Maatalouden muutokset tekivät lantakuoriaisista uhanalaisia – ilman niitä maapallon metaanipäästöt olisivat paljon suuremmat

Lantakuoriaiset ovat tärkeitä ravinteiden kierrättäjiä. Ne myös vähentävät ilmastopäästöjä.

elinympäristö
Metsäsittiäinen
Metsäsittiäinen (Geotrupes stercorosus) on tavallisimpia lantakuoriaisiamme.Timo Leponiemi / Yle

Haminalainen Petri Metsälä on kiertänyt tänä kesänä hämäläisillä perinnelaitumilla lantakasoja tonkimassa. Metsähallituksen luontopalveluiden tilaamassa kartoituksessa tavoitteena on selvittää, mitä lantakuoriaislajeja laitumilla esiintyy ja kuinka runsaita ne ovat.

Lantakuoriaisilla on oma tärkeä tehtävänsä ilmastonmuutoksessa.

Sadassa vuodessa ahdinkoon

Lammin Evolla kyyttöjen laiduntamalla Mustajärven perinnetilalla lantakuoriaisia riittää.

– Tämä on tosi hyvä paikka. Täällä on tosi runsaasti hyönteisiä, kuten lantakuoriaisia. Täällä puitteet ovat ihan parhaasta päästä. Esimerkiksi punaselkäinen pihalantiainen on täällä runsas.

Petri Metsälä Mustajärven tilalla Lammin Evolla
Petri Metsälä on kartoittanut kolmen hämäläisen perinnelaitumen lantakuoriaisia.Timo Leponiemi / Yle

Laajemmin tarkasteltuna lantaa hajottavien lantakuoriaisten tilanne on kuitenkin huono. Suomessa on tavattu vajaat 50 lajia. Niistä puolet on uhanalaisia tai vähintään silmällä pidettäviä. Kahdeksaa lajia ei ole tavattu ainakaan 50 vuoteen, joten ne on luokiteltu kadonneiksi.

– Kun mennään sata vuotta taaksepäin, tilanne oli hyvä. Nyt monilla lajeilla menee huonosti. Mitään isoa valtakunnallista tutkimusta ei ihan viime vuosina ole kuitenkaan tehty.

Sopivat paikat vähentyneet

Syynä lantakuoriaisten ahdinkoon ovat maataloudessa tapahtuneet muutokset. Karjatilat ja perinteiset laitumet ovat vähentyneet merkittävästi ja kemikaalien käyttö on lisääntynyt.

Kun lantakuoriaisille sopivat alueet sijaitsevat aiempaa kauempana toisistaan, niiden on entistä vaikeampi löytää uusiin, niille sopiviin elinympäristöihin. Petri Metsälä pohtiikin, mistä Mustajärven tilan lantakuoriaiset löytäisivät uuden elinympäristön, jos laidunnus tilalla loppuisi. Metsäisellä alueella se ei ehkä onnistuisi.

Kuuntele lisää: Minna Pyykön maailma: Ihmeelliset lantakuoriaiset

Vähentävät ilmastopäästöjä

Varsinkin ruohonsyöjillä suurin osa syödystä ravinnosta kulkee sulamattomana ruuansulatuskanavan läpi. Koska lanta on tiivistä ja sen vuoksi hapetonta, bakteereja alkeellisemmat arkeonit tuottavat siinä runsaasti metaania.

Metaani on kasvihuonekaasu, joka vauhdittaa ilmaston lämpenemistä. Siksi myös lantakuoriaisilla on oma roolinsa ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Kun lantakuoriaiset ilmastoivat ja pilkkovat lantaa, se vähentää metaanin syntymistä lehmänläjätasolla noin kolmanneksen, arvioi Ruotsin Maatalousyliopiston (SLU) professori Tomas Roslin.

Lisäksi lantakuoriaiset kierrättävät ravinteita ja saavat siten ruohon kasvamaan paremmin. Samalla ne myös kuljettavat siemeniä maan sisään, lisää Roslin.

Kartoitus tuo tietoa

Professori Tomas Roslin pitääkin lantakuoriaisten nykytilanteen kartoitusta tärkeänä. Vain siten saadaan selville lajien nykytilanne.

Petri Metsälä on tänä kesänä kartoittanut lantakuoriaisia Tammelan Liesjärvellä, Lammin Evolla ja Valkeakosken Rapolassa.

– Tällä selvityksellä saadaan käsitys siitä, mitä lajeja löytyy ja minkä verran niitä on. Tästä saadaan viite lajien nykytilasta tulevaisuutta ajatellen, jotta voimme harkita tarvittavia hoitotoimia.

Kesän aikana lantakuoriaisia on kartoitettu myös neljässä paikassa Varsinais-Suomessa ja 14 kohteessa Keski-Suomessa. Keski-Suomen Elyn tilaamassa työssä selvitettiin uhanalaisten kovakuoriaisten ja luteiden tilannetta perinnebiotoopeilla ja paahdeympäristöissä. Kohteina oli paikkoja, joista oli aiemmin löydetty uhanalaisia lajeja.

Uhanalaista lajistoa onnistuttiin löytämään niin Varsinais-Suomesta kuin Keski-Suomestakin.

– Osasta paikoista löytyi vielä esimerkiksi punalantiaista. Myös hietalantiainen löytyi paikasta, josta se oli tavattu runsaat 20 vuotta sitten, kertoo kartoitustyötä tehnyt luonnontieteiden kandidaatti Heli Vainio.

Varsinais-Suomen Sauvosta löytyi puolestaan äärimmäisen uhanalainen helolantiainen.

Laidunperinteen säilyminen ratkaisevaa

Vainio arvioi, että lantakuoriaisilla on mahdollisuuksia, koska perinnebiotooppien ylläpidosta maksetaan tukea ja maanomistajat sitoutuvat arvokkaiden ja monipuolisten kohteiden hoitoon laidunnuksella.

– Laidunperinteen säilyttäminen olisikin nyt viisasta. Kunhan laidunverkko pysyy kattavana ja eläimet laitumilla, lantiaispopulaatioilla menee vielä hyvin.

Australiaan on istutettu lantakuoriaisia 1960-1970-luvuilla. Kun lehmiä vietiin Australiaan, lantaa hajottivat ensin kärpäset, jotka imivät myös verta, ja olivat rasite karjalle. Kuoriaisten istuttaminen korjasi asian.

Lue lisää: Lantakuoriaiset tarkkailevat tähtiä

Katso video: (siirryt toiseen palveluun) Lantakuoriaiset hurmaavat parittelukumppaninsa laulamalla