Yli 30-vuotias Terhokoti talouskriisissä: potilaiden määrä vähenee ja he tulevat saattohoitoon myöhäisemmässä vaiheessa – käynnistää yt-neuvottelut

HUS lähettää potilaita Terhokotiin entistä vähemmän ja liian myöhäisessä vaiheessa, sanoo Terho-säätiön hallituksen puheenjohtaja.

Terhokoti
Terhohemmet
Terhokoti aloittaa yt-neuvottelut tiistaina 15. syyskuuta.YLE/Jonas Blomqvist

Helsingin Lassilassa yli 30 vuotta toiminut saattohoitokoti Terhokoti aloittaa yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat koko henkilökuntaa eli 41 henkilöä.

Syynä on Terhokodin pitkään jatkunut tappiollinen toiminta. Tämä puolestaan johtuu potilasmäärän vähenemisestä: 17 paikkaisella vuodeosastolla oli viime vuonna oli keskimäärin 13,5 potilasta, kuluvana vuonna luku on ollut noin 11.

Potilasmäärän vähenemisestä johtuvia kuluja on pyritty kattamaan hintojen nostamisella, mutta tämä aikomus on Terhokotia ylläpitävän Terho-säätiön hallituksen puheenjohtajan Annikki Thodénin mukaan jäänyt jumiin.

Terhokodin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin välillä on palvelusopimus, johon Terhokoti on Thodénin mukaan ajanut hinnankorotusta jo vuoden alusta.

– Saimme esitykseemme kieltävän vastauksen pääsiäisen aikoihin. Teimme siihen oikaisuvaatimuksen, johon emme ole vieläkään saaneet vastausta.

Terhokodin rahoista valtaosa tulee potilaista, jotka HUS lähettää.

Nykyisin hoitopäivän hinta on 419 euroa, ALS-potilailla 597 euroa. Thodénin mukaan tilanteessa, jossa käyttöaste pienenee ja hintaa ei ole saatu nostettua, säätiö on joutunut käyttämään vuosittain 600 000–900 000 euroa säätiön omaisuutta toiminnan ylläpitämiseen.

– Eli olemme käytännössä subventoineet toimintaa lahjoituksina ja testamentteina saaduilla varoilla.

Miksi potilaiden määrä laskee?

Saattohoitoa on kehitetty viime vuosina monin tavoin. Kolme vuotta sitten sosiaali- ja terveysministeriö antoi uudet saattohoitosuositukset, joiden osana vastuu hoidon järjestämisestä tuli yliopistosairaanhoitopiireille.

Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Helsingin Suursuon sairaalassa sekä Espoon uudessa sairaalassa hoidetaan nykyisin saattohoitopotilaita. Tämä saattaa olla Thodénin mukaan yksi syy Terhokodin potilasmäärän vähenemiseen.

– Myös kotona kuoleminen on tullut entistä tavanomaisemmaksi ja siinä kotisairaanhoito on merkittävä tekijä.

Kolmas Thodénin esille nostama syy on erikoisempi. Hänen mukaansa potilaat tulevat Terhokotiin nykyisin myöhäisemmässä vaiheessa kuin ennen.

– Hieman alle 20 prosenttia tänä vuonna tulleista potilaista on menehtynyt kahden vuorokauden sisällä, mikä tarkoittaa, että siirto on tehty hieman liian myöhään. Tietysti kenelläkään ei ole kristallipalloa siitä, että koska potilas tulee kuolemaan, mutta tämä on osa sitä erikoisosaamista, jonka toivomme olevan siellä lähettävässä tahossa.

Saman asian on nostanut esille Terhokodin entinen johtaja Juha Hänninen.

– Terhokotiin ei ole lähetetty potilaita aiempaan tapaan enää useaan vuoteen. Nykyiset työntekijät kertovat, että vaikka kaupungin kotisairaalaan ei mahdu, Terhokodin kotisairaanhoitoon ei lähetetä. Osastolle tullaan vasta liki kuolleina, ajoitus lähetteissä ei toimi, Hänninen kirjoittaa Twitterissä (siirryt toiseen palveluun).

HUS valmis ottamaan Terhokodin itselleen

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri julkaisi asiaa koskevan lehdistötiedotteen perjantaina (siirryt toiseen palveluun) iltapäivällä. Tiedotteen mukaan Terhokodin, kuntien ja HUSin kesken on sovittu, että HUS nimittää selvityshenkilön, jonka tehtävänä on selvittää vaativan tason saattohoitopalveluiden järjestämistä HUSin alueella.

Selvitys sisältää myös Terhokodin toiminnan tai sitä vastaavan toiminnan jatkuvuuden turvaamisen.

– Mikäli Terhokodilla ei ole mahdollisuuksia jatkaa erityistason saattohoidon palveluita nykyisellä toimintamallilla, HUS on valmis neuvottelemaan muista mahdollisista ratkaisuista. Viime kädessä HUS järjestämisvastuisena on valmis tarvittaessa ottamaan Terhokodin toiminnan omaksi toiminnakseen turvatakseen saattopotilaiden hoidon, sanoo HUSin Syöpäkeskuksen toimialajohtaja Johanna Mattson tiedotteessa.

Yle sai myös Matssonilta sähköpostitse vastauksia lisäkysymyksiin. Miksi hintojen nostoon on vastattu kielteisesti ja valitukseen vastauksesta ei ole vastattu?

– Kyseessä on paljon laajempi kokonaisuus kuin yksittäinen hinnankorotus, jonka suhteen neuvottelut ovat kesken. Saattohoito on muuttunut kotihoitopainotteisemmaksi, Mattson vastaa.

Matssonin mukaan kaupungit ovat viime vuosina nelinkertaistaneet omaa saattohoidon vuodeosastokapasiteettiaan ja uudistaneet toimintatapojaan esimerkiksi Espoo Villa Glimsin myötä.

– Tämän vuoksi yhteisymmärryksessä Terho-säätiön ja pääkaupunkiseudun kaupunkien sote-johdon kanssa päädyimme muutama viikko sitten käynnistämään kiireellisen selvitystyön HUS alueen vaativan tason saattohoitopalveluiden järjestämisestä. Selvitys sisältää myös Terhokodin toiminnan tai sitä vastaavan toiminnan jatkuvuuden turvaamisen.

Hinnankorotus tai sen hyväksymisestä kieltäytyminen ei ole lähtökohtaisesti valituskelpoinen asia.

Lähetteiden määrän vähentymiseen ja myöhäisemmässä vaiheessa potilaiden lähettämiseen on sama syy taustalla: kotisairaanhoidon osuus on lisääntynyt, sillä useimmat potilaat haluavat olla mahdollisimman pitkään kotihoidossa.

Korjattu 11.9.2020 kello 17.11: Korjattu hoitopäivän hinta -kohtaa: 597 euron hinta on ALS-potilailla, ei Alzheimer.