Unohda tahdonvoima ja ruokaremontti – elämäntapamuutos käynnistyy omien ajatusten kyseenalaistamisesta ja naurettavan pienistä teoista

Se, että tietää miten liikkua, syödä ja nukkua, ei vielä riitä muutokseen.

Elämäntapamuutos toteutetaan askel kerrallaan. Kuva: Illusia Sarvas / Yle

Tuntuuko elämä ilman jokapäiväistä pullaa ahdistavalta? Onko motivaatio lenkkeilyyn kadonnut? Uskotko olevasi niin kärsimätön ihminen, etteivät hitaasti tapahtuvat muutokset sovi luonteellesi?

Jos näin on, olet ihan normaali. Ja väärässä.

Psykologi Anu Tevanlinnan mukaan elämäntapamuutoksen tekemisen esteenä olevat asiat ovat aina yksilöllisiä.

– Elämäntapamuutoksessa on kyse käyttäytymisen muuttamisesta. Pelkästään se, että tiedämme mitä kannattaisi tai olisi hyvä tehdä, ei oikein riitä toiminnan muuttamiseen.

Jokainen meistä esimerksiksi taatusti tietää, että painonhallita on helpompaa, jos ei ahmi herkkuja joka päivä. Tai että uneen on sitä helpompi rentoutua, mitä aikaisemmin illalla lopettaa älylaitteiden käytön.

Mutta vaikka tiedämme, emme silti toimi.

– Juju on, että pääsee kiinni siihen, mikä on itselle se olennainen juttu, jonka takia elämäntapamuutos tuntuu haastavalta.

Ratkaisun avaimet löytyvät työstämällä joko omia arvoja, tunne-elämän kysymyksiä tai uskomuksia.

Anu Tevanlinnan mukaan ihmiset löytävät usein apua muutokseen arvojen, tunne-elämän tai uskomusten työstämisestä. Kuva: Jari Pussinen/Yle

Arvot – "Miksi perhe on minulle tärkeä arvo?"

Elämänarvoja kysyttäessä useimmat meistä vastaavat lähes ajattelematta: "terveys, työ ja perhe".

Tevanlinnan mukaan arvotyöskentelyssä kuitenkin vasta lähdetään tästä ja syvennetään vastauksia kysymällä itseltä "miksi?".

Eli avataan syitä siihen, millä tavoin terveys, työ tai perhe ovat juuri minulle tärkeitä.

– Itseltään kannattaa myös kysyä, miksi minulle on tärkeää muuttaa elämäntapoja. Kannattaa etsiä syvempiä syitä kuin se, että lääkäri on kehottanut tai tuntuu että olisi järkevää toimia toisin.

Oma perhe voi olla tärkeä arvo esimerkiksi siksi, että perheeltä saa kaipaamaansa turvallisuuden tunnetta ja merkitystä päiviinsä ja voi sen ansiosta itsekin paremmin.

Kun omat arvot selkeytyvät, on helpompi elää niiden mukaista elämää.

– Kannattaa pohtia sitä, miten lisääntynyt hyvinvointi tai terveys mahdollistaisi omien arvojen toteutumisen.

Motivaatio oman kunnon kohentamiseen voi siis löytyä, kun ajattelee että se mahdollistaa ajan viettämisen oman perheen kanssa mahdollisimman pitkään ja mahdollisimman hyvässä kunnossa.

Arvotyöskentely on hidasta hommaa, joka ei tule valmiiksi kertaistumalla. Pohdiskelu kannattaa kuitenkin aloittaa, sillä se auttaa myös kasvattamaan motivaatiota.

– Kestävä ja pysyvä motivaatio on mahdollista löytää, kun pohtii niitä asioita, jotka tekevät omasta elämästä hyvää ja merkityksellistä.

Liikunnan lisääminen arkeen voi tuntua mielekkäämmältä, kun tiedostaa miksi haluaa niin tehdä ja mitä hyvää siitä seuraa. Alkuun pääsee laittamalla lenkkarit jalkaan, sen jälkeen voi pohtia, lähteekö vielä lenkillekin. Kuva: Jari Pussinen/Yle

Tunne-elämä – "Ahdistaa, on siis pakko saada pullaa"

Monelle muutosvastarinta näyttäytyy erilaisina ikävinä tunteina.

Räntäsateessa kävelylle lähteminen tympäisee, raha-asioiden haltuunotto ahdistaa tai vihannesten valmistaminen tuntuu turhan työläältä.

Tunteet kannattaa kuitenkin kohdata.

– Ensimmäinen juttu on, että oppii tunnistamaan ja sanoittamaan omat tunteensa. Huomaamaan miten ne vaikuttavat omaan toimintaan.

Tevanlinnan mukaan mielemme on rakennettu suojaamaan meitä ikäviltä tunteilta ja ohjaamaan meitä pois niitä aiheuttavista tilanteista.

