Biodiversiteetti kuihtuu, mutta uusia lajeja löytyy jatkuvasti

Turun yliopiston professori Ilari Sääksjärven tutkimusryhmä on kuvannut jo kymmeniä uusia lajeja tänä vuonna.

luonnon monimuotoisuus
Loureedia phoenixi, hämähäkki
Loureedia phoenixi -samettihämähäkki löytyi Iranista. Lajin takaruumiin väritys muistuttaa Joker-elokuvahahmon kasvomaalausta. Laji sai nimensä Joker-tähti Joaquin Phoenixin mukaan.K. Sheikhi / Turun yliopisto

Juuri julkaistut raportit kertovat karua kieltään luonnon köyhtymisestä. Uhanalaisia eliölajeja on entistä enemmän, lintukannat ovat huvenneet vuosikymmenten kuluessa. Väestönkasvu uhkaa ympäristöjä ja kulutuksemme vaatisi kaksi maapalloa ollakseen kestävää.

Biodiversiteetillä on oma yksikkönsä Turun yliopistossa ja sitä johtaa professori Ilari Sääksjärvi. Hänen yksikköönsä kuuluu muun muassa suosittu Ruissalossa sijaitseva kasvitieteellinen puutarha. Sen trooppisessa lämmössä professori mietti luonnon köyhtymistä.

– Luonnon monimuotoisuus voi eri puolilla maailmaa aika heikosti tällä hetkellä ja lajeja kuolee sukupuuttoon. Se riski on yhä suurempi, Sääksjärvi summailee.

Raporttien viesti on ollut synkkä jo pitkään. Toisaalta niissä annetaan myös toivoa.

– Peli ei suinkaan ole menetetty. Meillä on työkaluja, joilla tilannetta voi parantaa. Nyt täytyy vain ottaa ne työkalut tarpeeksi nopeasti käyttöön, biodiversiteettiprofessori sanoo.

YK:n tiistaina julkaisemassa maailman biodiversiteetin tila -raportissa verrattiin kehitystä kymmenen vuotta sitten asetettuihin 20:een Aichi-tavoitteisiin. (siirryt toiseen palveluun)

– Mikään tavoite ei ole toteutunut kokonaan. Se on tietysti aika pelottava tilanne. Tärkeää on huomata, että kyllä siellä niitä hyviä valonpilkahduksia on, Ilari Sääksjärvi sanoo.

Hän nostaa esiin sen, että ihmisten tietoisuus luonnon monimuotoisuudesta on lisääntynyt kymmenen vuoden aikana huomattavasti. Nyt ymmärretään biodiversiteetin olemus ja merkitys.

Ilari Sääksjärvi, professori, Turun yliopisto
Professori Ilari Sääksjärvi johtaa Turun yliopiston biodiversiteettiyksikköä.Markku Sandell / Yle

– Hyviäkin esimerkkejä on, mutta toisaalta myös pelottavaa se, että yhdessä asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu.

Uusia lajeja löytyy kuitenkin edelleen

Professori Ilari Sääksjärven ryhmä on tutkinut paljon Etelä-Amerikan Amazonian aluetta. Tilanne siellä on kehittynyt koko ajan huonompaan suuntaan, kun sademetsiä häviää maanviljelyn, teiden ja kaivostoiminnan takia.

Vuodesta 1970 alkoi Amazoniassa hurja kehitys, jossa isojen teiden ja infrahankkeiden rakentaminen aloitti metsien tuhoutumisen.

– Viimeisen 50 vuoden aikana Amazoniassa on tapahtunut hurjia asioita ja se varmasti heijastuu koko latinalaista Amerikkaa koskeviin lukuihin, biodiversiteettiprofessori arvioi.

Sademetsien tuhoutuminen hävittää eri lajien elinympäristöjä ja Sääksjärvi pelkää, että tieteelle aiemmin tuntemattomia eliölajeja tuhoutuu peruuttamattomasti. Jatkuvasti tutkijat kuvaavat uusia lajeja, joita löytyy ympäri maailmaa.

