1. yle.fi
  2. Uutiset

Turkiseläimistä selkeät kirjaukset lakiin ja eroon porsitushäkeistä – tuore eläinsuojeluasiamies haluaa lisätä eettistä keskustelua eläinten hyvinvoinnista

Eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala pääsee heti toimikautensa alussa vaikuttamaan pitkään vireillä olleen eläinten hyvinvointilain valmisteluun.

eläinsuojelu
Eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala
Saara Kupsalan tehtävänä on edistää eläinten hyivnvointia yleisellä tasolla. Yksittäisiä eläinsuojelutapauksia eläinsuojeluasiamies ei ratko tai ota niihin kantaa.Ruokavirasto / Studio Kari Likonen

Syyskuun alussa uudessa eläinsuojeluasiamiehen virassa aloittanut Saara Kupsala kiirehtii lainsäädäntöä eläinten hyvinvoinnin tueksi. Hän pääseekin heti toimikautensa alkuvaiheessa ottamaan kantaa eläinten kannalta tärkeisiin laki- ja asetusuudistuksiin.

Käsittelyyn ovat tulossa sekä eläinten hyvinvointilaki että turkiseläinten hyvinvointia koskeva asetus.

Pitkään vireillä ollut hyvinvointilaki tulee näillä näkymin eduskunnan käsittelyyn ensi keväänä, ja sitä ennen se lähetetään lausuntokierrokselle.. Kupsala on tyytyväinen, että pääsee osallistumaan lakiesityksestä syntyvään keskusteluun ja antamaan siitä myös lausunnon.

– Erittäin hyvä ajankohta toimia tässä tehtävässä.

Kupsalan mukaan vanha eläinsuojelulainsäädäntö kaipaa kiireisesti modernisointia. Tutkimustieto eläimistä ja eläinten hyvinvoinnista on lisääntynyt. Uusi tieto on muovannut eläinkuvaa.

– Aikaisemmin eläinten mielen kykyjä on voitu aliarvioida. Tutkimus on kuitenkin tuonut esiin eläinten monimuotoisen kognition ja käyttäytymisen, huomauttaa Kupsala.

Turkistarhat ja porsitushäkit

Kupsala nostaa uudessa lainsäädännössä keskiöön juuri eläinten käyttäytymistarpeet ja niiden huomioonottamisen.

Viime eduskuntakaudella viittä vaille valmiiksi saadussa, mutta Juha Sipilän hallituksen eron myötä rauenneessa eläinten hyvinvointilaissa ei otettu kantaa esimerkiksi turkistarhaukseen. Kupsala pitää tärkeänä, että nyt turkiseläinten hyvinvoinnista tehtäisiin selkeitä kirjauksia myös itse lakiin eikä pelkästään asetuksiin.

– Turkiseläinten hyvinvoinnin parantaminen on hyvin keskeinen asia, kun puhutaan eläinten käyttäytymistarpeista.

Uudessa laissa pitäisi Saara Kupsalan mukaan ratkaista myös esimerkiksi kysymys porsitushäkeistä, miten niistä päästään eroon ja miten voidaan siirtyä vapaaporsitukseen.

Kupsalan mukaan käyttäytymistarpeiden ohella toinen tärkeä eläinten hyvinvointiin vaikuttava asia on jalostus.

– Eläimille haittaa aiheuttavaan jalostukseen pitäisi lain nojalla päästä puuttumaan. Toivon, että uusi laki tuo kunnon työkaluja tähän.

Lue seuraavaksi: Selvitys: Koirien lyttynaamat ja lyhyet kallot ovat eläinsuojelulain vastaisia – tiettyjä rotuja muutettava terveempään suuntaan

Tuore selvitys on nostanut tänä syksynä keskusteluun koirien jalostukseen liittyvät ongelmat, mutta Saara Kupsala tähdentää, että kysymys ei ole asiasta, joka koskettaisi vain seura- ja harrastuseläimiä vaan yhtä lailla myös tuotantoeläimiä.

Hyvinvointi on yksilötason kokemus

Eläinsuojeluasiamiehen virka perustettiin Sanna Marinin hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti Ruokaviraston yhteyteen määräajaksi vuosille 2020–23. Edellisen kerran Suomessa oli eläinsuojeluasimies vuosina 2013–15.

Toimijana eläinsuojeluasiamies on itsenäinen ja riippumaton.

– Omat näkemykseni perustan tutkimustietoon, sanoo Saara Kupsala, itsekin tutkija.

Kupsala on yhteiskuntatieteiden tohtori, ja hän on tutkinut tuotantoeläimiä koskevia asenteita ja käsityksiä väitöskirjassaan (siirryt toiseen palveluun) sekä julkaissut eläinten hyvinvoinnin teemoista useita julkaisuja.

