Yli 10 000 miestä, naista ja lasta rakensi väylän, joka avasi Suomen maailmalle – 150 vuotta myöhemmin se sama on edelleen käytössä

Epidemiat, lääkäripula ja kiista ratalinjauksesta olivat ajankohtaisia jo Pietarin radan rakennusvaiheessa. Helsinki yhdistyi rautatiellä Pietariin tasan 150 vuotta sitten.

rautatieliikenne
Riihimäen rautatieasema 1920-luvulla. Höyryveturi saapuu. Paljon ihmisiä asemalaiturilla.
Tasan 150 vuotta sitten eli 11.9.1870 puuskutti ensimmäinen Pietariin matkaava henkiläjuna Riihimäen aseman ohi. Tämä kuva on 1920-luvulta. Suomen rautatiemuseo

Kun ensimmäinen juna puksutti nykyisen Kouvolan ohi 150 vuotta sitten, paikalla oli pelkkää metsää. On monien sattumien summa, että paikalla on nyt yksi Suomen merkittävimmistä risteysasemista.

Oikeastaan saman kohtalon on kokenut myös Riihimäki. Ei olisi ehkä sitäkään, jos Helsingin ja Pietarin välille ei olisi alettu rakentaa rautatietä.

Pietarin rata on ensihetkistä lähtien ollut poikkeuksellisen merkittävä rataosuus, se kun yhdisti toisiinsa kaksi pääkaupunkia.

Vuodelta 1909 oleva kuva Pietarissa sijaitsevasta Suomen rautatieasemasta
Pietariin valmistui vuonna 1870 rautatieasema, josta lähtivät junat kohti Helsinkiä. Kuva on vuodelta 1909. Nykyään samalla paikalla on uudempi asemarakennus.M. Bielavsky/Suomen rautatiemuseo

Vaikka Pietari ei enää Venäjän pääkaupunki olekaan, on rata Suomesta Pietariin edelleen ainoa suora junayhteys todelliseen suurkaupunkiin. Asuuhan Pietarissa lähes yhtä paljon ihmisiä kuin koko Suomessa.

Suomen rautatiemuseossa Hyvinkäällä Pietarin rataan perehtyneen projektikoordinaattorin Roosa Ruotsalaisen mukaan radasta tuli pitkäksi aikaa Suomen tärkein ratayhteys.

– Sillä on alusta lähtien ollut todella suuri merkitys Suomen taloudelle, liikenteelle ja myös tiedonkululle, kertoo Ruotsalainen.

Kartta, jossa rautatien reitti
Rautatie yhdisti Pietarin ja Helsingin 11.9.1870Yle uutisgrafiikka

Kouvolalainen matkailuopas Laila Sairo seisoo Kouvolassa, vuonna 1960 valmistuneen ison rautatieaseman kupeessa. Alkuperäinen puinen asemarakennus jäi kasvaneen asema-alueen jalkoihin ja on purettu jo aikoja sitten.

Vierestä kulkee nyt useampi raidepari, joista yksi vie Pietariin.

– Aivan kuten tässä Kouvolan seudulla on viime vuosina puhuttu uuden radan linjauksesta, myös silloin puhuttiin, mistä kohtaa rata tarkalleen kulkee, pohtii matkailuopas Laila Sairo.

Helsingin ja Pietarin välinen ratayhteys avautui 150-vuotta sitten. Kouvolan matkailuoppaiden Laila Sairo kertoo radan rakennuksesta ja sen alkuvaiheista.

Perjantaina 11.9.2020 tulee kuluneeksi tasan 150 vuotta siitä, kun rautatie Helsingin ja Pietarin välille valmistui.

Vastustusta ja keisarin määräys

Suomen ensimmäinen rautatie kulki Helsingistä Hämeenlinnaan. Se valmistui vuonna 1862. Keisari Aleksanteri II:n toive oli kuitenkin saada Suomesta rata Pietariin saakka.

Pietarin rataa suunniteltiin itse asiassa jo kauan ennen kuin varsinainen radan rakentaminen aloitettiin. Suuri kysymys oli, mitä kautta raide kulkee. Aivan kuten tänä päivänä mietitään itäisen ratayhteyden eri linjausvaihtoehtoja.

Kaikki eivät junarata-ajatuksesta edes pitäneet. Muun muassa J.V. Snellman vastusti koko radan rakentamista. Hänen mielestään työ oli liian suuri eikä Suomella ollut siihen varaa.

Hän kannatti Suomeen ennemmin suurten vesistöjen välistä kanavaverkostoa, jolloin matkustaja- ja tavaraliikenne olisi kulkenut vesiteitse.

– Snellman oli sitä mieltä, ettei puuta kannata kalliilla radalla kuljettaa. Muutenkin hän näki metsäteollisuudelle hyvin lyhyen tulevaisuuden Suomessa. Hänen mukaansa Suomen metsät on äkkiä hakattu, kertoo kouvolalainen Laila Sairo.

Lahden rautatieasema ja sen henkilökuntaa 1920-luvulla
Rautatiet ovat olleet aina suuri työllistäjä. Tässä vuonna 1874 valmistunut Lahden rautatieasema ja sen henkilökuntaa ilmeisesti 1920-luvulla.Osmo Talarmo/Suomen rautatiemuseo

Kulkulaitoskysymyksiä tutkinut komitea päätyi siihen, että rautatietä pitäisi jatkaa Hämeenlinnasta Lahden ja Tampereen suuntaan. Näistä Lahden suunta olisi alku Pietariin suuntautuvalle radalle.

Joulukuussa 1867 keisari lopulta määräsi, että Pietarin rata rata pitää rakentaa Hämeenlinnan eteläpuolelta Riihimäeltä Pietariin saakka. Työt alkoivat muutaman kuukauden kuluttua.

Kouvolan matkailuopas Laila Sairo kertoo, että ratalinjaus ei miellyttänyt Kymenlaaksossa. Silloinen Kouvolan kylä sijaitsi noin viisi kilometriä nykyisen Kouvolan keskustasta etelään.

– Kouvolan kylä oli siihen aikaan osa isoa Valkealan pitäjää. Kylällä oltiin pettyneitä, että rata kulki Salpausselän rinnettä pitkin eikä kylältä, mutta siinä maasto ratkaisi, kertoo Laila Sairo.

Ensin valmistui 59 kilometrin osuus Riihimäeltä Lahteen ja kohta sen jälkeen 129 kilometrin osuus Pietarista Viipuriin.

Rakentamisvauhti oli valtava, sillä koko 371 kilometrin mittainen junarata Riihimäeltä Pietariin oli valmis kahdessa ja puolessa vuodessa.

Sairaita ja kuolleita

Rataa ryhdyttiin rakentamaan vaikeissa olosuhteissa. Edeltäneiden katovuosien laajuus ja nälkä vaativat suuria hätäaputöitä. Silloisten köyhäinhoitoperiaatteiden mukaan apua ei kannattanut antaa vastikkeettomasti ilman työvelvoitetta.

Parhaimmillaan rakentajia oli yli 11 000 ihmistä ympäri Suomen. Työmaille hakeuduttiin töihin usein jopa perhekunnittain. Kaikille kykeneville keksittiin töitä.

Työpäivät olivat pitkiä ja työ raskasta. Taudit verottivat.

Kulkutaudeista liikkeellä olivat lavantauti ja pilkkukuume. Synkimmillään jopa yli viidennes radanrakentajista oli sairaana.

Jotkut nälkiintyneet ihmiset jopa kuolivat syötyään liikaa. Tarkkoja uhrilukuja ei edes tiedetä. Siksi Pietarin rataa on myös kutsuttu nimillä luurata ja nälkärata.

Tautitilanne oli pahin Riihimäen ja Lahden välillä. Mutta myös Kouvolassa sairastumisiin osattiin jo varautua.

Mäkikylässä, nykyisen Kouvolan alueella, oli sotilassairaala vanhan venäläisen varuskunnan ajoilta 1700-luvulta. Sinne perustettiin radanrakentajille sairaala ja sairaalaan hankittiin kalusteita sekä lääkkeitä. Sen sijaan lääkäriä ei saatu.

– Lääkäripulasta kärsittiin jo silloin. Lopulta Heinolasta löytyi keikkalääkäri, vertaa tuon ajan yhtymäkohtaa nykypäivään matkailuopas Laila Sairo.

Junan aikataulut 150 takaa
Ilmoitus sanomalehti Ilmarisessa 30.9.1870. Ensimmäinen juna Pietaria kohti lähti Helsingistä 11.9.1870 kello 9. Vastaavasti Pietarista lähti juna Helsinkiä kohti paikallista aikaa kello 8.30.Ilmarinen-lehti

Alkuvaiheessa matka Pietarista Helsinkiin kesti 14 tuntia, mutta lyheni pian 12 tuntiin.

Junia varten oli vain yksi raidepari. Siksi vastaantulevaa liikennettä ei voinut olla.

Pietarin radan yksi merkittävistä kohdista oli Kouvolan itäpuolella Kaipiaisissa. Se sijaitsee melko tarkalleen puolivälissä matkaa.

Kaipiaisiin oli rakennettu junien kohtaamispaikka. Roosa Ruotsalainen Suomen rautatiemuseosta kertoo, että asema on koko Suomen rautatieasemakartalla poikkeuksellinen, sillä Kaipiaisten rautatieasema on junaratojen välissä.

– Siihen aikaan ei vielä ollut ravintolavaunuja. Kaipiaisissa oli asemaravintola, jossa pystyi syömään.

Kaipiaisten rautatieasema vuonna 1911
Kaipiaisten rautatieasema rakennettiin raiteiden väliin. Rakennuksen molemmin puolin oli puiset asemalaiturit. Kuva vuodelta 1911.Daniel Nyblin/Suomen rautatiemuseo

Kaikki eivät suinkaan matkustaneet koko Helsingin ja Pietarin välistä matkaa. Osa ihmisistä matkusti lyhyemmän osuuden, aivan kuin nykyisinkin tehdään.

Leipää talonpojan pöytään

Ennen rautatieyhteyttä kulkuneuvoina olivat olleet vain hevonen tai laivat. Rautatie tarjosi aivan toisenlaisen mahdollisuuden liikkua.

– Juna muutti todella paljon ihmisten käsitystä liikkumisesta ja siitä, miten nopeasti pääsee paikasta toiseen, kertoo Roosa Ruotsalainen Suomen rautatiemuseosta.

Pietari–Helsinki-junayhteys tarjosi virkamiehille nopean yhteyden kaupunkien välille. Matkaan ei enää tarvinnut varata monta päivää.

Venäjän keisari Aleksanteri III Simolan asemalla vuonna 1885
Venäjän Keisari Aleksanteri III Lappeenrannan Simolan asemalla vuonna 1885. Asema avattiin Pietarin radan yhteydessä v. 1870.Suomen rautatiemuseo

Mutta ehkä vielä merkittävämpi junayhteys oli tavallisille suomalaisille maanviljelijöille. He pääsivät myymään tavaroitaan kansainväliseen suurkaupunkiin, jossa odotti todella iso asiakaskunta verrattuna mihin tahansa 1800-luvun suomalaiskaupunkiin.

– Talonpojat pääsivät myymään tuotteitaan esimerkiksi Pietariin, jossa tuotteista sai paremman hinnan.

Ennen rautateitä esimerkiksi maitotuotteita ei voinut säilyvyysongelmien takia lähteä myymään kauas, vaan ne piti myydä omilla lähiseudun myyntipaikoilla.

Kun Suomen rataverkko alkoi 1800-luvun lopulla laajentua, avautuivat Pietarin markkinat hiljalleen myös yhä useammalle suomalaisille.

– Sillä että pääsee Pietariin, on ollut iso merkitys talonpojan elämään ja kaupankayntiin, kertoo Roosa Ruotsalainen.

Tavaraa kipataan junanvaunuun Mommilassa 1930-luvulla
Pietarin rata on ollut merkittävä tavaraliikenteelle. Tässä kipataan purua tavarajunan kyytiin Mommilassa 1930-luvulla.Elis Henriksson/Suomen rautatiemuseo

Nopeasti huomattiin, että tarvetta junayhteydelle oli ja vuoroja lisättiin. Samalla alettiin rakentaa useampaa raidetta ensimmäisen rinnalle.

Myös kouvolalaisen matkailuoppaan Laila Sairon mukaan Pietarin radalla oli ylevät tavoitteet. Tavarankuljetus ei ollut päämotiivi vaan maatalouden, kaupan ja sivistyksen edistäminen.

– Ratayhteyden suunnittelijoiden toiveena oli, että raiteilla kulkisi sivistysliikennettä, jotta ajatukset ja aatteet liikkuisivat paremmin Pietarin ja Helsingin välillä, kertoo matkailuopas Laila Sairo.

Tärkeä ratayhteys ennen ja nyt

Liikenne Pietarin radalla on ollut 150 vuoden ajan katkeamatonta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Roosa Ruotsalainen Suomen rautatiemuseosta kertoo, että sisällissodan punaisille oli tärkeä pitää ratayhteys kunnossa, koska he saivat sotatarvikkeita rataa pitkin Pietarista. Venäläiset kuitenkin räjäyttivät Suomen ja Venäjän välisen Rajajoen sillan vuonna 1919. Silloin rautatieliikenne lakkasi, kunnes uusi silta saatiin rakennettua.

Hoyryveturi ajaa Rajajoen sillan yli 1920-luvulla
Hv2-höyryveturin vetämä juna ylittämässä siltaa Rajajoen asemalla 1920-luvulla. Suomen rautatiemuseo

Katkos liikenteessä oli myös talvi- ja jatkosodan aikana. Radan merkitystä kuvaa kuitenkin se, että heti rauhan tultua liikenne jälleen alkoi.

– Jatkosodan jälkeen pyrittiin heti saamaan yhdysliikennesopimus maiden välille. Se tuli voimaan vuonna 1948, mutta liikennettä oli jo sitä ennen, kertoo Roosa Ruotsalainen.

Sibelius-junan kyltti
Ennen Allegroa Suomen ja Pietarin väliä liikennöivät muun muassa venäläinen Repin ja suomalainen Sibelius. Suomen rautatiemuseo

Radan tärkeyden näkee erinomaisesti myös juuri nyt. Suomen ja Venäjän välinen raja on ollut koronarajoitusten takia henkilöliikenteeltä suljettuna maaliskuusta lähtien. Sen sijaan tavaraliikenne kiskoja pitkin kulkee normaalisti.

– Tämä kyllä kertoo sen radan merkityksestä, pohtii Roosa Ruotsalainen.

Ei juhlittu silloin eikä nyt

Kouvola on vuosikymmeniä ollut tärkeä rautatiekaupunki. Sen kasvu lähti lopullisesti vauhdikkaasti käyntiin, kun Kouvola tuli vuonna 1889 pohjoiseen eli Kuopion suuntaan menevän Savon radan ja Pietarin radan solmukohdaksi.

Mustavalkoinen kuva Kouvolan rautatieaseman lipunmyynnistä vuonna 1960
Kouvolan rautatieasema
Vieritä kuvaa, niin näet Kouvolan rautatieaseman sisältä vuosina 1960 ja 2020. Mustavalkoinen kuva on otettu avajaisvuonna, ja silloin valkoisten neliöiden alla oli lipunmyyntitila.

Edelleen Helsingin ja Pietarin rata on Suomen oloissa ainutlaatuinen. Ruotsiin junat eivät Suomesta pääse erilaisen raideleveyden takia. Suoran Viron-yhteyden välissä on meri.

Sen sijaan Helsingistä junalla pääsee Pietariin, ja sieltä periaatteessa vaikka minne tahansa Eurooppaan tai syvemmälle itään.

Pietarin radan avaamista ei 150 vuotta sitten juurikaan juhlittu kulkutautien, uhrien ja kärsimysten vuoksi. Eikä ole suuria juhlia ole tulossa nytkään. Syynä ovat nykyisen kulkutaudin eli koronan aiheuttamat rajoitukset. Se esti esimerkiksi kansainvälisten juhlajunien ajot.

Venäläisen it-firman työntekijöitä tulossa juhliin Vainikkalassa
Pietarista saapunut Allegro-juna toi Lappeenrannan Vainikkalan rautatieasemalle matkustajia joulukuussa 2017.Antje Tolpo / Yle

Kouvolassa Pietarin radan vuosipäivää muistellaan opastetulla kävelykierroksella.

Laaja näyttely verkossa

Internetissä on tänään 11.9.2020 avautunut myös Väyläviraston ja Suomen Rautatiemuseon laaja yhteisnäyttely (siirryt toiseen palveluun) suomeksi ja venäjäksi. Se käsittelee Helsingin ja Pietarin välistä yhteyttä, ei vain rataa.

Lisäksi sekä Suomen rautatiemuseoon Hyvinkäälle että Pietarin rautatiemuseoon tulee esille Pietarin radasta kertova näyttely.