– Tämä vuosi on omalle tutkimusryhmälleni todella hyvä vuosi. Olemme kuvanneet ja nimenneet noin 50 tieteelle uutta eläinlajia eri puolilta maapalloa. Luulen, että sadan rajapyykki tulee tänä vuonna vastaan, Ilari Sääksjärvi laskeskelee.

Tämä on vain murto-osa siitä, kuinka paljon uusia eläinlajeja löydetään. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön laboratoriossa on professorin mukaan satoja tieteelle tuntemattomia eläinlajeja, jotka odottavat kuvaamista ja oman tarinansa kertomista.

– Näiden lajien kautta haluamme kiinnittää ihmisten huomiota siihen, kuinka ainutlaatuisia paikkoja myös tuhoutuu tällä hetkellä maailmalla. Katsokaa hei, kuinka upeita lajeja sieltä löytyy!

Sääksjärven oma tutkimusryhmä on keskittynyt pistiäisiin ja muihin niveljalkaisiin, mutta viimeisten vuosien aikana on löytynyt jopa satoja kiloja painavia uusia eläinlajeja. Näitä tavataan alueilta, missä tieteellistä tutkimusta on tehty vähän.

Pienetkin lajit ovat silti mielenkiintoisia, kuten tänä vuonna tieteelle vertaisarvioidusti kuvattu Perun Pucallpan kaupungin liepeiltä löydetty loispistiäinen.

Hymenepimecis pucallpina, loispistiäinen
Hymenoepimecis pucallpina -laji löytyi Perun Amazoniasta läheltä Pucallpan joenvarsikaupunkia. Suvun lajit loisivat hämähäkkejä, ja ne pystyvät manipuloimaan isäntähämähäkin käyttäytymistä monimutkaisella tavalla. Toisen lajin käyttäytymisen manipulointi on luonnossa harvinaista, mikä tekee lajilöydöstä erityisen mielenkiintoisen.Kari Kaunisto, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö

Kemiallisesti toisia lajeja manipuloiva loispistiäinen herättää mielenkiintoisia ajatuksia siitä, voisiko niiden käyttämiä yhdisteitä hyödyntää lääketieteellisissä tutkimuksissa. Pienilläkin lajeilla voi Sääksjärven mukaan olla paljon kerrottavaa meille.

– Olemme kuvanneet useita pistiäislajeja ympäri maailmaa ja valtavasti hämähäkkejä erityisesti Lähi-Idän alueelta. Ryhmämme selkärankaisia lajeja tutkivat ovat löytäneet viime vuosina esimerkiksi tieteelle tuntemattomia sammakko- ja matelijalajeja.

Riskit tunnetaan, mutta suojelu vaatii konkreettisia toimia

Vaikka Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtajana työskentelevä Ilari Sääksjärvi iloitsee tutkijaryhmänsä työn tuloksista, niin häntä huolestuttaa luonnon monimuotoisuuden jatkuva ja nopea köyhtyminen.

– Tilanteesta tekee ehkä vielä pelottavamman jo pelkkä ajatus siitä, kuinka paljon me menetämme lajeja ennen kuin edes löydämme niitä tieteelle.

Jokaisella lajilla on oma lokeronsa luonnon ekosysteemeissä. Niillä voisi olla myös hyötyä

– On syytä muistaa, että luonnon monimuotoisuuden suojelussa, suojelemme paitsi luonnon monimuotoisuutta myös ihmiskuntaa osana sitä, Sääksjärvi muistuttaa.

Luonnon tuhoutumisen taustalla Ilari Sääksjärvi näkee syiksi ihmiskunnan nopean väestönkasvun. Luonnonvaroja käytetään säälimättä. Elinympäristöt rapautuvat, kalakantoja ylikalastetaan, uhanalaisia lajeja metsästetään.

