Metsästäjät huolissaan Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta: harrastus käy mahdottomaksi, jos maat jäävät puiston alueelle

Rautavaaran kunta on kolminkertaistamassa Tiilikkajärven kansallispuistoa.

kansallispuistot
Tiilikkajärven kansallispuistoa kuvattuna ilmasta
Kansallispuistot ovat kunnille hyvä tulonlähde. Vuonna 2019 Tiilikkajärven kansallispuistossa vieraili noin 16 000 ihmistä.Toni Pitkänen / Yle

Tiilikkajärven kansallispuistoa ollaan laajentamassa reippaasti, mutta alueen metsästysseurat pelkäävät metsästysmaidensa puolesta.

Rautavaaran kunta haluaa kolminkertaistaa Tiilikkajärven kansallispuiston alueen. Alueella, jonne laajennusta on kaavailtu, toimii myös muutama metsästysseura.

Suurimmassa osassa Suomen luonnonsuojelualueita saa metsästää eri tavoin, mutta kansallispuistoja koskevat tiukimmat määräykset. Etelä-Suomen kansallispuistoissa metsästys on kielletty käytännössä kokonaan.

Puisto halkaisisi metsästysmaat kahtia

Geologian erämiehet on 30 vuotta vanha metsästysseura, jonka metsästysmaista yli kaksi kolmasosaa sijaitsee Rautavaaralla suunnitellun puistolaajennuksen alueella.

Metsästysluvan pystyy hakemaan vähintään tuhannen hehtaarin kokoiselle alueelle, ja Geologian erämiesten alue jäisi alle sen. Lisäksi jäljelle jäävä alue jakautuisi kahteen erilliseen osaan.

– Se todennäköisesti päättäisi meiltä metsästyksen, kertoo seuran aktiivi Olli Breilin.

Tilanne olisi harmillinen myös siksi, että osa seuran jäsenistä on yhdessä hankkinut metsästysmajan, johon on upotettu talkootyötunteja ja noin 50 000 euroa rahaa. Se jäisi kansallispuiston alueelle ja käytännössä hyödyttömäksi.

Jotkut metsästäjät myös kummeksuvat sitä, miten isoa aluetta ollaan liittämässä kansallispuistoon. Heidän mukaansa osa alueesta on nuorta metsää ja hakkuuaukeaa, josta ei ole suurta hyötyä luonnonsuojelulle tai matkailulle.

– Laajennuksesta on tulossa todella laaja, sanoo Mika Mustonen metsästysseura Sieran erästä.

Metsästys ja matkailu vastakkain

Hirvimetsästyksen kieltäminen herättää usein keskustelua, kun kansallispuistoja perustetaan tai laajennetaan, kertoo ympäristöministeriön ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander.

– Siinä törmäävät usein yhteen metsästäjien ja aluetalouden intressit. Kunnat haluavat kansallispuistoja, koska ne ovat vetovoimainen matkailubrändi. Metsästäjät taas kokevat oikeuksiaan poljettavan, Flander sanoo.

Kansallispuistot ovat kunnille hyvä tulonlähde: Metsähallituksen mukaan yksi kansallispuiston palveluihin sijoitettu euro tuo lähialueelle yli kymmenen euroa. Tänä vuonna niiden suosio on noussut entisestään.

Kansallispuiston alueella hirviä saa ajaa, mutta niitä ei saa ampua. Jos haluaa hirvestää kansallispuistossa, metsästäjän pitää siis ajaa hirvi kansallispuiston alueen ulkopuolelle ja ampua siellä.

Lisäksi joitakin poikkeuksia myönnetään liiaksi lisääntyneiden lajien ja vieraslajien metsästykseen.

Alueesta voi tulla pienempi

Tiilikkajärven kansallispuiston laajennus on vielä alkutekijöissään. Rautavaaran kunnanhallitus on hyväksynyt suunnitelman, ja nyt laajentamissuunnitelma on menossa muun muassa Pohjois-Savon maakuntaliiton, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ympäristöministeriön arvioitavaksi.

Rautavaaran kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen kertoo, että tähän mennessä metsästäjiltä on tullut muutama kirjallinen yhteydenotto kansallispuistosta.

Metsästäjien ajatukset huomioidaan, kun lopullista aluerajausta tehdään, lupaa Ruotsalainen. Hän on käynyt muutaman seuran kanssa jo keskustelua siitä, miten aluetta voisi rajata niin, ettei se uhkaisi seurojen toimintaa. Kartalle on piirretty yhdessä alueita, Ruotsalainen kertoo.

– Ymmärrän huolen vallan mainiosti, koska olen metsästäjä itsekin, Ruotsalainen sanoo.

Ruotsalaisen mukaan laajennusalue voi siis olla lopulta pienempi kuin alun perin on suunniteltu.

Lue lisää:

Kasvaneet kävijämäärät lisäävät painetta perustaa uusia kansallispuistoja – Rautavaara haluaa kolminkertaistaa kansallispuistonsa pinta-alan

Rautavaaran kunta haluaa kolminkertaistaa Tiilikkajärven kansallispuiston pinta-alan – ryntäys luontoon luo painetta myös palveluiden kehittämiseen

Koronakevät muutti suomalaisten luontosuhdetta myönteisemmäksi, mutta harva on huolestunut luonnon yksipuolistumisesta