Koronan myötä Adel Rizvin kokemasta rasismista tuli jokapäiväistä – tutkijat arvelevat, että myös kaupungin ja maaseudun välinen jakolinja voi syventyä

Euroopassa koronan synnyttämistä ennakkoluuloista ovat kärsineet erityisesti italialaiset ja itäaasialaiset.

ennakkoluulot
Adel Rizvi
Srilankalainen Adel Rizvi ymmärtää, että koronan tuoma epätietoisuus ja pelko lisäävät ihmisten ennakkoluuloja. Petteri Bülow / Yle

Adel Rizvi, 26, on viime kuukausina huomannut, että moni vastaantulija pelkää saavansa häneltä koronan.

Hän on asunut Suomessa jo 11 vuotta, eikä ole koskaan aiemmin kokenut yhtä paljon syrjintää.

Joka päivä joku vaihtaa kadun puolta tai katsoo inhottavasti. Joskus hänelle sanotaan, että mene pois täältä levittämästä tautia.

– Se on epämukavaa ja välillä jopa vähän pelottavaa. Pitäisi olla itsestäänselvää, että me kaikki teemme kaikkemme estääksemme tautia leviämästä.

Se, mitä kadulla välttelijät eivät tiedä, on, että Rizvi tekee itse asiassa tavallistakin enemmän.

Hän opiskelee sairaanhoitajaksi ja työskenteli kesällä koronaosastolla Haartmanin sairaalassa.

Tilanne hieman huvittaa häntä.

– Jo pienille lapsille opetetaan, ettei kirjaa saa arvioida kannen perusteella.

Adel Rizvi
Adel Rizvin unelma on pienestä pitäen ollut ryhtyä lääkäriksi tai kirurgiksi. Petteri Bülow / Yle

Maailmalla on uutisoitu paljon siitä, että korona on herättänyt ennakkoluuloja ja jopa rasismia.

Asenteet erityisesti kiinalaisia ja italialaisia kohtaan ovat kiristyneet. Tähän viittaavat niin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puheet "kiinalaisviruksesta" ja kiinalaisia vastaan suunnattujen twiittien (siirryt toiseen palveluun) leviäminen kuin tutkimustulokset (siirryt toiseen palveluun) Britanniasta ja Puolasta.

Akatemiatutkija Johanna Leinonen toteaa, että historian tuntijalle tilanteessa ei ole mitään uutta.

– Ihmisillä on taipumusta ajatella, että taudit tulevat ulkomaailmasta meille. Esimerkiksi espanjantauti liitettiin espanjalaisiin, vaikka taudin alkuperämaasta ei ole varmuutta ja ensimmäiset tapaukset todettiin Yhdysvalloissa.

Kysyimme tutkijoilta, voiko korona tehdä myös meistä suomalaisista entistä ennakkoluuloisempia erilaisia ihmisryhmiä kohtaan.

Asia ei ilmeisesti ole aivan yksinkertainen.

Toisten mielestä korona lisää ennakkoluuloja, sillä on houkuttelevaa syyttää taudin levittämisestä muita ihmisryhmiä.

Toisaalta taas korona voi ajan myötä jopa lisätä solidaarisuutta, koska uhka on yhteinen eikä se katso ominaisuuksiamme.

Johanna Leinonen
Akatemiatutkija Johanna Leinonen huomauttaa ihmisillä olevan taipumusta ajatella, että taudit tulevat jostakin muualta, ulkomaailmasta.Petteri Bülow / Yle

Mistä ennakkoluulot syntyvät?

Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori Inga Jasinskaja-Lahden mukaan ennakkoluulot ovat sosiaaliseen ryhmään liittyviä kielteisiä asenteita, jotka ilmenevät monella tasolla: yleistyksinä, tunteina ja syrjivänä käytöksenä.

Adel Rizvin tilanne on siis oikea malliesimerkki: ihmiset kuvittelevat, että kaikilla hänen näköisillään on korona, pelästyvät ja vaihtavat kadun puolta.

