Ruotsissa poliisilaitokset arvostelevat poliisipäällikön lausuntoa ulkomaalaisista rikollisklaaneista – Liioiteltu ja yleistävä

Poliisit ovat kuitenkin tyytyväisiä, että ongelma nostetaan esiin.

Ruotsi
Ruotsalainen poliisiauto
Ruotsalainen poliisiauto.Eric Farrely / AOP

Ruotsissa jatkuu apulaispoliisipäällikkö Mats Löfvingin aloittama keskustelu ulkomaalaisista rikollisklaaneista. Löfving kertoi lauantaina Ruotsin radion SR:n haastattelussa, että Ruotsissa on noin 40 maahanmuuttajasukujen muodostamaa rikollista klaania, jotka pyörittävät esimerkiksi huumekauppaa.

Apulaispoliisipäällikön puheet saivat myös pääministeri Stefan Löfvenin muuttamaan hiemen kantaansa ulkomaalaisten aiheuttamaan rikollisuuteen.

Ruotsin pääministerin mielenmuutos maahanmuuton ja rikollisuuden yhteydestä voi kriisiyttää välit hallituksessa

Ruotsin tiedotusvälineet ovat kyselleet Ruotsin seitsemältä poliisipiiriltä kommentteja Löfvingin lausuntoon. Esimerkiksi Dagens Nyheter (siirryt toiseen palveluun) on kysellyt, että missä nämä klaanit ovat, kuinka suuria ne ovat, ja onko klaanin jäsenet todella tulleet Ruotsiin vain tehdäkseen rikoksia.

Puhelinkierroksen on tehnyt myös Ruotsin radio (siirryt toiseen palveluun).

Missä klaanit ovat?

Vastausten perusteella näyttää siltä, että yleisesti ottaen poliisipiirit ovat tyytyväisiä, että ilmeinen ongelma nostetaan nyt esiin ja puheenaiheeksi. Toisaalta Löfvingin puheet arvioidaan liian yleistäviksi ja osittain myös liioitteleviksi.

Dagens Nyheter on omien laskelmiensa mukaan todennut, että Ruotsissa olisi 22 – 30 Löfvingin mainitsemaa rikollisklaania. Niistä 12 olisi Göteborgin ja Boråsin alueella, 8 – 10 Malmön seudulla, Uppsalan alueella on kaksi klaania ja lisäksi Västeråsin ja Gävlen alueella mahdollisesti jokunen.

Tukholman alueen tiedusteluosaston edustaja Magnus Mowitz kertoo, ettei alueella käytetä tämänkaltaisia termejä, joten lukumääriä ei ole antaa.

Mowitzin mukaan Tukholman seudulla on noin 50 rikollisjengiä, joista "kourallinen" toimii sukulaisuuden perusteella.

– Meillä on jatkuvasti sukulaisten muodostamia rikollisryhmiä, esimerkiksi ruotsalaiset varasliigat. Meille se [sukulaisuus] ei ole tärkeä erotteluperuste, Mowitz sanoo.

Myös muualla maassa sukulaisuutta ei pidetä erityisen tärkeänä seikkana rikollisryhmien erottelussa.

– En näe mitään eroa moottoripyöräjengien ja sukulaisverkostojen välillä. Olennaista on vaikenemisen kulttuuri ja lojaalisuus tälle verkostolle, sanoo itäisen poliisipiirin tiedustelujohtaja Jan Hofvenstam Dagens Nyheterille.

Göteborgin poliisijohtaja Erik Nord kertoo lehdelle, että sukuun perustuva rikollisuus on vahvinta Lähi-idästä, kuten Turkista, Syyriasta, palestiinalaisalueilta ja Libanonista peräisin olevien ihmisten kesken. Näillä alueilla valtio on heikko, mikä saa aikaan sen, että suvut alkavat pitää huolen omistaan. Tämä voi uudessa maassa muuttua organisoiduksi rikollisuudeksi.

Ruotsin radion haastattelema läntisen poliisialueen tiedustelupäällikkö Jens Ahlstrand muistuttaa, että kuuluminen kulttuuriin, jossa klaaneilla on vahva asema, ei tee ihmistä rikolliseksi. Toisaalta on todettava, että Ruotsissa on sukuja, jotka laajalti suuntautuvat rikollisuuteen. Silti sekään ei tarkoita, että kaikki näiden sukujen jäsenet olisivat rikollisia, hän painottaa. Rikollisen klaanin leiman antaminen on liian yleistävää, Ahlstrand sanoo.

Lue lisää:

SVD: Poliser ifrågasätter Löfvings klanuttalande (siirryt toiseen palveluun)