Toimikaudellaan Kupsala haluaa synnyttää rakentavaa keskustelua eläinkysymyksistä. Itse hän lupaa tuoda keskusteluun eläinyksilöiden kokemusta.

– Korostan sitä, että hyvinvointi on yksilötason kokemus. Sitä ei pidä tarkastella pelkästään ryhmä- tai laumatasolla vaan nähdä se eläinyksilöön liittyvänä elämänlaadun kysymyksenä ja lisäksi hyvin monimutkaisena kysymyksenä, johon vaikuttavat monenlaiset asiat.

Eläinasiamiehen tehtäviin on kirjattu tavoite esittää eläinten hyvinvointiin liittyvien eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Kupsala sanoo karttavansa vastakkainasettelua ja haluavansa etsiä ratkaisuja.

– Yhteistyötä pidän tärkeänä. Eläinten hyvinvointia ei voi edistää muuten kuin tekemällä yhteistyötä.

"Tähänkin on ratkaisuja"

Eläinten hyvinvointikysymyksissä yhteistyön tekeminen ja rakentavan keskustelun aikaansaaminen ei välttämättä ole helppoa. Esimerkiksi tuottajajärjestöjen ja eläinsuojelujärjestöjen näkemykset voivat olla kaukana toisistaan.

Saara Kupsala sanoo ymmärtävänsä, että tuottajapuolella tuodaan esiin eläinten hyvinvointia edistävien säädösten kustannusvaikutuksia. Kasvatusolosuhteiden parantaminen edellyttää usein isojakin investointeja ja voi lisätä tuotantokustannuksia.

– Tähänkin on ratkaisuja, esimerkiksi siirtymäajat ja hyvinvointikorvaukset, joilla voidaan kompensoida kustannuksia, toteaa Kupsala.

Turkiseläinten kasvatuksessa Kupsala näkee suuria haasteita.

– Eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta pito-olosuhteet pitäisi saada sellaisiksi, että myös turkiseläimet voisivat toteuttaa käyttäytymistarpeitaan. Nykyisin niiden kasvuympäristö on hyvinkin yksipuolinen ja virikkeetön.

Kupsala ei ota kantaa siihen, pystytäänkö turkiseläimiä Suomessa kasvattamaan niin, että vaatimukset eläinten hyvinvoinnista täyttyvät ja että kasvattaminen on silti edelleen taloudellisesti kannattavaa.

– Tämä on hirveän vaikea kysymys.

– Monissa maissa turkistarhaus on lakkautettu eettisin perustein tai se on tullut kannattamattomaksi eläinten oloja parantavien säädösuudistusten takia.

Luomuporsaita karsinassa, Sikala-tilateurastamo Kiven Säästöpossu, Karkkila, 14.2.2018.
Luomuporsaita karsinassa. Eläinten hyvinvoinnin kannalta olennaista on, että ne voivat toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan.Jari Kovalainen / Yle

Eläinetiikan neuvottelukunta?

Eläinsuojeluun liittyvät kysymykset ovat vaikeita, osin perustaltaan eettisiä ja moraalisia. Siksi uusi eläinsuojeluasiamies haluaa, että eläinten hyvinvointiin vaikuttava päätöksenteko perustuu sekin tutkimustietoon.

– Tutkimuksen avulla saadaan parempi kuva siitä, liittyykö erilaisiin pito-olosuhteisiin hyvinvointiongelmia. Tutkittu tieto muodostaa tärkeän pohjan, kun keskustellaan siitä, kuinka hyväksyttävinä erilaisia eläinten pitomuotoja voidaan pitää.

Saara Kupsala sanoo, että päätöksenteon pohjaksi tarvitaan välttämättä myös eettistä keskustelua eläinten hyvinvoinnista.

– Se on aivan olennaista ja pidän tärkeänä, että myös etiikan asiantuntijat ovat mukana tässä keskustelussa.

Kupsala esittää yhtenä mahdollisuutena eläinetiikan neuvottelukunnan perustamista Suomeen.

– Voisiko se olla yksi keino viedä asioita eteenpäin, hän pohtii.

Saara Kupsala sanoo olevansa kiinnostunut myös aivan yksittäisten kansalaisten näkemyksistä, ja odottaa vilkasta vuoropuhelua myös somekanavilleen. Hän pitää tärkeänä, että keskustelua eläinten hyvinvoinnista käydään yhteiskunnan kaikilla tasoilla.

Aiheesta voi keskustella 22. syyskuuta kello 23.00 asti

Lue seuraavaksi