1. yle.fi
  2. Uutiset

Peurat ja kauriit aiheuttavat harmia pihoissa ja puutarhoissa – tuho voi olla hyvinkin järjestelmällistä

Syynä pidetään liian vähäistä metsästystä ja leutoja talvia.

sorkkaeläimet
En hjort på en gräsmatta, gula höstlöv. tittar rakt in i kameran samtidigt som den tuggar på något.
Valkohäntäpeurat ovat yhä tutumpi näky taajama-alueilla. Arkistokuva.Yle / Tiina Grönroos

Valkohäntäpeura- ja metsäkauriskannat ovat kasvaneet voimakkaasti koko maassa viime vuosina, vaikka kannan tasaamiseksi on tehty useita toimenpiteitä.

Sorkkaeläinten levittäytyminen kaupunki- ja taajama-alueille on lisännyt vahinkoja ihmisille. Eläinten aiheuttamat tuhot kotipihoissa ja puutarhoissa sekä korostunut kolareiden riski ovat osoituksia tilanteen laajuudesta.

Kuluvalla metsästyskaudella pyritään tehostamaan metsästystä jo alkusyksystä lähtien ja pienentämään kantoja ennätystahtia.

Ongelmaan ei yksiselitteistä vastausta

Piensorkkaeläimistä on tullut suoranainen riesa ihmisten pihoille ja puutarhoille, joihin ne tulevat ruoan perässä. Niiden aiheuttama tuho voi olla hyvinkin järjestelmällistä.

– Pahimmillaan ne tekevät selvää jälkeä. Varsinkin syksyisin omenat houkuttavat ja ne oppivat tiettyjä ruokapaikkoja, joissa säännöllisesti vierailevat, kertoo kasvihuonepuutarhuri Mari Sainio Porin kaupungin teknisen toimialan infran kunnossapidosta.

Porin kaupungin kasvihuonepuutarhuri Mari Sainio Hanhipuistossa.
Kasvihuonepuutarhuri Mari Sainion mukaan yhteydenottoja eläintuhoihin liittyen tulee kaupungin puutarhatoimen suuntaan yhä kasvavissa määrin.Kasper Heimolehto / Yle

Sorkkeläinten tuhoja pihoilla voidaan välttää, mutta yksiselitteistä vastausta ennaltaehkäisyyn ei ole.

– Varmin tapa suojata piha ja kasvit on korkea, tiheäsilmäinen verkkoaita. Ainakin pari metriä korkea, sillä nämä eläimet ovat kovia hyppäämään ja ryömimään, Sainio selventää.

Metsäkauriin merkkaama puunrunko söörmarkkulaisessa puutarhassa..
Metsäkaurisurosten merkkaukset puunrunkoihin voivat koitua pihapuiden kohtaloksi.Kasper Heimolehto / Yle

Peurat ja kauriit voidaan myös karkottaa, esimerkiksi pitämällä piha asutun näköisenä varsinkin hämäräaikaan.

– Jos ihminen liikkuu pihalla paljon, eivät ne arkoina eläiminä uskalla tulla paikalle. Ne menevät sinne, mistä ruoan helpoiten saa, kertoo Heidi Leyser-Kopra Rauman eläinsuojeluyhdistyksen hallituksesta.

Puutarhaharrastajat turhautuneita

Kotipuutarhureille metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen vierailut ovat valitettavan tuttuja.

Porilaisen Juha Lahtisen pihalla kohteiksi ovat valikoituneet niin omenapuut kuin vihannesistutukset.

– Tämä on sellainen makujen lautanen. Ne käyvät täällä napsimassa mitä sattuu. Uusin tulokas on ollut marjakuusama, jota joudun pelastamaan oikein erikseen, Lahtinen kertoo.

Kyse on ympärivuotisesta ongelmasta.

Söörmarkkulainen Juha Lahtinen kotipihallaan.
Juha Lahtista sorkkaeläinten saapuminen pihoihin turhauttaa.Kasper Heimolehto / Yle

Lahtisen mukaan kasvien sijoittelusta ei ole hyötyä, sillä eläimet löytävät kaiken ennemmin tai myöhemmin.

– Vaimo taputtaa täällä kuin jollain Zumba-tunnilla harva se iltapäivä. Itse olen kokenut lammasverkkojen käytön toimivaksi. Järkeily ja ennakointi ovat yleensä parhaat keinot, varsinkin kun en enää niitä juosten kiinni saa.

Lahtinen toteaa, ettei puhtaaksi kaluttu omenapuu kiukuttelusta parane. Hänellä on selkeä toive tilanteen ratkaisemiseksi.

– Toivon metsästäjille onnistunutta jahtia ja hyvin joustavaa lupakäytäntöä. Se on ainoa konsti.

Kovalehtiset kasvit eivät houkuttele

Pihassa ja puutarhassa kannattaa suosia kasveja, jotka eivät peuroille ja kauriille maistu. Varsinkin istutetut, lehtevät kasvit ja pensaat ovat niiden herkkua.

– Metsäkauris on valikoivasti syövä eläin, enemmän vielä kuin peura, ja yleensä puutarhaan istutetut erikoisemmat kasvit tuppaavat maistumaan. Suojaisammat puutarhat, joissa on paljon kasvillisuutta, vetävät niitä paremmin puoleensa, Mikko Toivola huomauttaa.

Ruokakasvit houkuttelevat eläimiä luonnollisesti enemmän, sillä ne ovat myrkyttömiä. Tästä syystä toimivimmiksi on havaittu kovalehtiset ja piikikkäät koristekasvit.

Pensashanhikki Porin Hanhipuistossa.
Pensashanhikin ei pitäisi maistua peuroille ja kauriille.Kasper Heimolehto / Yle

– Suosittelen orapihlajoita, ruusuja ja hanhikkeja, joista voi päätellä jo versosta, että ne ovat ikävän tuntuisia, Mari Sainio kertoo.

Heidi Leyser-Kopra jatkaa, että sipulikasvit ja matala nurmikko eivät myöskään kiinnosta näitä kutsumattomia vieraita.

Lisäksi kaupoissa on myynnissä hajuun tai makuun perustuvia, nestemäisiä aineita, joilla syöntiä voidaan estää.

Ilmasto-olot sopivat piensorkkaeläimille

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan esimerkiksi Satakunnan riistakeskusalueella on reilu 17 000 valkohäntäpeuraa. Viimeisen vuoden aikana kanta ei ole kasvanut merkittävästi, mutta aiempien vuosien voimakas kasvu näkyy luvuissa yhä.

Syitä tähän on useita.

– Kantaa ei ole verotettu riittävästi aiempina vuosina. Ei ole ollut tarpeeksi tarkkaa tietoa kannan koosta ja sen tuotosta, jonka vuoksi verotusmäärät ovat olleet suhteessa liian alhaisia, kertoo Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta.

Myös leudot talvet ja ruoansaannin helppous ovat pitäneet kannan elinvoimaisena.

Peuran pyyntilupia myönnettiin Satakuntaan noin 11 800, mikä on 5 % viime vuotta enemmän.

Yhdellä pyyntiluvalla saa ampua yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.

Vitsvanshjort.
Valkohäntäpeurat ovat säikkyjä eläimiä ihmisten suhteen.Mostphotos / Esa Lähteenmäki

Viime vuonna Satakunnassa kaadettiin vajaa 12 000 peuraa. Tämän vuoden tavoitteena on kaataa reilusti tätä enemmän.

– Metsästyksen kohdentaminen on tärkeää. Aikuisia naaraita tulisi verottaa riittävästi, jotta kannan tuottoa saadaan leikattua, Impola kertoo.

Kauriin metsästyspaine liian pientä

Varsinais-Suomen peurakanta on lisääntynyt tasaisesti, vaikka erityisesti aikuisten naaraiden metsästystä on lisätty.

Lajimäärä oli alkukeväästä noin 30 000 yksilöä Varsinais-Suomen alueella. Erityisen tiheätä peurakanta on Pöytyän, Alastaron ja Loimaan suunnalla.

Metsäkauriskanta puolestaan on hyvin alueellista. Erityisen runsasta kannan ilmentyminen on Turussa, Turunmaan saaristossa ja Paraisilla.

Rådjur på gård.
Metsäkauris on huomattavasti valkohäntäpeuraa pienempi. Metsäkauriilla ei ole häntää. Arkistokuva.AOP

Varsinais-Suomessa tapahtuu vuosittain 2 700 peurakolaria ja 800 kauriskolaria. Satakunnan puolella liikenneonnettomuuksiin peuran kanssa joudutaan vuosittain noin tuhat kertaa.

– Kauriilla ei ole anottavaa pyyntilupaa kuten valkohäntäpeuralla. Niiden metsästyspaine on liian pieni ja suunnattu osin vääriin yksilöihin. Niiden metsästystä pidetään toissijaisena peurajahtiin nähden, Varsinais-Suomen riistapäällikkö Mikko Toivola selventää.

Peuran pyyntilupia myönnettiin vajaa 1 500 enemmän kuin vuosi sitten. Tällä metsästyskaudella odotusarvo on selkeästi yli 20 000:n valkohäntäpeuran kaadossa.

– Jotta peurakanta pysyisi ennallaan Varsinais-Suomessa, pitäisi ampua yli 14 000 peuraa. Pyyntilupia on myönnetty selvästi sellainen määrä, että kannan pienentämisen pitäisi olla hyvinkin mahdollista, Toivola kertoo.

Lue myös:

Video näyttää, miten läheltä moottoripyörää peura vilahtaa: nämä viisi asiaa hirvieläimistä kannattaa opetella

Etelä-Hämeen valkohäntäpeurasaalis on yli kaksinkertaistunut neljässä vuodessa

Lue seuraavaksi