Kuolemanpelkoa aiheuttavan uhan edessä ihmiset kääntyvät sisäänpäin.

Sosiaalipsykologian professori Inga Jasinskaja-Lahti

– Yleensä ahdistusta tai kuolemanpelkoa aiheuttavan uhan edessä ihmiset alkavat kääntyä sisäänpäin ja hakea turvaa lähipiiristään. Tulee tarve määrittää, mikä on sisäryhmä, josta huolehditaan. Ne, jotka eivät kuulu ryhmään, kuten vähemmistöt, siirretään kauemmas, Jasinskaja-Lahti toteaa.

Adel Rizvi sanoo ymmärtävänsä, että ennakkoluulot syntyvät pelosta.

– Ihmiset ovat peloissaan, kun ne eivät tajua taudista yhtään mitään. Moni ei tajua, mikä muiden ihmisten vaikutus viruksen leviämiseen on, ja ettei kukaan levitä sitä pelkän ulkonäkönsä takia.

Moni ei tajua, ettei kukaan levitä koronaa pelkän ulkonäkönsä takia.

Adel Rizvi

Etnisten ryhmien suhteita tutkineen sosiaalipsykologi Karmela Liebkindin mukaan korona voi vahvistaa ennakkoluuloisten ihmisten ennakkoluuloja entisestään. Näin voi käydä, jos virustartuntoja on paljon ryhmässä, johon jo valmiiksi suhtaudutaan epäluuloisesti.

Silloin on houkuttelevaa ajatella, että esimerkiksi maahanmuuttajat levittävät tautia nimenomaan maahanmuuttajuutensa vuoksi. Eivätkä siksi, että he myös asuvat ahtaammin ja etätöihin jäämisen sijaan matkustavat työpaikalle ruuhkaisissa busseissa ja metroissa.

Moni haastateltava nostaa esimerkiksi Suomen somaliväestön.

Afrikkalaistaustaiset kokevat Suomessa paljon syrjintää jo valmiiksi, ja huhtikuussa Helsingin kaupunki tiedotti näkyvästi somalinkielisten koronatartunnoista.

Somaliyhteisön jäsenet julkaisivat kansalaisadressin (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan tartuntojen liittäminen yhteen kieliryhmään voi lisätä ”vastakkainasettelua ja turhaa pelkoa somalialaisia kohtaan”.

Lisää aiheesta: Helsingin tiedotus somalitaustaisten koronatilanteesta herättää pelkoa – Somaliliiton puheenjohtaja: "Kaupungin ulostulon pelätään hankaloittavan elämää"

Adel Rizvi
”Sairaalassa potilaita ei kiinnosta, minkä näköinen olen, kun vain annan heille hyvää hoitoa", Adel Rizvi sanoo. Petteri Bülow / Yle

Lisääkö korona rasismia Suomessa?

Jos asiaa kysyy hongkongilaiselta Hang Kei Holta, hänen vastauksensa on selvä.

Ho muutti Helsinkiin juuri ennen koronaa. Kevään ja kesän aikana häntä on matkittu ja nimitelty virukseksi lukuisia kertoja. Tyypillistä on myös, että ihmiset alkavat yskiä hänet nähdessään.

Joskus Hang Kei Ho kysyy syrjijöiltä, miksi he tekevät niin kuin tekevät. Hän on aidosti kiinnostunut, sillä hän tutkii ja opettaa sosiologian laitoksella globalisaatioon liittyviä aihepiirejä.

Hon mukaan Suomessa ei vieläkään olla totuttu maahanmuuttajiin, vaikka Suomi onkin hyötynyt muuttoliikkeestä ja globalisaatiosta.

Eikä Suomessa haluta puhua epämiellyttävistä asioista.

