Mikkeli haluaa turvata sairaalansa, vaikka maakunta hajoaisi alta – Suuntaa katseensa Keski-Suomeen ja HUSiin

Mikkeli lisäksi myös Kuopiossa toivotaan, että Etelä-Savon kaksi sairaanhoitopiiriä löytäisivät kalkkiviivoilla yhteisen sävelen soteuudistuksessa.

keskussairaalat
Ilmakuva Mikkelin keskussairaalasta. Etualalla Perhetalo, jonka ulkoseinissä taideteos.
Jussi Aarnio / Essote

Savonlinnan seudun kunnat on sijoitettu lausuntokierroksella olevassa sotelaissa osaksi Pohjois-Savon maakuntaan. Toisena vaihtoehtona on pysyminen Etelä-Savossa. Siirto hajottaisi Etelä-Savon maakunnan, kun reilusta 140 000 asukkaasta lähes kolmasosa poistuisi pohjoiseen.

Savonlinnan seudun kunnat uskovat, että Savonlinnan keskussairaalan tulevaisuus on paremmin turvattu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä. Savonlinna käänsi katseensa Kuopioon, kun neuvottelut Mikkelin ja Savonlinnan sairaaloiden työnjaosta kariutuivat.

Mikkelin ja Savonlinnan kaupunginjohtajat yrittivät elokuun lopulla vielä löytää yhteisen pohjan neuvotteluille, mutta Savonlinnan kaupunginhallitus äänesti esityksen nurin äänin 7 – 4.

Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä myöntää, että Savonlinnan seudun irrottaminen Pohjois-Savoon muuttaisi vanhoja yhteistyökuvioita. Mikkeli on käynyt taustalla neuvotteluita sekä Jyväskylän keskussairaalan että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin kanssa.

– Olemme tähän asti tehneet paljon yhteistyötä Kuopion yliopistosairaalan kanssa ja itse asiassa olleet sen suurin asiakas 25 miljoonan euron ostolla, Seppälä muistuttaa.

Seppälä uskoo, että Mikkeli-yhteistyön tärkeys heijastuu myös pohjoissavolaisten haluihin ottaa Savonlinnan seudun kunnat Pohjois-Savon sotealueeseen.

Nykyiset sairaanhoitopiirit ja tulevat sotemaakunnat kuuluvat johonkin viiden yliopistollisen sairaalan ympärille koottuun erityisvastuualueeseen. Kuopion erityisvastuualueeseen kuuluvat Pohjois- ja Etelä-Savon lisäksi Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi. Asukasmäärältään se on Suomen pienin.

– Luulisin Kuopiotakin kiinnostavan Mikkelin tilanne, Arto Seppälä sanoo.

Seppälän mukaan Mikkeli on neuvotellut Helsingin ja Uudenmaan kanssa viimeksi keväällä.

– Heidän asukkaistaan moni on meidän vapaa-ajanasukas. He viettävät entistä enemmän aikaa mökeillään ja me voisimme tarjota heille entistä enemmän sote-palveluita, HUS on tästä kiinnostunut.

Keski-Suomen kanssa Mikkeli on viritellyt jo pidempään yhteistyötä. Keskittämisasetuksen vaatimien leikkausmäärien täyttämiseksi sairaalat tekevät jo yhteistyötä. Jyväskylän ja Mikkelin keskussairaaloiden johto on laatinut jopa suunnitelman sairaaloiden yhdistämiseksi.

– Keski-Suomi on meille tärkeä yhteistyösuunta, Seppälä sanoo.

Kuopiolle KYS on ykköasia

Etelä-Savon kahden sairaanhoitopiirin välistä kinastelua on seurattu tiiviisti Kuopiossa, joka on Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin suurin jäsenkunta ja maksaja. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, erikoislääkäri Sari Raassina (kok) pitäiti maakuntarajat nykyisellään.

– Meille tärkeintä Kuopion yliopistollinen sairaala sekä siellä oleva kansainvälinen tutkimus ja lääkärikoulutus.. On aivan selvää, että ilman ylimääräistä valtiolta tulevaa erillisrahoitusta Pohjois-Savolla on todella heikot mahdollisuudet ylläpitää kahta päivystyssairaalaa saman maakunnan alueella, Raassina sanoo.

Raassina korostaa, että sotemaakuntien tärkein tehtävä on panostaa vanhenevan väestön perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Erikoissairaanhoidossa tehokkkuutta, toisin sanoen säästöjä on löydyttävä nykytasoon verrattuna.

– Toivon hartaasti, etä Etelä-Savossa istutaan vielä saman pöydän ääreen ja löydetään yhtienen sävel. Fyysinen välimatka Savonlinnan ja Mikkelin välillä on kuitenkin lyhyt,

Lausunnot lakiesitykseen on annettava syyskuun 26. päivään mennessä. Lopullisen päätöksen myös maakuntajakoon tekee eduskunta.