– Elämäntapamuutoksessa se voi käytännössä näkyä vaikka niin, että vaikka tietää uimisen olevan hyvä harrastus, herättää uimahalliin meno niin paljon epävamuutta ja häpeää, ettei sinne tule lopulta koskaan menneeksi.

Tunteiden kohtaamisen vaikeus voi heijastella myös toimintaan.

– Ihmisillä voi olla myös hyvin vakiintuneita tunteiden säätelykeinoja, jotka ylläpitävät epäterveellisiä elintapoja. Eli esimerkiksi tunnesyöminen, jossa ruualla yritetään säädellä omia tunteita.

Tunteiden tiedostaminen ja niin sanottujen tietoisuustaitojen harjoitteleminen voi auttaa. Eli pysähdytään käsillä olevan tunteen tai mieliteon ääreen, ja huomataan niiden olevan ohimeneviä.

Silloin voi valita tietoisesti, miten haluaa tilanteessa toimia ja minkälaisen valinnan haluaa tehdä.

Raha-asioiden hoito saattaa tuntua hankaltalta tai vaikealta. Tunne voi kuitenkin muuttua ja jonain päivänä budjetointi voi olla jopa innostavaa. Kuva: Jari Pussinen/Yle

Uskomukset – "Olen huono liikunnassa"

Motivaation ja tunteiden lisäksi ajatuksemme vaikuttavat toimintaamme tavoilla, joita emme välttämättä edes huomaa.

Tarkkailemme maailmaa oman suodattimemme läpi, poimimme ja tulkitsemme tietoa ja teemme siitä päätelmiä.

– Tästä voi seurata se, että meille syntyy uskomuksia, jotka eivät välttämättä ole ihan tosia.

Uskomukset voivat olla hyvinkin automaattisia ja vuosikausien aikana vahvistuneita.

– Ihmisellä voi olla vaikkapa uskomus, että hän on tosi huono liikunnassa eikä kannata edes yrittää.

Kun huomaa ajattelevansa, että on tietynlainen ihminen tai jokin asia estää muuttamasta omaa toimintaa, kannattaa päätelmä kyseenalaistaa.

– On hyvä harjoitella huomaamaan, että uskomus on vain mielen tuote. Yleensä se ei täysin heijasta reaalimaailmaa.

On myös syytä muistaa, että luutuneistakin ajatuksistamme huolimatta meillä on aina valinnan vapaus.

– Me voimme tehdä toisin kuin mitä mieli sanoo. Välillä se voikin olla se, mikä auttaa murtamaan omia uskomuksia.

Yhden mustikan syöminen päivässä voi käynnistää elämänmittaisen muutoksen. Kuva: Jari Pussinen/Yle

Rutiinit uusiksi vaikka mustikka kerrallaan

Psyykkinen työskentely on usein pitkä prosessi, jossa muutos syntyy pikkuhiljaa. Sen ohella kannattaakin rakentaa omaan arkeensa pieniä muutoksia, jotka tukevat elämäntapamuutosta.

– Esimerkiksi töissä tauolla voi valita, avaako sosiaalisen median vai tekeekö taukojumpan. Iltapäiväkahvilla voi valita, ottaako kahvin kera keksin vai hedelmän. Kannattaa miettiä pientä muutosta parempaan päin.

Joskus muutokset voivat olla todella pieniä. Tevanlinna kertoo asiakkaastaan, joka halusi lisätä ruokavalioonsa kasviksia ja hedelmiä. Hän aloitti syömällä joka ilta yhden jäisen mustikan.

– Eihän se yksi mustikka kokonaisterveyden kannalta iso juttu ole, mutta se on hyvä alku. Ja yleensä tulee sitten syötyä vähän enemmänkin mustikoita.

Ensimmäinen askel on tärkein, mutta sen ei tarvitse olla iso. Kuva: Illusia Sarvas / Yle

Muutos ei tarvitse tahdonvoimaa

Onnistuneeseen elämäntapamuutokseen ei siis lähdetä laittamalla rytinällä uusiksi ruoka-, likunta- ja ajankäyttötottumuksia. Tevanlinnan mukaan on iso ajattelutavan muutos, että onnistunut elämäntapamuutos syntyy pienten tekojen kautta.

– Nykytietämyksen mukaan se on hyvä reitti pysyvyyteen. Sillä tavoin saadaan luotua rutiineja, joista on helppo pitää vuosikaudet kiinni.

Myös puheet tahdonvoimasta voidaan haudata.

– Ei pysyvä muutos rakennu tahdonvoiman varaan! Ennemmin kannattaa miettiä niitä pieniä uusia tapoja, ja pohtia mikä olisi sellainen rutiini jota viitsii toistaa loppuelämänsä ajan.

Puoli seitsemän tapasi Anu Tevanlinnan:

Lue lisää aiheesta:

Jutussa käytetty apuna Anu Tevanlinnan kirjaa Hyvinvointia mielelläsi. Arvoista suunta elämäntapamuutokseen