"Puolisoni hallitsee tiliä ja joudun joka kerta pyytämään häneltä rahaa" – taloudellinen väkivalta on niin ovelaa, ettei osa uhreistakaan tunnista sitä

Väkivaltatyössä on alettu kiinnittää huomiota siihen, että taloudellisesta väkivallasta kysytään asiakkaalta oikealla tavalla.

väkivalta
Nainen katselee sateisesta ikkunasta ulos.
Taloudellisesta väkivallasta voi seurata muun muassa pitkäaikaista stressiä ja masentuneisuutta. Henrietta Hassinen / Yle

Taloudellinen väkivalta nousee yhä useammin esiin väkivaltatyössä.

THL:n mukaan 35 prosenttia turvakodeista viime vuonna apua hakeneista aikuisista asiakkaista oli kokenut taloudellista väkivaltaa. Luku on kasvanut hieman sitä edeltävästä vuodesta.

Pääkaupungin turvakoti ry:n Turvakoti Haagan vastaava sosiaalityöntekijä Minna Remes-Sievänen kertoo kohtaavansa taloudellista väkivaltaa säännöllisesti väkivaltatyössä.

Pääkaupungin turvakoti ry:n kolmen turvakodin asiakkaista vuonna 2018 yhteensä 24 prosenttia oli kokenut taloudellista väkivaltaa, kun vuonna 2019 luku oli 31 prosenttia.

– Asiakkaiden on vaikeaa tunnistaa sitä itse. Se edellyttää sitä, että työntekijä osaa kysyä asiasta oikein, toteaa Remes-Sievänen.

Hänen mukaansa yhtenä syynä kasvuun voi olla se, että väkivallan muotojen tunnistaminen on kehittynyt väkivaltatyössä.

Taloudellista väkivaltaa kokevat sekä naiset että miehet.

Miessakkien Väkivaltaa Kokeneet Miehet -palvelun vastaava väkivaltatyöntekijä Tommi Sarlin kertoo, että arviolta joka viides mies kertoo kokeneensa taloudellista väkivaltaa.

– Kohtaamme sitä asiakastyössä lähes päivittäin, toteaa Sarlin.

Taloudellinen väkivalta jää kuitenkin helposti muiden, näkyvämpien ja helposti tunnistettavampien väkivallan muotojen kuten fyysisen väkivallan varjoon, kertoo Naisten Linjan toiminnanjohtajan viransijainen Taru Anttonen.

Naisten Linjalle tänä ja viime vuonna tulleista puheluista noin joka kymmenes on käsitellyt taloudellista väkivaltaa. 80 prosenttia yhteydenotoista koskee henkistä väkivaltaa.

– On hyvin todennäköistä, että monissa tapauksissa kontrolli ulottuu myös taloudellisiin asioihin, vaikkei se tule suoraan yhteydenotossa esiin. Tarvitaan parempaa ilmiön tunnistamista, sanoo Taru Anttonen.

Väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkin väkivaltatyöntekijä Olli Mikkonen auttaa väkivallan uhreja Kymenlaaksossa. Hän kertoo törmäävänsä taloudelliseen väkivaltaan työssään vähintään joka kuukausi. Se koskettaa Pysäkin asiakkaista noin kymmentä prosenttia.

– Hyvin usein käy niin, ettei väkivallan kokija tiedä tästä itse. Tulee väliintulo, jossa poliisi on saattanut tulla kotiin fyysisen väkivallan takia. Kun keskustelemme asiakkaan kanssa, taloudellinen väkivalta nousee esiin vasta siinä vaiheessa, sanoo Mikkonen.

Taloudellinen väkivalta muuttuu yleensä jatkuessaan pahemmaksi.

Kuvassa Olli Mikkonen, vastaava väkivaltatyöntekijä,  Väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkki Kouvola
Kymenlaaksossa sijaitsevan Väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkin vastaava väkivaltatyöntekijä Olli Mikkonen kertoo, mistä taloudellisen väkivallan tunnistaa ja miten se ilmenee.

Usein erilaiset väkivallan muodot menevät limittäin. Pääkaupungin turvakoti ry:n mukaan taloudellinen väkivalta on harvoin ainoa väkivallan muoto.

– Väkivallan muuttuminen fyysiseksi saa hakemaan apua. Väkivalta joko kohdistuu lapseen tai lapsi alkaa reagoida aikuisen kokemaan väkivaltaan. Jos väkivallan tekijä saa apua, parisuhde voi joissain tilanteissa jatkua, toteaa Pääkaupungin turvakoti ry:n Turvakoti Haagan vastaava sosiaalityöntekijä Minna Remes-Sievänen.

Keräsimme tähän juttuun esimerkkejä taloudellisesta väkivallasta.Kokemukset on saatu Naisten Linjasta sekä Miessakit ry:stä.

Tietojen valvonta

“Exäni murtautui suhteemme aikana puhelimeeni, josta lähetteli nimissäni haukkumisviestejä ex-tyttöystävälleen, mustamaalasi minua julkisesti sosiaalisessa mediassa, jos tein jotain mistä hän ei pitänyt ja urkki nettipankkitunnukseni ja tyhjensi tilini.”

"Eron jälkeen paljastui, että exä oli tilannut S-tilini saldotiedot itselleen."

Naisten Linjan vs. toiminnanjohtajan Taru Anttosen mukaan taloudellinen väkivalta on yleistynyt todennäköisesti siksi, että digitalisaatio on mahdollistanut uusia keinoja taloudelliseen väkivaltaan.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi raha-asioiden kontrollointi verkkopankin kautta sekä erilaiset verkkomaksamisen sovellukset.

– Voidaan asentaa vakoiluohjelma tietokoneelle, jotta pystytään valvomaan nettipankin käyttöä tai vaaditaan palveluiden salasanoja ja sitä, että pitäisi olla tilivelvollinen kaikesta rahan käytöstä toiselle.

Velan ottoa toisen nimiin

“Tiedoillani on tilattu mitä sattuu. Voimakas epäily on exää kohtaan. Hirveästi hommaa selvitellä asioita ja todistaa, etten se minä ole ollut. Seurauksena on ollut maksuhäiriöitä.”

Taloudellista väkivaltaa voi myös olla velkaantuminen toisen takia.

– Se voi olla taloudellista hyväksikäyttöä eli voidaan varastaa rahaa tai painostaa velan ottoon tai ottaa velkaa toisen nimissä, sanoo Anttonen.

Rahan käyttöön liittyvää voimakasta kontrollia

”Meillä on yhteinen tili, mutta puolisoni hallitsee sitä käytännössä yksinään. Joudun joka kerta pyytämään häneltä rahaa ja perustelemaan, mihin aion sen käyttää. Se on nöyryyttävää.”

Naisten Linjan Taru Anttosen mukaan taloudellinen väkivalta voi olla rahaan liittyvää voimakasta kontrollia. Se näkyy niin, että esimerkiksi valvotaan toisen rahankäyttöä tai toinen osapuoli tekee kaikki rahaan liittyvät päätökset tai salaa ne toiselta.

– Tasa-arvoisessa suhteessa ei voi mennä niin, että toinen tekee kaikki päätökset, linjaa Anttonen.

Pääkaupungin turvakoti ry:n Turvakoti Haagan vastaavan sosiaalityöntekijän Minna Remes-Sieväsen mukaan ihmisillä on hyvin perinteisiä ajatuksia rahankäytöstä parisuhteessa. Taloudellista väkivaltaa tekevä voi hallinnoida pariskunnan yhteistä tiliä, eikä taloudellisen väkivallan uhrilla ole vapaata käyttöoikeutta tileihin.

Asiakas saattaa joutua siirtämään rahansa kumppanin tilille. Lisäksi hän voi joutua perustelemaan hyvin tarkkaan sitä, mihin rahansa käyttää.

– Voi olla hyväksyttävää ostaa perheen ruoat, mutta jos ostaa kauppareissulla oman saippuan tai jonkin muun oman jutun, siitä tulee riita.

Nainen pankkiautomaatilla nostamassa rahaa.
Kuvituskuva. Taloudellisessa väkivallassa tilin käyttöoikeus saattaa olla jopa vain kumppanilla. Kari Saastamoinen / Yle

Saippuaesimerkki on Remes-Sieväsen mukaan todellinen kuvaus siitä, ettei taloudellista väkivaltaa käyttävä kumppani salli toisen ostaa mitään omaa tai päättää, mitä ostaa.

Remes -Sieväsen mukaan heillä on myös asiakkaita, joiden tilin käyttöoikeus on kumppanilla.

Hän sanoo, että läheskään kaikki eivät tiedosta kohdanneensa taloudellista väkivaltaa.

– Normaali käsitys parisuhteesta voi olla erikoinen. Ajatellaan, että kun on lasten kanssa kotona, töissä oleva voi hallita kaikkia raha-asioita.

Nousee esiin myös erotilanteissa

“Entinen kumppani lähetti alastonkuviani ja perättömiä juttuja sekä terveystietojani työpaikalle ja vanhemmilleni.”

Pysäkin väkivaltatyöntekijä Olli Mikkonen törmää taloudelliseen väkivaltaan erityisesti pitkittyneissä erotilanteissa.

– Se on viimeinen linnake, jolla voidaan tehdä toiselle rahallisesti paljon hallaa. Taloudellista väkivaltaa voi olla se, että toinen kieltäytyy maksamasta elatusmaksuja eli ei hoida omaa osuuttaan, sanoo Mikkonen.

Miessakit ry:n vastaavan väkivaltatyöntekijän Tommi Sarlinin mukaan miehiin kohdistuva taloudellinen väkivalta tulee esiin haavoittamistarkoituksessa erityisesti avioero- ja huoltajuuskiistoissa.

– Voi käydä niin, että esimerkiksi erotilanteessa ruvetaan riitelemään lasten tapaamisista ja miehellä ei ole varaa näihin oikeuskuluihin. Isketään erotilanteessa kuvainnollisesti lompakkoon.

Aina ei tarvita fyysistä parisuhdetta.

”Rakastuin netissä. Huijarit koukuttivat minut niin, että menetin kaikki säästöni.”

Tämäkin on Sarlinin mukaan esimerkki taloudellisesta väkivallasta.

– Netissä saattaa mennä kymmeniätuhansia euroja siihen, tuleeko mielitietty sieltä ja sitten hän ei tulekaan.

”Puoliso kontrolloi kaikkea. Lopulta en tiennyt, mitä ostaisin kaupasta tai mitä laittaisin päälleni.”

Sarlinin mukaan paremmat tulot eivät takaa sitä, ettei joutuisi taloudellisen väkivallan kohteeksi.

Taloudellisia seurauksia

“Tilanne on aiheuttanut monenlaisia tunteita, pelkoa, vihaa, epätoivoa, toivottomuutta. Taloudellisia seurauksia on myös tullut, koska on pitänyt ostaa uusi puhelin, tietokone, vaihtaa lukot ja ostaa valvontakamerat pihalle. Korjuuttaa rikottuja tavaroita. Läheiset ovat olleet epäuskoisia ja sitä ikäluokkaa, etteivät tiedä, että tällaista voi tehdä.”

Naisten Linjan Taru Anttosen mukaan taloudellisesta väkivallasta voi seurata usein myös psyykkisiä ongelmia väkivallan kokijalle. Psyykkisiin oireisiiin liittyy pitkäaikaista stressiä, masentuneisuutta, uniongelmia ja yleistä toiminnankyvyn alenemista.

Myös syyllisyys ja voimakas häpeän tunne sekä pelko voivat nousta esiin ja estää hakemasta apua.

– Tärkeintä on, että kertoo edes jollekin luotetulle taholle. Esimerkiksi Naisten Linjan palveluihin voi ottaa yhteyttä jo silloin, kun herää huoli asiasta.

Pysäkin Olli Mikkosen mukaan taloudellisesta väkivallasta toipuminen vaatii aikaa.

– Väkivalta vaikuttaa niin, ettei pysty luottamaan itseensä eikä uskokaan olevansa minkään arvoinen. Ilman tukea ei selviä. Ammattilaisten tuki on äärimmäisen tärkeä.

Jutussa kokemusten lähteinä on Naisten Linjan Digitaalinen väkivalta parisuhteessa ja sen jälkeen -opas, Naisten linjan taloudellinen väkivalta (siirryt toiseen palveluun) -verkkosivu sekä Miessakit ry:n Vaiettu väkivalta -raportti sekä Miessakkien Tommi Sarlinin henkilökohtainen tiedonanto.

Voit keskustella aiheesta 18.9. klo 23 asti.

Lue myös:

”Mies kulki Bossin puvussa, minä ja lapset kirpparivaatteissa”– tunnista taloudellisen väkivallan merkit

Väitös: Taloudellinen väkivalta pilaa parisuhteen – "Aina jännitti mennä kauppaankin"