Uskoisitko, että sama pikkukaupunki yhdistää kymmeniä tunnettuja suomalaisia? Nyt sinne avattiin oma Walk of Fame

Poikkeuksellista on se, ettei kukaan Haminan Walk of Famelle oman tähden saaneista kuuluisuuksista ole tehnyt elämäntyötään viihdealalla.

kulttuuri
Hugo Simberg sai tähden Haminan tähtikadulle
Hugo Simbergin tähti paljastettiin ensimmäisenä. Kirsi Lönnblad / Yle

Haminaan on avattu Suomen uusin Walk of Fame.

Tähtikatu sijaitsee ympyräkaupungin ytimessä Raatihuoneentorilla, jonne jokainen merkkihenkilö saa ajan myötä oman, jalkakäytävän pintaan upotetun tähtensä. Tähtikadun ensimmäiset viisi nimeä paljastettiin perjantaina.

Asukkaat ovat saaneet ehdottaa nimiä kesästä lähtien, ja kaupunginjohtaja Hannu Muhonen on valinnut tähdet ehdotusten pohjalta.

Oman tähden voi saada henkilö, joka on syntynyt tai vaikuttanut pitkään Haminan alueella. Asukkaiden mielestä sellaisen ansaitsisi noin 70 tunnettua henkilöä ja 6 orkesteria tai bändiä. Valtaosa ehdotetuista nimistä tunnetaan myös muualla Suomessa.

Nyt paljastetut nimet eroavat perinteisestä Walk of Famesta siinä mielessä, ettei tähteä saanut yksikään viihdealan ammattilainen. Jatkossa se on kuitenkin mahdollista, sillä tähtiä paljastetaan vastedes vuoden tai kahden välein. Kaupunki painottaa, ettei tähtiä ole arvotettu mihinkään järjestykseen.

Listasimme alle ensimmäiset tähdensaajat perusteluineen.

Hugo Simberg

Suomen kuvataiteen historian yksi suurimmista nimistä Hugo Simberg syntyi Haminassa 24. kesäkuuta 1873 ja vietti varhaiset vuotensa Pikkuympyräkadulla. Hän saa tähtensä kivenheiton päähän lapsuudenkodistaan.

Simberg oli Akseli Gallen-Kallelan oppipoika, joka toi opettajansa kanssa symbolismin suomalaiseen kuvataiteeseen. Symbolistit uskoivat, että suurien totuuksien lähestyminen vaatii epäsuoria keinoja, kuten voimakkaasti vaikuttavia symboleja.

Hugo Simberg: Halla
Hugo Simbergin Halla on vesiväri- ja guassimaalaus, joka on maalattu paperille.Yehia Eweis / Kansallisgalleria

Jo oppipoikana Simberg maalasi Hallan, josta tuli yksi hänen kuuluisimmista töistään. Hänen muita pääteoksiaan ovat muun muassa Haavoittunut enkeli ja_Kuoleman puutarha_.

Marjatta Kajosmaa

Hiihtokuningatar, joka on toiminut merkittävänä esikuvana tuhansille nuorille. Marjatta Kajosmaa syntyi Vehkalahdella vuonna 1938. Neljästä sisaruksesta toiseksi nuorimpana hän sai hyvää harjoitusvastusta lapsesta saakka ja hiihti jo 17-vuotiaana Työväen Urheiluliiton naisten mestariksi.

Marjatta Kajosmaa teki erittäin nopean nousun maailman huipulle 1960-luvun lopulla. Sapporon olympialaisissa vuonna 1972 hän saavutti olympiahopeaa 5 kilometrin hiihdossa ja viestissä sekä pronssia 10 kilometrillä.

Innsbruckin olympialaisissa 1976 Kajosmaa sai hopeaa viestihiihdossa. Hiihdon MM-kilpailuista hänellä on yksi henkilökohtainen hopeamitali ja yksi viestipronssi.

Marjatta Kajosmaa valittiin vuoden naisurheilijaksi neljä kertaa peräkkäin 1960- ja 1970-lukujen taitteessa.

Tapio Korjus

Tapio Korjus toi Suomen ainoan olympiakullan Soulin olympialaisista vuonna 1988. Korjus lähti näihin ensimmäisiin suuriin kisoihinsa tavoitteenaan olympiamitali.

Suosikki oli kuitenkin Seppo Räty, joka otti johdon kolmannella heitollaan. Korjuksen jätti samaan aikaan kaksi suoritustaan väliin reisikrampin takia.

Tapio Korjus ja kumppanit kuvassa
Tapio Korjus juhlii olympiakultaa vuonna 1988. AOP

Tapio Korjus palasi kisaan reisi näkyvästi teipattuna ja vei voiton kuudennella, viimeisellä, heitollaan. Kultaheitto kantoi 84,28 metriä.

