”Mulla oli niin syyllinen olo, kun olin tartuttanut koronan mun äitiin” – Tutkimus: Viruksen sairastaneet kamppailevat tunteidensa kanssa

THL:n tutkijat yllättyivät siitä, kuinka pitkään koronatartunta piinaa ihmistä vielä parantumisen jälkeenkin.

koronavirus
Kuvassa on ihmisiä metroasemalla Helsingin keskustassa elokuussa 2020.
Monet eristyksestä tai karanteenista päässeet pelkäsivät mennä ihmisten ilmoille, koska arvelivat tartuttavansa vielä.Silja Viitala / Yle

Koronaeristykseen tai -karanteeniin joutuneet kokevat tulevansa leimatuiksi muiden taholta. Leimautuminen eli stigma johtaa esimerkiksi haluttomuuteen kertoa omasta tai perheenjäsenen tartunnasta muille.

THL haastatteli koronakevään aikana 64:ää sairastunutta ja altistunutta, jotka kuuluvat 24 perheeseen pääkaupunkiseudulla. Tarkoitus oli selvittää koronavirukseen liittyvän leimautumisen muotoja ja vaikutuksia. Samalla tutkittiin karanteenissa ja eristyksissä olleiden perheiden kokemuksia.

THL:n tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan vastaajat kokivat muiden ihmisten leimaavan heitä tartunnan pelossa tai siksi, että pitivät heitä syyllisenä omaan tartuntaansa. Stigma ilmeni monin tavoin eri sosiaalisissa verkostoissa.

”Monet kaverit sano ihan suoraan, että he ei halua olla missään tekemisissä meidän kanssa, ei edes jos tavattais ulkona.”

Lapsiperheen isä

THL:n erityisasiantuntijan Anna-Leena Lohinivan mukaan tutkimus herätti huomaamaan, etteivät eristys ja karanteeni ole helppoja asioita.

– Sairastuneen tai altistuneen kohtaavan kannattaa miettiä omia sanojaan, ettei tule leimanneeksi toista, Lohiniva sanoo.

Leimautumisella voi olla jopa kansanterveydellisiä vaikutuksia: joku saattaa jopa jättää menemättä testeihin muiden ihmisten reaktioiden pelossa.

Sairastuneilla negatiivisia tunteita itseään kohtaan

Sairastuneet toivat esiin myös itseleimautumista eli negatiivisia tunteita itseään kohtaan, koska kokivat itsensä vaaralliseksi muille tartuntansa takia.

He olivat huolestuneita muun muassa ympäristön reaktioista.

Jotkut vastaajat esimerkiksi pelkäsivät, että heitä syytettäisiin edesvastuuttomiksi, jos he liikkuisivat karanteenin tai eristyksen jälkeen kodin ulkopuolella.

”Ajattelin, että naapurit seuraavat ja ajattelevat, että miksi menen ostoksille.”

Lapsiperheen isä

Vastaajat kertoivat, että itsensä kokeminen tartuntavaaralliseksi jatkui karanteenin jälkeen, koska tiedot viruksen tarttumisesta vaihtelivat ja olivat usein myös ristiriitaisia.

”Olin toivonut, että kun karanteeni on ohi ja kun olen parantunut, niin elämä palaa normaaliin, mutta niin ei ole käynyt. Pelkään edelleen, että saatan tartuttaa koronan muihin.”

Lapsiperheen äiti

Tutkimusryhmä yllättyi siitä, kuinka pitkään koronatartunta piinaa ihmistä vielä parantumisen jälkeenkin.

– Kun karanteeni oli ohi ja oireet olivat hävinneet, ei asialle tullut loppua vaan tilanne vain jatkui. Muut karttelivat edelleen eivätkä antaneet lastensa leikkiä sairastuneen lasten kanssa. Sairastuneet itsekin pelkäsivät vielä mennä vaikka kauppaan tartuttamisen pelossa ja välttelivät koskemasta tavaroita, Anna-Leena Lohiniva kuvaa.

Huolta, kuolemanpelkoa ja syyllisyyttä

Koronaviruksen sairastaneet olivat huolissaan terveydentilastaan, varsinkin jos omat tai läheisen oireet olivat voimakkaita tai kestivät pitkään. Myös ilman testiä tai hoitoa jääminen aiheutti huolta.

Oman tai perheenjäsenten tilan mahdollinen huonontuminen painoi myös mieltä, samoin kuolemanpelko. Jotkut kokivat syyllisyyttä.

”Mä en ehtinyt ajatella omaa tilaa ollenkaan, koska mulla oli jatkuva huoli mun vanhemmista. Mulla oli niin syyllinen olo, kun olin tartuttanut koronan mun äitiin.”

Lapsiperheen äiti

Lapset ja nuoret kertoivat olleensa huolissaan, kun näkivät toisen tai molemmat vanhemmistaan vakavasti sairaina. Osa heistä oli huolissaan vanhempiensa voinnista, ja toisia mietitytti, kuinka he voisivat auttaa vanhempiaan.

Muutamat nuoret olivat myös huolissaan käytännön asioista, kuten miten heidän tulisi toimia, jos molemmat vanhemmat joutuisivat sairaalaan.

”Mua pelotti siinä vaiheessa, kun molemmat vanhemmat oli sairaita. Mä oon käynyt läpi aikamoisen tunteiden vuoristoradan sinä aikana, kun mun vanhemmat oli sairaita.”

Teini-ikäinen poika

Jotain positiivistakin karanteenista kumpusi: joissain perheissä koettiin, että karanteenin avulla saatiin lisää yhdessäoloaikaa.

Tutkimuksessa annetaan myös suosituksia vastaisen varalle. THL:n blogiin (siirryt toiseen palveluun) on listattu ohjeita siitä, kuinka itse kukin voi suhtautua sairastuneeseen. On esimerkiksi hyvä olla tietoinen omista asenteista, jotka saattavat vaikuttaa käyttäytymiseen karanteenissa tai eristyksissä olevaa kohtaan.

Osallistu keskusteluun aiheesta kirjautumalla Yle Tunnuksella. Keskustelu on avoinna 12.9.2020 klo 23 saakka.

Lue myös:

Tehohoidossa ollut Sini Nemlander: "En suostunut lasteni takia hengityskoneeseen" – koronavirus ottaa koville henkisestikin

Korona sai jopa 90 000 suomalaista miettimään itsemurhaa, kertoo tuore tutkimus – oma koira pelasti Janne Keinäsen, kun hän halusi tappaa itsensä

Korona ahdistaa suomalaisia valtavasti – Psykiatri: Koronan suurin terveysvaikutus tulee siitä, miten reagoimme epidemiaan

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus