Voimalaitos puretaan Nurmeksen Saramojoessa – erittäin uhanalainen järvitaimen on suurin hyötyjä

Sadan kilometrin jokireitti Kainuusta Pohjois-Karjalan Pieliseen vapautuu kalatalous- ja virkistyskäyttöön.

järvitaimen
Louhikosken voimalaitos Saramojoessa Nurmeksessa on tuottanut sähköä 1920-luvulta asti. Pohjois-Karjalan Sähkö on päättänyt purkaa voimalaitoksen.
Louhikosken voimalaitos Saramojoessa on tuottanut sähköä 1920-luvulta asti. Kun Pohjois-Karjalan Sähkö purkaa pienimmän voimalaitoksensa, avautuu Kainuun vaaroilta Pieliselle ulottuva jokireitti myös vaelluskaloille.Pohjois-Karjalan Sähkö

Kainuun vaaroilta Pohjois-Karjalan Pieliseen laskeva Saramojoki Nurmeksessa saattaa virrata vapaasti jo vuoden kuluttua, mikäli vesilain edellyttämä lupa etenee aluehallintovirastossa joutuisasti.

Pohjois-Karjalan Sähkö (PKS) on päättänyt purkaa Saramojoessa sijaitsevan Louhikosken voimalaitoksen.

– Joen vapauttamisen arvo ympäristölle, kalataloudelle ja maakunnalle on suurempi kuin voimalan taloudellinen tuotto. Laitos ei ole kriittinen kokonaistuotannollemme, PKS:n liiketoimintajohtaja Jari von Becker perustelee päätöstä.

Suomen neljänneksi suurin järvi Pielinen on keskeinen alue järvitaimenkantojen hoidossa.

– Kyllä Vuoksen vesistöalueen erittäin uhanalainen vaeltava taimen on tässä suurin hyötyjä, purkuhankkeen projektipäällikkö Niilo Valkonen toteaa.

Palaako taimen synnyinjoelleen?

Taimenta tavataan Valkosen mukaan jo nyt Saramojoessa ja sen sivuhaaroissa. Taimen ei kuitenkaan ole päässyt Louhikoskea edemmäs.

– Tämä projekti luo mahdollisuuden järvivaellukselle ja kalojen palaamiselle synnyinjoelleen, projektipäällikkö selvittää.

PKS on nostanut ympäristöarvoja tuotantostrategiassaan. Aiemmin yhtiö on kunnostanut Pielisjoen Kuurnassa sijaitsevan voimalaitoksensa tulvauomaan lisääntymisalueen äärimmäisen uhanalaiselle Saimaan järvilohelle.

Vaihtoehtoina uudistaminen tai purkaminen

PKS tuottaa vesivoimalla yli 15 prosenttia asiakkaidensa tarvitsemasta sähköstä. Louhikosken voimalaitos on yhtiön 11 voimalaitoksesta pienin, sen vuosituotanto on ollut noin kaksi miljoonaa kilowattituntia.

Laitos on rakennettu lähes sata vuotta sitten, 1920-luvulla, ja uusittu 1987. Sähköyhtiön vaihtoehtoina olivat laitoksen nykyaikaistaminen tai purkaminen.

Liiketoimintajohtajan mukaan syitä ratkaisuun oli monia, vaikka laitoksen täysi uusiminen olisikin maksanut miljoonia euroja.

– Ei tämä ollut pelkästään taloudellinen intressi. Mukana oli myös lupa- ja ympäristöasioita sekä nykytrendi pienvesivoimalaitosten suhteen, kaikki vaikuttivat, von Becker korostaa.

Järvitaimenen poikanen veden alta kuvattuna.
Järvitaimen on erittäin uhanalainen ja suuri osan sen tärkeimmistä lisääntymisalueista on tuhoutunut.Tommi Parkkinen / Yle

Myös harjus viihtyy joessa

Äärimmäisen uhanalaiselle järvilohelle Saramojoki on liian pieni. Järvitaimenen viihtymiseen olosuhteet ovat kuitenkin otolliset: Saramojoessa on latvavesiltä Pieliseen merkittävä putouskorkeus – 115 metriä – ja lukematon määrä koski- ja virta-alueita.

– Aivan loistavat mahdollisuudet taimenkannan lisääntymiselle ja elpymiselle. Alueella esiintyy myös harjusta, Niilo Valkonen kertoo.

Myös Saimaan uhanalaisiin lohikaloihin kuuluva harjus viihtyy virtavesissä. Se on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi, jonka kannat ovat nykyisin paikallisia ja heikkoja.

Pohjois-Karjalan Sähkön Louhikosken voimalaitoksen purkua valmisteleva hankeryhmä Saramojoella Nurmeksessa syyskuussa 2020.
Louhikosken voimalaitoksen purkamista Saramojoella valmistellut hankeryhmä paikan päällä Saramojoella: Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi, maa- metsätalousministeri Jari Leppä, liiketoimintajohtaja Jari von Becker Pohjois-Karjalan Sähköstä, projektipäällikkö Niilo Valkonen, yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, erityisasiantuntija Jouni Tammi maa- ja metsätalousministeriöstä sekä johtava kalatalousasiantuntija Timo Turunen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.MMM

Jokireitillä edessä vielä vuosikausien kunnostustyöt

Töitä Saramojoella riittää vielä vuosiksi. Voimalaitoksen purun jälkeen on tarpeen kunnostaa noin sadan kilometrin jokireitti kaloille sopivaksi, sillä uoma on aikanaan perattu puunuittoa varten.

– Varmasti nopeastikin voimalaitoksen purku alkaa parantaa taimenen mahdollisuuksia, mutta puhutaan vuosista, että saadaan selviä tuloksia kunnostustöiden kautta, projektipäällikkö Valkonen arvioi.

Tarvittavia jatkotoimia ovat lisääntymis- ja poikasalueiden rakentaminen, jokiuoman ehostaminen ja valuma-alueiden kunnostus.

Jatkosuunnitelmia ei vielä ole. Valkonen arvelee, että kunnostusta vetävä taho voisi olla ELY-keskus, mutta rinnalle tarvitaan paikallisia toimijoita kuten osakaskuntia.

Rahaakin tarvitaan: pelkästään voimalaitoksen purkaminen maksaa 1,7 miljoonaa euroa.

Purkamiskuluihin osallistuu sähköyhtiö PKS:n lisäksi valtio, Nurmeksen kaupunki, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä muutamat säätiöt ja yritykset.

Osallistu keskusteluun aiheesta 12.9. klo 23:een asti.

Lue myös:

Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen pelastamiseksi käytetään myös äärimmäisiä keinoja: risteytetään merilohen kanssa, poikasille virikkeitä

Valtio tuli avuksi – Saimaan järvilohen suojelun näkymät paremmat kuin koskaan