Korjus on toiminut myös keihäänheiton valmentajana, Suomen Urheiluliiton kehitysjohtajana ja huippu-urheilun kehittäjänä.

Helvi Hämäläinen

Kirjailija syntyi Haminassa kesäkuussa 1907. Hän kuului 1900-luvun merkittävimpien suomalaiskirjailijoiden joukkoon. Helvi Hämäläiseltä julkaistiin yli 60 vuotta kestäneen kirjailijanuran aikana kymmeniä proosa- ja runoteoksia. Kokoelmastaan Sukupolveni unta Hämäläinen sai Finlandia-palkinnon vuonna 1987.

Hänen tunnetuin teoksensa on romaani Säädyllinen murhenäytelmä vuodelta 1941. Ilmestyessään se aiheutti suuren kohun. Romaanin ensimmäisistä painoksista sensuroitiin muun muassa homoseksuaalisuuden kuvaukset, ja teos julkaistiin kokonaisena vasta 1995.

Varsinaisen läpimurtonsa Hämäläinen teki naisten asemaa käsittelevällä työläiskuvauksella Katuojan vettä. Hänet on myös palkittu Pro Finlandia -mitalilla.

Einar Schadewitz

Mannerheimristin ritari numero 110 palveli kymmeniä vuosia ansiokkaasti Haminan varuskuntaa ja satamalaitosta. Einar Schadewitz oli syntynyt Juvalla 1917 ja kuoli Haminassa helmikuussa vuonna 1981.

Kersantti Schadewitz osoittautui jo talvisodassa pelottomaksi taistelijaksi, joka henkilökohtaisella osaamisellaan pystyi pysäyttämään ja tuhoamaan ison määrän silloisen vihollisen hyökkäysvaunuja. Hän oli aina vapaaehtoinen vaarallisimpiin tehtäviin ja suoritti ne.

Sotien jälkeen Schadewitz toimi puolustusvoimien vakinaisessa palveluksessa vuoteen 1967 asti. Erottuaan hän työskenteli varastonhoitajana Haminan satamalaitoksella vuoteen 1980.

100 vuoden helminauha

Maailman kuuluisin tähtikatu sijaitsee Hollywoodissa, ja samantyyppisiä katuja on myös muun muassa Wienissä ja Manchesterissa. Suomessa ainakin Turussa ja Muhoksella on ollut jo pidempään oma tähtikatunsa. Ensimmäinen "virallinen" tähtikatu, Walk of Fame Finland, avattiin Tampereelle viime syksynä.

Myös Haminassa suunnitelmat ovat suuret. Aikomuksena on rakentaa tähdistä pitkä helminauha, joka kiertää pitkin pyöreän Raatihuoneentorin sisäkehää. Aikaa on varattu sata vuotta.

– Kun joku kysyy, miten pitkään Haminassa riittää elämäntyöltään tarpeeksi merkittäviä henkilöitä, vastaan heitä olevan äärettömän paljon. Heitä syntyy toivottavasti tänä vuonna, ensi vuonna ja niin edelleen, toteaa idean isä, Hamina Tattoon taiteellinen johtaja Lassi Ikäheimo.

Tähtikatua yhdessä rakentanut työryhmä haluaa ennen kaikkea muistuttaa Haminan nykyisiä asukkaita kaupungin hienosta historiasta.

– Se nostaa ylpeyttä omaa paikkakuntaa kohtaan, kun he näkevät miten hienoja asioista täällä on tehty. Haminaan käymään tuleville tähtikatu taas on heräte, että wau, ovatko nämä kaikki ihmiset täältä, kertoo Ikäheimo.

Esimerkiksi Tampereelle viime syksynä avatun tähtikadun nimet ovat muusikoita. Myös Haminaan ehdotettiin useita viihdetaiteilijoita, jotka ovat joko kotoisin Haminasta tai vaikuttaneet siellä. Omaa tähteään saavat kuitenkin vielä odottaa muun muassa muusikot Petri Tiili eli Pelle Miljoona, Veikko Lavi ja Tapani Kansa.

Lassi Ikäheimo painottaa, ettei esimerkiksi muusikoita mitenkään tarkoituksella jätetty pois ensimmäisestä tähdistöstä. Linjaus laajemmasta tähtiskaalasta oli kuitenkin tietoinen.

– Emme halunneet rajata niin, että olisi vain joku tietty sektori. Päätimme, että mukaan pääsee laaja-alaisesti tieteen, taiteen, liikunnan, sotilaselämän, viihteen ja liike-elämän saralla vaikuttaneita, linjaa Ikäheimo.