Ilmastonmuutos vaikuttaa moniin lajeihin ja tulee hävittämään niitä sukupuuttoon. Ympäristöä saastutetaan edelleen ja puhdistamattomia jätevesiä lasketaan luontoon. Mikromuovisaastetta on paljon ja ihmistoiminnan kautta vieraslajeja leviää uusille alueille uhkaamaan alkuperäislajeja.

– Kaikki nämä syyt mainitaan biodiversiteettiraporteissa ja niistä ollaan yksimielisiä. Mutta nämä ovat kaikki asioita, joihin voimme vaikuttaa ja joiden parantamiseksi on jo olemassa työkaluja. Se antaa toivoa tälle tilanteelle, sanoo professori Ilari Sääksjärvi.

The Guardianin artikkelissa kerrotaan (siirryt toiseen palveluun), miten suojelutoimilla on saatu estettyä kymmenien lintu- ja eläinlajien sukupuutto.

Kuusi uutta sienilajia löytynyt Suomesta

Tutkijaryhmä on julkaissut tiedot kuudesta Suomessa uudesta sienilajista. Lajit kuuluvat sieniluokittelussa kääväkkäisiin ja ne kasvavat kuolleella puuaineksella. Löydöt on tehty eri puolilla Suomea lajistoselvitysten yhteydessä. Nämä kuusi Suomelle uutta sienilajia eivät vielä ole saaneet suomenkielisiä nimiä.

Uusi sienilaji löydetty Hyrynsalmelta
Kuvassa Helicogloea sebacea -sieni, joka löydettiin Hyrynsalmelta. Muut tänä vuonna Suomesta löydetyt sienilajit ovat Phanerochaete cremeo-ochracea (löytöpaikka: Luhanka), Spiculogloea subminuta (Kuhmo ja Inari), Steccherinum cremeoalbum (Turku), Typhula suecica (Virolahti) ja Uncobasidium luteolum (Luhanka)Teppo Helo

Kaksi näistä löydöistä teki kajaanilainen luontokartoittaja Teppo Helo ja kaksi helsinkiläinen sienitieteen dosentti Heikki Kotiranta.

Useimmat löydöistä on tehty viime vuosina aikana. uusien lajien havaitseminen kertoo ennen kaikkea lisääntyneestä kenttätutkimuksesta.

Kaikista näistä sienilajeista on aiempia löytöjä muualta Euroopasta, mutta niiden elinympäristövaatimukset tunnetaan huonosti. Useat näistä sienilajeista kasvoivat Suomessa ohuella lehtipuulla.

– Nämä löydöt osoittavat, että Suomen luonnossa on vielä paljon tutkittavaa. Lisäksi havainnot vain vahvistavat tietoa, että kaikenlaisen lahopuun säästäminen on luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeää, kertoo julkaisutyötä koordinoinut maatalous- ja metsätieteiden tohtori Panu Kunttu.

Spiculogloea subminuta sieni
Spiculogloea subminuta -sieni löytyi Inarista.Teppo Helo

Havainnot raportoitiin sienitieteellisissä Acta Mycologica (siirryt toiseen palveluun) ja Karstenia (siirryt toiseen palveluun) -julkaisusarjoissa.

Lue myös

Ihmiskunta tienristeyksessä – YK:n jättiraportti maapallon tilasta: Tarvitaan kahdeksan massiivista muutosta luonnon tuhon pysäyttämiseksi

Nämä eläinlajit kuolivat elinaikanasi – teimme muistokirjoitukset kadonneille eläimille

WWF:n uusi raportti: Selkärankaisten eläinten populaatiot kutistuneet erittäin hälyttävästi – Latinalaisessa Amerikassa lajien yksilömäärät ovat pienentyneet 94 prosenttia

Sukupuutto vei okakrotin – eviensä avulla pohjassa taapertanut laji on ensimmäinen merikala, joka on julistettu hävinneeksi meidän aikanamme

Mertensuojelun supervuosi kuivahti koronaviruksen takia – merten armonajaksi lasketaan kymmenen vuotta