa rahaa tarjotaan pankeille poikkeuksellisen houkuttelevilla ehdoilla. Pankkien kannattaa ottaa rahaa vastaan ja lainata sitä eteenpäin.

Heinäkuun jälkeen lainananto yksityiselle sektorille ei ole kuitenkaan lisääntynyt EKP:n mukaan.

Aiheesta lisää:

Euroopan keskuspankki uudistaa rahapolitiikkaansa ensimmäistä kertaa 17 vuoteen: Miksi kuluttajahinnat eivät nouse?

EKP vyöryy markkinoille entistä suuremmalla voimalla – Keskuspankki kasvattaa arvopaperien osto-ohjelmaa 600 miljardilla eurolla

Pitääkö valtioiden maksaa velat pois? "Kyllä", vastasi EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde huippujohtajien tapaamisessa

EKP piti korot ennallaan – Pääjohtaja Christine Lagarde: Talous on virkistynyt, kun koronarajoituksia on purettu

Miljardien eurojen pankkiiri luo rahaa nappia painamalla – Suomen Pankissa on käynnissä valtava vastaisku koronakriisille

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus