The Guardianin entinen päätoimittaja Alan Rusbridger: Journalismi voi palauttaa pirstaloituneen yleisön luottamuksen ottamalla mallia tieteestä

Koronapandemia on ollut käänne myös journalismille. Nyt on tutkitulle ja puolueettomalle tiedolle kysyntää.

journalismi
Lääkepullo ja pipetti suojavarusteisiin pukeutuneen tutkijan käsissä.
Saksassa Hannoverissa kehitetään koronavirusrokotetta. Koronapandemia ja tieteellisen tiedon merkitys on muuttanut suhdetta myös journalismiin. AOP

Koronapandemia on eräänlainen käännekohta. Yhä useammat ihmiset näyttävät ajattelevan, että ellemme kuuntele asiantuntijoita ja kunnioita tiedettä, ihmisiä kuolee.

Näin arvioi The Guardian -sanomalehden entinen päätoimittaja Alan Rusbridger. Hän luotsasi brittiläistä laatulehteä parikymmentä vuotta 2000-luvun vaihteessa.

Viime viikolla hän oli etäyhteydellä yksi Helsinki Ethics Conference 2020 -tapahtuman puhujista.

Alan Rusbridger on päätoimittajuutensa jälkeen pohtinut antaumuksella journalismin nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Korona on hänen silmissään käänne myös journalismille.

– Myös moni toimittaja on oivaltanut, että koronan kohdalla olemme tekemisissä elämän ja kuoleman kanssa. Tämä panee kuuntelemaan entistä tarkemmin tosiasioita, Alan Rusbridger sanoo Ylen haastattelussa.

Jutuissa seurataan sydän kylmänä taudin leviämistä, taistelua sairaaloissa ja rokotteiden kehittelyä laboratorioissa. Mediat pohtivat kasvomaskien käytön tarpeellisuutta ja tarpeettomuutta.

Taudin vaikutuksia yhteiskuntaan analysoidaan euroina, työpaikkoina ja suljettuina tehtaina.

Mallia tieteen maailmasta

Koronapandemia on tuonut journalismin monella tapaa perusasioiden äärelle. Alalla joudutaan nyt pohtimaan entistä enemmän tiedon, toden ja todisteiden maailmaa ja sitä kautta journalismin etiikkaa.

Pandemian myötä tieteen asema on korostunut, mutta samalla se on näyttänyt ihmisille sen, että asioista voi olla ristiriitaista tietoa.

– Tiede voi olla sekavaa, eikä se aina anna vain yhtä vastausta.

Alan Rusbridger sanoo viettäneensä viime vuodet aikaa akateemisessa maailmassa. Sieltä hän soisi tulevan osaratkaisun myös toiseen media-alaa tovin aikaa askarruttaneeseen ongelmaan eli miten säilyttää luottamus yleisöihin.

– Tutkija tulee aina julkisuuteen kertoen, että tässä ovat lähteet, joihin vetoan. Hän ei sano, että luottakaa nyt minun sanaani.

Rusbridger toivoo, että myös journalismissa osattaisiin näyttää, että mistä ja miksi ne asiat tiedetään, joita jutuissa totuuksina kerrotaan.

– Luottamus lisääntyy, kun yleisö voi testata, ovatko tietomme luotettavia vai eivät. Median pitää luoda tähän tapoja.

Alan Rusbridger
The Guardianin entinen päätoimittaja Alan Rusbridger uskoo luottamuksen journalismiin palaavan sillä, että mediat ottavat mallia tieteen käytännöistä.Andy Rain / EPA

Kohti julkista palvelua

Tämä edellyttää hyvin toimivaa poliittista järjestelmää ja lainsäädäntöä. Erityisesti se on olennaista siinä vaiheessa kun uutistoiminta tarvitsee lähdesuojaa. Huomattava on tietenkin se, että valtaosa journalismista toki perustuu tietoihin, joiden lähde voidaan avoimesti kertoa.

Journalismin tulee nyt kyetä selittämään entistä selvemmin tieteeseen ja tietoihin nojaten maailmaa, joka on monimutkainen. Ihmisille on lyhykäisyydessään tarjottava tietoja, joita he tarvitsevat.

– Journalismin on siten liikuttava entistä selvemmin kohti julkista palvelua.

Tätä tehtävää vaikeuttaa se, että ihmisten huomiosta ja sieluista on kisaamassa koko joukko pelkoihin ja tunteisiin vetoavia tahoja, joita eivät totuudet kiinnosta.

Keskeinen kysymys on se, miten media pystyy vakuuttamaan yleisönsä siitä, että muualta ei yhtä hyvää palvelua saa.

– Kaikki maailman maat eivät ole kuten Suomi, jossa ihmisten luottamus mediaan on korkealla.

Kerrottava tosiasiat, ei pidä ajaa asiaa

Brittiläiselle Alan Rusbridgerille juuri korona näyttäytyy eräänlaisena kenraaliharjoituksena vielä suuremmalle ponnistukselle – ilmastonmuutoksen selittämiselle. Nojaaminen tieteeseen on tässäkin kaiken a ja o.

Alan Rusbridgerin mukaan iso osa brittiläisistä mediataloista on suhtautunut ilmastonmuutokseen liian pitkään liian nuivasti. Medioissa on tavallaan tehty linjapäätöksiä kiistää ilmastonmuutoksen olemassaoloa. Suhtautuminen on tosin vähän jo muuttunut.

– Miten voimme saada ihmisten luottamuksen, jos emme näin merkittävässä asiassa kykene kertomaan oikeaa tietoa.

The Sun väitti kuningattaren tukevan brexitiä maaliskuussa 2016.
Britannian kuuma brexit-keskustelu sai mediat ottamaan voimakkaasti kantaaa ja valitsemaan puolensa. The Sun väitti maaliskuussa 2016 tovi ennen kansanäänestystä, että kuningatar tukee brexitiä.Andy Rain / EPA

Alan Rusbridger sanoo, että useat brittimediat tekivät vastaavan journalistisen virhearvion brexitin kohdalla. Kyseessä oli vaikea asia kerrottavaksi.

– Toissijaista olisi ollut se, miten ihmisten pitäisi äänestää. Kuitenkin iso osa mediataloista teki tämän valinnan.

Rusbridgerin mukaan iso osa mediataloista valitsi kantansa brexitiin ja kertoi siihen sopivat perustelut kansalle. Sen sijaan niiden olisi pitänyt vain esittää faktat niin, että eri näkökulmat puolesta ja vastaan olisivat tulleet kerrotuksi.

– Jonkin asian ajaminen ei edistä journalistisen luottamuksen rakentamista.

Puolueettomampi journalismi tulee

The Guardianin entinen päätoimittaja Alan Rusbridger muistuttaa, että Britanniassa on vankka poliittisen ja poleemisen journalismin perinne.

– Uskon, että näemme siirtymän puolueettomampaan journalismiin. Se on välttämätöntä. Kaikki eivät pidä siitä. Kaikki mediatalojen omistajat eivät pidä siitä.

Alan Rusbridgerille juuri amerikkalainen objektiivisuuden ihannetta korostava journalismi olisi tavoittelemisen arvoista ja kelpaisi esikuvaksi Britanniallekin. Yhdysvallat oli kymmenet vuodet laatujournalismin turvasatama. Tuossa perinteessä ovat totuuspohjaisuuden arvot kunniassaan.

On pirullista, että juuri se on kotimaassaan rajussa paineessa – ja yllättävältä taholta.

– Poliittinen johto on muutamassa vuodessa kääntänyt kansaa luotettavaa tietoa vastaan. Mustaa yritetään väittää valkoiseksi. Maailman parhaat sanomalehdet saavat fake news -leiman.

Alan Rusbridger sanoo, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump leikkii erittäin vaarallisilla vesillä. Käytännössä Trump vaatii ihmisiä uskomaan häneen samalla kun hän asettautuu “vaihtoehtoisine totuuksineen” totuuden yläpuolelle.

Rusbridger sanoo, että jos se tapahtuisi jossain muualla, sen voisi jotenkin ymmärtää, mutta kun se tapahtuu Yhdysvalloissa, niin se on erittäin vaarallista.

– Ilman tosiasioita mikään ei voi toimia, ei yhteiskunta, ei demokratia, eivät lait. Ei mikään.

Presidentti Donald Trump lehdistötilaisuudessa.
Presidentti Donald Trump on ottanut tähtäimeensä tieteellisen tiedon ja journalismin. Amerikkalainen laatulehdistö on saanut häneltä fake news -leiman. Kimimasa Mayama / EPA

Neljä vuotta lisää ja maailma muuttuu hyvin vaaralliseksi

Rusbridger arvioi, että maailma on nyt vaarallisessa vaiheessa, mutta se muuttuu erittäin vaaralliseksi, jos Donald Trump saa toisen nelivuotiskauden.

– Maailma on sitten hyvin pimeä paikka. Me olemme silloin suurissa vaikeuksissa.

Vaarallisuutta lisää se, että toisella kaudelle Trump voi olla entistäkin arvaamattomampi ja toimia vielä rajoittamattomammin.

– Kuka tietää, mitä hän kehtaakaan silloin tehdä.

Presidentti Trumpin mesoaminen Twitterissä, poliittinen epäkorrektius ja oman todellisuuden luominen ovat osa journalismin isoa tämän päivän haastetta – eli kuinka rakentaa luottamusta uudessa ja erittäin vaikeassa mediamaailmassa.

Journalismin ja yleisöjensä välinen luottamus on ollut koetuksella jo tovin ennen Trumpia. Siihen sen on puskenut koko alan murros – internetin ja sosiaalisen median myötä maailmassa on nyt noin neljä miljardia mediaa.

Media on siis siellä, missä on puhelin tai tietokone. Ajatus välittyy hetkessä ympäri maailmaa. Oli se totta tai valhetta. Oli se tyhmä tai briljantti.

Alan Rusbridger muistuttaa, että noin 300 vuotta tiedonvälitys oli harvojen käsissä. Oli lehdistö ja myöhemmin tulivat yleisradioyhtiöt. Oli suppea eliitti, koulutettujen luokka, joka hallitsi ja loi yhdenlaisen vuoropuhelun.

– Tämä tila on nyt muuttunut. Se on koko massan hallussa ja se on muuttanut keskustelun säännöt.

Joukossa tyhmyys tiivistynyt

– Elämme informaatiokaaoksen maailmassa. Tiedämme, että kaaoksessa on miljoonia pahantahtoisia pelureita.

Internetin maailma on täynnä salaliittoteorioita, valhetta ja vääriä todistuksia. Medialukutaito alkaa olla kielitaidoista olennaisin.

Alan Rusbridgerin mielestä on pysäyttävää, ettei 18-vuotias yliopisto-opiskelija ole välttämättä koskaan saanut opetusta sananvapaudesta.

– Tämä aikakausi on hyvin erikoinen historiassamme. Kaikki portit ovat auki ja kaikki näkemykset on haastettu.

Olemmeko me muuttuneet tyhmemmiksi mitä tapasimme ennen olla?

– Monella tyhmälläkin ihmisellä on nyt megafoni käytössä. Sitä ei heillä ennen ollut.

Se ei vain ole aivan koko totuus, sillä on perinteisessäkin mediassa joissakin asioissa ollut megafoni täysillä typeryksillä. Ajatellaan vaikka juuri ilmastonmuutosta tai brexitiä.

– Olemme olleet keskustelun moottoreita. Siksi ei voi vain syyttää muita typeryydestä.

The Guardianin entinen päätoimittaja luottaa, että vaikka Trump, Jair Bolsonaro, Nigel Farage ja muut populistit kiistäisivät kaikki tosiseikat ja tieteen, niin eivät ihmiset lopulta ole valmiita hylkäämään tietoon ja tieteeseen perustuvaa maailmankuvaa.

Luotettavilla medioilla on vielä kysyntää. Tiedolla on vielä paikkansa.

– Täytyy vain uskoa asiaan – ja vetää syvään henkeä, Alan Rusbridger sanoo.