Suomalaisen löperöt sanat valjastettiin tietosotaan Uruguayssa, jossa UPM herättää tunteita

Arkea maailmalta: UPM:n hankkeesta on tullut Uruguayssa niin kiihkeä aihe, että suomalaisen täytyy olla valppaana, kirjoittaa Ylen Latinalaisen Amerikan -toimittaja Johanna Pohjola.

UPM
Johanna Pohjola
Petteri Sopanen / Yle

MontevideoSen piti olla vikkelä kännykkäliittymän hankintareissu, mutta siitä seurasikin hämmennystä, kiukkua ja häpeää.

Oli helmikuu, ja olin juuri saapunut asemamaahani eteläamerikkalaiseen Uruguayhin. Painelimme kumppanin kanssa liittymämyymälään.

– Oletteko te ne suomalaiset toimittajat, jotka olivat lehdessä? myyjä kysyi kuultuaan kansalaisuutemme.

Öh, lehdessä? Tuskinpa, sillä olimme juuri saapuneet maahan, eikä kumppanini ole edes toimittaja.

Mutta kyllä me olimme, valitettavasti. Myyjä näytti paikallisen verkkolehden juttua, jossa kerrottiin ”kahdesta suomalaisesta toimittajasta”. Jutussa nämä vahvistavat, että "sellutehtaiden rakentaminen on Suomessa kielletty”.

Tiedon lähteenä oli asianajaja ja tuleva kansanedustaja Eduardo Lust, sympaattisenoloinen mies, jonka kanssa olin vaihtanut pari sanaa lehdistötilaisuudessa muutamaa päivää aiemmin.

Hän kuuluu uruguaylaisiin, jotka vastustavat metsäyhtiö UPM:n maahan rakentamaa sellutehdasta esimerkiksi valtion infrakulujen vuoksi. UPM:n mielipidemittauksissa hanketta vastustaa runsas neljännes uruguaylaisista.

UPM:ää vastusta seinägraffiti Montevideossa
"Ulos, UPM", komentaa graffiti Uruguayn pääkaupungissa Montevideossa.Johanna Pohjola / Yle

Lust oli kysynyt minulta Suomen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä, jossa Finnpulpin sellutehdas ei saanut ympäristölupaa Kallaveden tuntumaan. Pitää paikkansa, totesin. Missään vaiheessa ei ollut puhe sellutehtaista monikossa.

Lust oli kirjoittanut "Suomen sellutehdaskiellosta" alun perin Facebook-sivullaan, jolla on tuhansia seuraajia. Postauksessa suuhumme oli laitettu muutakin kyseenalaista.

"Suomalaiset on lähetetty raportoimaan erityisesti UPM:stä, junan kiertotiestä ja saasteista." ”Toimittajat vahvistivat, että (––) Suomessa tavarajunien ei sallita kulkea kaupunkien keskustan läpi.”

UPM:n hankkeeseen kuuluu noin 270 kilometrin pituinen junarata Keski-Uruguayn tehdasalueelta pääkaupunki Montevideon satamaan. Sen rakentaminen kuuluu Uruguaylle ja maksaa liikenneministeriön mukaan (siirryt toiseen palveluun) 1,8 miljardia euroa.

Lue myös:

Uruguay ja UPM neuvottelivat sellutehtaasta uudelleen – suomalaisyhtiö tuli kuluissa vastaan kymmenillä miljoonilla

Jotkut rata-alueen asukkaat vastustavat junarataa, jonka he pelkäävät haittaavan asumista. Kansanedustaja Lust on penännyt vaihtoehtoista reittiä, joka kiertäisi kaupunkien ulkopuolelta.

– Kulkevatko sellujunat Suomessa kaupunkien läpi? hän kysyi minulta.

Hmm, mitenköhän mahtaa olla, eivät kai, pohdiskelin ääneen. Se oli virhe.

Olin jet lagissa, uupunut muutosta enkä tiennyt, että kyseessä oli ”haastattelu”. Suomalaisten tavarajunien reitit eivät muistuneet kirkkaina mieleen. (Myöhemmin selvisi, että ne käyttävät pitkälti samoja ratoja kuin matkustajajunatkin eli menevät joskus kaupunkien läpi.)

Kokemus nolotti mutta opetti. Opin, että UPM on Uruguayssa herkkä aihe, jossa tajunnanvirtainen mutinakin voidaan valjastaa asemien ja näkemysten vahvistamiseen. Ihminen kuulee halutessaan sitä, mitä haluaa kuulla.

Opin, että kun on epävarma jostakin, ei kannata ajatella ääneen – ainakaan Uruguayssa vuonna 2020, kun asia koskee UPM:ää. Kannattaa sanoa, että en tiedä, mutta voin yrittää selvittää.

Toimittajana olen tottunut pikemminkin tiedonhankkijan kuin tiedottajan rooliin. Uruguayssa rajanveto on nykyään mutkikasta, jos sattuu olemaan suomalainen.

Karjatalousmaassa metsäteollisuus on uudehkoa. Uruguayn ensimmäinen, nykyään UPM:lle kuuluva sellutehdas valmistui Metsä-Botnian rakentamana vuonna 2007. Toisen rakensivat suomalais-ruotsalainen Stora Enso ja chileläinen Arauco vuonna 2014.

UPM:n uuden tehtaan on määrä valmistua vuonna 2022. Yhtiö kertoo pitäneensä hankkeesta 23 tiedotustilaisuutta ja tavanneensa erilaisia ryhmiä noin 200 kertaa. Myös ensimmäistä tehdasta on esitelty kiinnostuneille laajalti vuosien ajan.

Monilla uruguaylaisilla on kuitenkin suomalaisesta metsäteollisuudesta yhä paljon kysyttävää. Vastaajaksi kelpaa lähes kuka tahansa suomalainen, mutta kysymykset ovat usein kimurantteja ja vaativat asiantuntemusta.

Tulee olo, että tehtävä kuuluisi jollekulle muulle.

Myös aiemmat tehdashankkeet olivat valtavia, mutta satojen kilometrien päässä Montevideon kaduilla ne eivät juuri näkyneet. Nyt on toisin, sillä junarata ja julkiset kustannukset herättävät tunteita.

Kartta Uruguaysta.
Harri Vähäkangas / Yle

Pääkaupungissa UPM:stä on tullut jonkinlainen suomalaisuuden synonyymi. Kun kertoo paikallisille, että on suomalainen ja Uruguayssa työn vuoksi, yleinen kysymys kuuluu: oletko töissä UPM:llä?

Moni haluaa myös tietää suomalaisen mielipiteen tehdashankkeesta: Oletko puolesta vai vastaan? Mitä hankkeesta ajatellaan Suomessa?

Vastaan, että työtäni on pikemminkin sen selvittäminen, mitä mieltä te uruguaylaiset olette. Journalismin laatu kärsii, jos luovun ammattieettisestä pyrkimyksestäni puolueettomuuteen.

Olen käynyt Uruguayssa säännöllisesti vuodesta 2006, mutta puolesta vai vastaan -kysymyksiin en ole törmännyt aiemmin. Ne kertonevat kärjistyneistä asemista, niin kuin tarve tietojen värittämiseenkin.

Otin yhteyttä kansanedustaja Lustiin, joka sanoi oikaisevansa virheet. Väärät tiedot ovat kuitenkin edelleen Facebookissa ja verkkolehdessä.