Hang Kei Ho
Ennen Suomeen muuttoaan Hang Kei Ho on asunut Ruotsissa, Hollannissa ja Britanniassa. Petteri Bülow / Yle

Hon mukaan korona on paljastanut, kuinka paljon länsimaissa on ennakkoluuloja (siirryt toiseen palveluun) itäaasialaisia kohtaan.

– Itäaasialaiset maahanmuuttajat menestyvät usein hyvin sekä akateemisesti että taloudellisesti, ovat rauhallisia eivätkä haasta riitaa, joten he ovat rasismille helppo kohde.

Osittain kyse on tiedon puutteesta.

– Kouluissa ei opeteta paljon Itä-Aasiasta ja alueesta uutisoidaan ainoastaan negatiivisesti. Monet itäaasialaiset maat ovat selvinneet koronasta länsimaita paremmin, mutta tästä ei juuri kerrota mediassa.

Itäaasialaiset maahanmuuttajat menestyvät hyvin, ovat rauhallisia eivätkä haasta riitaa, joten he ovat rasismille helppo kohde.

Sosiologian yliopistotutkija Hang Kei Ho

Sitä, kuinka yleisiä Rizvin ja Hon kokemukset korona-ajan Suomessa ovat, on vasta alettu tutkia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on käynnistänyt koronan vaikutuksia ulkomailla syntyneiden hyvinvointiin kartoittavan MigCOVID-hankkeen, jota on rahoitettu eduskunnan lisäbudjetista.

Etnisten suhteiden sosiaalipsykologian tutkijoilla on kuitenkin alustavia, melko yllättäviä tutkimustuloksia.

– Aineistosta ei ole nähtävissä, että suhtautuminen venäjän-, arabian- ja somaliankielisiin olisi muuttunut negatiivisemmaksi koronan aikana, kertoo akatemiatutkija Eerika Finell.

Suurin osa tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun)aineistosta on kuitenkin kerätty alkukevään aikana ennen huhtikuista keskustelua Helsingin somalien tartunnoista.

Inga Jasinskaja-Lahden ja tohtorikoulutettava Viivi Eskelisen tutkimuksen aineisto taas on kerätty huhti–toukokuun vaihteessa, ja alustavien tulosten perusteella suomalaisten asenteet muslimivähemmistöä kohtaan eivät näytä siinäkään tiukentuneen koetun koronauhan seurauksena.

Eerika Finell
Akatemiatutkija Eerika Finell selvittää tutkimuksessaan myös, kokevatko kielivähemmistöt saaneensa riittävästi tietoa koronasta. Petteri Bülow / Yle

Ainakaan vielä Suomessa ei siis ole löydetty viitteitä laajamittaisesta koronarasismista. Tutkijat ehdottavat useita mahdollisia selityksiä.

Ensimmäinen on toiveikas. Suomessa sekä valtaväestö että vähemmistöryhmät luottavat viranomaisiin. Ja luottamus on parasta vastalääkettä ennakkoluuloille.

Toinen on hieman kyynisempi. Suomessa ei toistaiseksi ole tutkittu selkeimmin "koronastigmatisoitujen" ryhmien, kuten kiinalaisten tai italialaisten kokemuksia.

Heitä on myös Suomessa melko vähän. Kiinassa syntyneitä on Suomessa suhteellisesti vähemmän kuin useimmissa muissa Länsi-Euroopan maissa, viime vuonna heitä oli 12 563. Italiassa syntyneitä oli vielä paljon vähemmän, 2 557.

Erasmus Student Network Finlandin kyselyssä noin 8 prosenttia yli 800 kansainvälisestä opiskelijasta oli kokenut Suomessa koronaan liittyvää rasismia. Euroopan tasolla eniten rasismia olivat kokeneet nimenomaan italialaiset ja aasialaiset opiskelijat.

Tauti ei erottele ihmisiä. Se voi jopa lisätä ihmisten käsitystä, että olemme yhtä ja samaa lajia.

