1. yle.fi
  2. Uutiset

Lahti kysyi asukkailta, mistä säästetään: "Aika tarkoitushakuinen kalastelu", sanoo asiantuntija – onko kuntalaiskyselyillä mitään väliä?

Yksi syy kuntien osallistamistalkoiden taustalla on huoli demokratian heikentymisestä.

demokratia
Polkupyöräilijöitä Lahden keskustassa heinäkuussa 2020
Näkökulma: Lahti kysyi asukkailtaan neuvoa, ja tätä mieltä he olivat. Toimittajana Elina Rantalainen. Kuvaus ja editointi: Juha-Petri Koponen.

Lahtelaiset hoitaisivat kaupunkinsa talouden tasapainoon muun muassa vähentämällä luottamushenkilöiden kokouksia ja kehittämällä kaupungin elinvoimaa. Näin siis, mikäli pidämme vajaat 2000 vastausta saaneen verkkokyselyn tuloksia pätevänä lahtelaisten mielipiteiden kuvaajana.

Lahden kaupungintalolla tulkitaan, että kyselyn tulokset kertovat lahtelaisten luottavan kaupungin tulevaisuuteen (siirryt toiseen palveluun) (Lahden kaupunki).

Tulkinta ei ole ihan ongelmaton, kuten ei kysymysten asettelukaan saati kyselyn asetelma: kaikille avoin verkkokysely.

– Aika tarkoitushakuinen kosiskelu ja kalastelu, kommentoi yliopistonlehtori Kimmo Vehkalahti Helsingin yliopiston Yhteiskuntadatatieteen keskuksesta.

Mutta palataan tähän myöhemmin.

Osallistaminen on nyt pop

Laki velvoittaa kunnanvaltuustoja huolehtimaan siitä, että kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oman kotikuntansa toimintaan. Niin sanottu osallistumispykälä on ollut kuntalaissa jo pitkään, mutta kunnat ovat aktivoituneet noudattamaan sitä erityisesti vasta viimeisimmän lakiuudistuksen myötä, kertoo erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitosta.

Keinoja on lukuisia – kaavoituskeskusteluista asukkaiden omaehtoisten hankkeiden rahalliseen avustamiseen. Kuntalaisten mielipiteitä selvittävien verkkokyselyiden suosio on kasvamaan päin, samoin osallistuva budjetointi eli osbu, joka löytyy yhä useamman kunnan osallisuus-työkalupakista.

Pyöräilijä ajaa pyörätiellä Lahden keskustassa
Verkkokyselyn keinoin kaupunkilaisilta pyydetään mielipiteitä myös ainakin pyöräilyyn ja ympäristöpaakaupunkiin liittyen.Juha-Petri Koponen / Yle

– Kuntaliitto kerää tällä hetkellä tietoa kuntien käyttämistä osallistumis- ja vaikuttamistavoista. Tähän mennessä vastanneista kunnista noin 26 prosenttia ilmoitti käyttävänsä osallistuvaa budjetointia. Vuonna 2018 vastaava luku oli 10, Kurikka kertoo.

Lahdessakin osbua on kokeiltu. Alkuvuodesta asukkailta pyydettiin ideoita, joista osa – kaupungin asiantuntijoiden seulan läpäistyään – päätyi edelleen kehitettäviksi kaikille avoimiin työpajoihin. Jalostetuista ideoista yhteensä 58 eteni äänestykseen, jonka tuloksia ei vielä ole julkistettu. Ideoiden toteuttamiseen on varattu yhteensä 100 000 euroa, joka on jaettu tasan neljän alueen kesken.

Vertailun vuoksi, Helsingin varaama määräraha osallistuvan budjetin hankkeille on 8,8 miljoonaa euroa (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin kaupunki).

Puistonpenkkejä, kukkaistutuksia ja leikkauslistojen laadintaa

Lahden osallistuvan budjetoinnin kokeilun äänestykseen päätyneet hankkeet liittyvät lähiympäristön kehittämiseen. On ehdotettu penkkejä sinne, roskiksia tänne ja lisää kukkia, puita ja pensaita ympäri kaupunkia. Hankkeet saattavat tuntua näpertelyltä, kun samaan aikaan kaupunki pyytää asukkailtaan mielipiteitä siitä, mistä kymmenien miljoonien eurojen säästöt pitäisi repiä.

Lahden kaupungintalo.
Moni osbu-hankkeen ideoista liittyy kaupungin vihertämiseen. Petteri Bülow / Yle

Osallistuvaa budjetointia tutkivan EmPaci-hankkeen (siirryt toiseen palveluun) vastuullisen johtajan mukaan näpertelylläkin on arvonsa, jos kokeilun toteutuksesta saatuja oppeja osataan hyödyntää jatkossa.

– Se voi olla tosi tärkeä päänavaus kohti osallistavampaa ja avoimempaa toimintatapaa kunnan organisaatiossa. Sitä paitsi niillä puistonpenkeillä ja muilla omalla lähialueella olevilla asioilla voi olla niille asukkaille tosi iso merkitys, sanoo yliopistonlehtori Lotta-Maria Sinervo Tampereen yliopistosta.

Lahden osbu-kokeilun projektityöntekijä Sanna Virtakin painottaa, että osallistamisessa kyse on yhtä 100 000 euron hanketta paljon suuremmasta asiasta: asenteiden ja toimintamallien muutoksesta koko kuntaorganisaation sisällä.

Siihen muutokseen voi olla vielä pitkä matka. Lahdessa ollaankin parhaillaan valmistelemassa kaikkia toimialoja koskevaa lähidemokratiamallia, jonka toteutustavasta on tarkoitus päättää kuluvan syksyn aikana.

– Kyse on paljon myös asenteista. Että nähtäisiin, mikä potentiaali asukkaissa on ja luotettaisiin siihen, että he ovat esimerkiksi oman asuinalueensa parhaita asiantuntijoita. Mutta isot laivat kääntyvät hitaasti, Virta sanoo.

Aitoa vaikuttamista vai näennäisdemokratiaa?

Sekä Lahden osbu-äänestys että talouskyselyn vastausaika ovat jo päättyneet. Tällä hetkellä lahtelaiset pääsevät kuitenkin kertomaan mielipiteensä ainakin siitä, mihin ympäristöpääkaupunkihankkeessa pitäisi keskittyä (siirryt toiseen palveluun) ja siitä, millainen Lahti on pyöräilykaupunkina (siirryt toiseen palveluun).

Asiantuntijoiden mukaan verkkokyselyillä on kyllä paikkansa, mutta jos asukas näkee sen vaivan, että hän mielipiteensä kertoo, pitäisi hänen voida luottaa siihen, että sitä myös kuunnellaan.

"Yleinen ongelma on vuosikaudet ollut, että kun tehdään kyselyitä, niin mihin pöytälaatikkoon ne vastaukset sitten menevät"

Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka

– Kysyminen on helppoa, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen? Tiedon määrä ei yleensä ole ongelma, vaan tiedon hyödyntäminen. Että miten niitä vastauksia sitten hyödynnetään päätöksen teossa? Tässä on monella kunnalla parantamisen varaa, Lotta-Maria Sinervo Tampereen yliopistosta sanoo.

Kuntaliiton Päivi Kurikka on samoilla linjoilla.

– Yleinen ongelma on vuosikaudet ollut, että kun tehdään kyselyitä, niin mihin pöytälaatikkoon ne vastaukset sitten menevät.

Monet kunnat ovat myös olleet huonoja vastaamaan palautteisiin ja pitämään kuntalaisaloitteiden tekijöitä ajantasalla aloitteiden käsittelystä. Kurikan mukaan tämä on tehokas tapa tappaa kuntalaisten orastava aktiivisuus. Demokratiaa ja kansalaisaktivismiin perhehtynyt tutkijatohtori Tiina Rättilä Tampereen yliopistosta komppaa:

– Lukuisista tutkimuksista käy systemaattisesti ilmi, että osallistujia turhauttaa, jos heidän panoksensa päätöksenteossa ohitetaan.

Mikä säästökyselyssä on pielessä?

Palataan vielä Lahden talouskyselyyn. Lahden kaupungilla on paineita löytää keinoja talouden tasapainottamiseen 59 miljoonan euron edestä.

Kaupunginjohtajan Pekka Timosen mukaan kyselyn tarkoitus oli kerätä asukkailta näkemyksiä ja mielipiteitä siitä, miten kaupungin taloutta ja toimintaa tulisi kehittää. Hän vakuuttaa huomioivansa kaupunkilaisilta saadut vastaukset valmistellessaan talousarvioesitystä ensi vuodelle.

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen on tyytyväinen kyselyyn tulleiden vastausten määrään.Petri Niemi/Yle

Mikä tässä on ongelma?

Tilasto- ja datatieteilijä Kimmo Vehkalahden mukaan ensinnäkin se, että vaikka kyselyyn tuli lähes 2000 vastausta, kyselyn tulosten ei voida tulkita kuvaavan lahtelaisten mielipiteitä, ei edes suuntaa antavasti.

– Jos oikeasti halutaan tietää lahtelaisten mielipide, valitaan asukkaita edustava otos ja kohdistetaan kysely heille. Suomessa, henkilörekistereiden luvatussa maassa se on helppoa, Vehkalahti sanoo.

Toinen ongelma liittyy kysymysten asetteluun. Ensimmäisenä kysyttiin, millä keinolla kaupungin taloutta pitäisi erityisesti tasapainottaa. Vaihtoehdot olivat: (1) vähentämällä palveluiden määrää ja heikentämällä palvelutasoa, (2) nostamalla kunnallisveroprosenttia, (3) myymällä kaupungin omaisuutta ja (4) vahvistamalla kaupungin elinvoimaa.

Ei liene vaikea arvata, mikä vaihtoehto sai eniten kannatusta.

– Vaihtoehdot eivät ole balanssissa. Ensimmäiset ovat kovin negatiivisia ja viimeinen, joka kaiken lisäksi on hyvin abstrakti, on positiivinen. Vastaajalle tulee heti mieleen, että joo, otetaan toi viimeinen. Tässä on isoja mittaamisen ongelmia, Vehkalahti selittää.

Kaupunginjohtaja Timonen kertoo suhtautuvansa vastauksiin kuitenkin vakavasti.

– Oli hyvin kannustavaa, että kaupunkilaiset luottavat tulevaisuuteen ja siihen, että on tärkeää kehittää kaupungin elinvoimaa. Minusta se oli pohjaviestinä hyvin arvokas, hän sanoo.

Lahden kaupunginvaltuusto koolla seminaarissa Lahti-hallissa 19.8.2020.
Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että asukkailla tulisi olla muitakin keinoja vaikuttaa kotikuntansa asioihin, kuin äänestämällä kuntavaaleissa. Kuvassa on Lahden kaupunginvaltuutettuja.Sini Ojanperä / Yle

Demokratiatutkija Tiina Rättilän kyselyä koskeva kritiikki kohdistuu siihen, pyritäänkö kyselyllä siirtämään vastuuta vaikeista päätöksistä poliitikoilta ja virkamiehiltä kansalaisille.

– Osallistaminen ja vuorovaikutus ovat nykyaikaa ja koko yhteiskunnan toiminnassa tärkeää, ja siitä tässä on kyse. Vastuun siirtämisestä ei ole kyse, vaan kaikki kantavat kyllä sen vastuun, joka heille kuuluu, Timonen vastaa.

Aktiivisten ääni ratkaisee?

Yksi syy kuntien (siirryt toiseen palveluun) osallistamistalkoiden taustalla on huoli demokratian heikentymisestä (siirryt toiseen palveluun) (THL). Äänestysprosentit ovat laskussa ja yhä useampi kansalainen jää syrjään. Kaikki haastatellut ovat yksimielisiä siitä, että uusien vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien kehittäminen on tärkeää, vaikka osa kokeiluista saakin osakseen ankaraakin kritiikkiä.

Tampereen yliopiston Lotta-Maria Sinervon mukaan olisi tärkeää etsiä entistä määrätietoisemmin ratkaisuja siihen, miten myös hiljaisten ääni saataisiin kuuluviin.

– Haaste on iso. Tavoitteiksi usein asetetaan, että hankkeissa pyritään tavoittamaan nimenomaan hiljaisia ja vaikeasti tavoitettavia ryhmiä. Hyvin usein esimerkiksi osallistuva budjetointi kuitenkin tavoittaa ne ihmiset, jotka ovat valmiiksi aktiivisia, Sinervo kertoo.

Ratkaisuksi hän ehdottaa jalkautumista ihmisten pariin: kouluihin, nuorisotaloihin, työttömien työpajoihin ja niin edelleen.

Rättilä sen sijaan pohtii, voisiko joissakin tapauksissa olla ihan oikein, että aktiivisten ääni ratkaisee.

– Antiikin ajoista asti on pohdittu, miten ihmiset saataisiin osallistumaan. Demokraattisen päätöksenteon ikuisuuskysymys on, kuinka monen pitää olla mukana.

Rättiläkin pitää ongelmallisena sitä, että osallistuminen tai osallistumatta jättäminen kulkee rinta rinnan yleisen eriarvoistumiskehityksen kanssa (siirryt toiseen palveluun), mutta edustavuuden ihanteesta päätöksenteossa hän olisi joissakin tapauksissa valmis joustamaan.

Päivitetty 22.09.2020 klo 9:12: Korjattu Helsingin yliopiston Tilastodatatieteen keskus Yhteiskuntadatatieteen keskukseksi.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin klo 23:een asti.

Lue myös:

Soittiko Sami Sulkko? Riihimäen kaupunginjohtajan ääntä lainaava robotti tavoitteli 10 000 kaupunkilaista, puolet vastasi puhelimeen

Lue seuraavaksi