Sosiologi Vesa Puuronen

Toki on mahdollista myös, ettei korona ole Suomessa synnyttänyt laajaa rasismia yksinkertaisesti siksi, että riittävän monelle on selvää, etteivät etninen ryhmä tai kulttuuri määritä taudin leviämistä.

Rasismiin erikoistunut sosiologi Vesa Puuronen huomauttaa, että pandemian alussa tartuntoja yritettiin selittää muun muassa kiinalaisten ruokakulttuurilla tai italialaisten poskisuudelmilla.

– Nopeasti oli kuitenkin todettava, ettei tauti erottele ihmisiä. Sehän voi jopa lisätä ihmisten käsitystä siitä, että olemme yhtä ja samaa lajia.

Millä muilla tavoin korona voi vaikuttaa ennakkoluuloihimme?

Korona voi kylvää ennakkoluulon siemeniä myös muualle kuin etnisten ryhmien keskuuteen. Tutkijoiden mukaan pandemia voi pahimmassa tapauksessa syventää erottelua niin maiden välillä, maiden sisällä kuin yksittäisten ihmistenkin kesken.

1. Korona voi arkipäiväistää nationalismia

Korona lisää Suomi-keskeistä ajattelua, mutta nationalismi ei ole etnistä, vaan territoriaalista, sanoo poliittiseen retoriikkaan perehtynyt valtio-opin dosentti Jouni Tilli.

Hän tarkoittaa, että niin sanotussa koronanationalismissa uhka ei tulekaan muista etnisistä ryhmistä, vaan oman maamme rajojen ulkopuolelta.

Siksi koemme epäluuloa myös ulkomailla asuvia suomalaisia kohtaan. Kesällä heidän Suomen-lomansa saivat tilanteet kärjistymään sukumökeillä (siirryt toiseen palveluun).

– Olen yhä suomalainen, vaikka asun ulkomailla, kuului ulkosuomalaisen Helsingin Sanomissa julkaiseman mielipidekirjoituksen (siirryt toiseen palveluun) kuvaava otsikko.

Emilia Palonen
Kulttuuripolitiikan dosentti Emilia Palosen mukaan maskin käyttö on ristiriitaista, koska asusteena maski voi yhtälailla kuvata pelkoa tai turvaa. Petteri Bülow / Yle

Valtio-opin, erityisesti kulttuuripolitiikan dosentti Emilia Palosen mukaan ulkomaihin korona-aikana liitettyjä uhkia kuvaa käsite pelon maantiede. Käsite on helppo ymmärtää ajattelemalla oman kotikaupunkinsa karttaa: yöaikaan tiettyihin ahtaisiin kujiin ja pimeisiin puistoihin liittyy pelon tunne, joka määrittää ne uudelleen.

Palosen mukaan korona on synnyttänyt ulkomaille tällaisten pelon paikkojen verkoston, joka rakentuu tartuntaketjujen mukaan: Wuhanista Milanoon, ja Milanosta taas eteenpäin.

On vaikeampaa myöntää, että tauti leviää myös Suomen sisällä ja suomalaisten välityksellä.

Korona on myös tehnyt nationalismista arkipäiväisempää. Jouni Tillin mukaan koronauutisointi muistuttaa tässä suhteessa urheilukisoja.

– Media vertailee jatkuvasti tartuntalukuja meillä ja muualla ja samalla luo kisaa siitä, minkä maan toimenpiteet ovat onnistuneet parhaiten.

2. Korona voi luoda uusia jakolinjoja suomalaisten välille

Korona voi vahvistaa olemassa olevia ennakkoluuloja myös muita suomalaisia kohtaan.

Keväällä maaseudun ja kaupungin väliin ratkesi railo, kun mökkiläisten pelättiin levittävän virusta pitkin maakuntia. Emilia Palosen mukaan nationalismissa piilee samankaltaisia ennakkoluuloja.

– Nationalistinen myytti tekee erottelun likaisen tautisen metropolin ja puhtoisen rauhallisen maaseudun välillä.

Nationalistinen myytti tekee erottelun likaisen tautisen metropolin ja puhtoisen rauhallisen maaseudun välillä.

Kulttuuripolitiikan dosentti Emilia Palonen

Vanttauskosken kylässä Rovaniemellä asuva Vesa Puuronen toteaa, että Lapissa kaupunkilaisvastaisilla ennakkoluuloilla on pitkät perinteet.

– Täällä periferiassa suhtaudutaan nurjamielisesti Helsingin herroihin, koska ajatellaan, että etelä käyttää hyväkseen Lapin luonnonvaroja.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman nostaa esiin myös toisen mahdollisen jakolinjan, joka perustuu ikään.

Paljon mediahuomiota on viime aikoina saanut se, että tartunnat leviävät nimenomaan matkustelevien ja juhlivien nuorten keskuudessa.

– Riskinä on, että tässä tulee voimakasta erottelua.

3. Korona voi lisätä ihmisten välistä epäluottamusta

Yksi koronan kiistämättömistä seurauksista on, että se saa meidät välttelemään muita ihmisiä yleisesti. Eikö jo tällä perusteella voi olettaa, että se ilman muuta lisää ennakkoluuloja?

Karmela Liebkind on eri mieltä. Hän lähettää sähköpostia aiheesta ja soittaa parin minuutin päästä perään.

– Tässä on nyt mennyt puurot ja vellit sekaisin. Ei korona-aika automaattisesti aiheuta ihmisten välille ennakkoluuloja, vaan usein pelkkää – joskus ihan perusteltua – epäluottamusta.

Emme välttele muita vain siksi, että suojelemme itseämme vaan myös siksi, että suojelemme muita.

Sosiaalipsykologi Karmela Liebkind

Liebkind kertaa, että ennakkoluulon perusta on, että pidämme tuntemattomien ryhmien jäseniä uhkana. Koronakriisissä uhka on kuitenkin tuntematon virus, eivät toiset ihmiset itsessään.

– Välttelemme myös niitä, joita rakastamme: ystäviä, serkkuja, vanhempia. Ei sillä ole ennakkoluulojen kanssa mitään tekemistä. Emmekä välttele muita vain siksi, että suojelemme itseämme vaan myös siksi, että suojelemme muita.

Emilia Palonen taas on huolissaan siitä, että toisten ihmisten välttely voi vakiintuessaan ruokkia ennakkoluuloja.

– Kohtaamiset ovat ihmisyyden tärkeintä materiaalia. Jos niitä rajoitetaan, se voi aiheuttaa egoismia ja minäkeskisyyttä. Yhteiskunnan tasolla tämä voi lisätä epäluuloja ihmisryhmien välillä.

Hang Kei Ho
Hang Kei Hon mielestä Suomessa ei olla vieläkään totuttu maahanmuuttajiin. Petteri Bülow / Yle

Mitä sanovat Adel Rizvi ja Hang Kei Ho: tekeekö korona meistä ennakkoluuloisempia?

– Suomi pitää itseään yhtenä maailman tasa-arvoisimmista yhteiskunnista, mutta silti maahanmuuttajat ovat jo ennen koronaa kokeneet täällä paljon syrjintää. Korona ei ole ainakaan parantanut tilannetta, ja vallanpitäjien pitäisi myöntää se, tylyttää Hang Kei Ho.

Ihmisten on pakko syyttää jotakin, jotta he voisivat tuntea olonsa turvalliseksi.

Adel Rizvi

– Pelkään, että ennakkoluulot ja epäluottamus tulevat pahenemaan, koska ihmisten on pakko syyttää jotakin, jotta he voivat tuntea olonsa turvalliseksi. Ennakkoluulot vähenevät vain, jos ihmiset saavat yksinkertaista ja ymmärrettävää tietoa, Adel Rizvi toteaa

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus