1. yle.fi
  2. Uutiset

"Korona on pompauttanut synnytyspelon taivaisiin", sanoo ahdistuneisuutta työssään hoitava lääkäri – katso mistä voit hakea apua

Pandemian vuoksi esimerkiksi synnytysvalmennuksia on peruttu ja tämä on lisännyt odottavien äitien pelkoa ja ahdistusta.

synnytyspelko
Raskaana oleva nainen katsoo ikkunasta ulos.
Kotiin eristäytyminen voi rapauttaa tukiverkostoja, jotka ovat synnyttävälle äidille tärkeitä.Henrietta Hassinen / Yle

Epävarmuus, pelot, ahdistus, masennus ja uupuminen näkyvät äitien elämässä nyt korostuneesti.

Näin kuvailee tapaamiaan naisia Äimä ry:n vertaistukiryhmää vetävä Riika Laaksonen. Äimä on yhdistys, joka auttaa raskausajan tai synnytyksen jälkeistä masennusta sairastavia äitejä antamalla vertaistukea.

Laaksonen on tehnyt vapaaehtoisena työtä neljän vuoden ajan ja sanoo, että tuleva syksy mietityttää. Keväällä perheiden ja äitien hyvinvointia tukevat palvelut keskeytettiin monin osin ja palvelut jäivät tauolle. Esimerkiksi neuvoloissa synnytysvalmennuksia peruttiin.

– Kyllä se sillä tavalla on, että kaikki mikä jäi, löytyy nyt edestäpäin, Laaksonen sanoo.

Laaksonen vetää vertaistukiryhmää noin kolmen viikon välein ja antaa tarvittaessa vertaistukea yksilöllisesti.

– Kevään kotona oleminen on vaikeuttanut monen oloa ja jos jo ennestään oli ahdistusta tai masennusta, niin tilanne ei ainakaan ole helpottanut, Laaksonen sanoo.

Nainen istuu ränsistyneen puutalon ikkunanlaudalla ja katsoo kameraa kohti.
Riika Laaksonen kuvattuna 2018 Äimä ry:n Kuka tahansa äiti -näyttelyyn.Tiuku Pennola

Valtakunnallisen Äimä ry:n toiminnanjohtaja (vs.) Niina Kettunen kertoo, että avuntarve on kasvanut niin, että heillä on pulaa vapaaehtoisista tukiäideistä. Tänä vuonna tukiäitipyynnöt ovat tuplaantuneet viime vuodesta ja erityisen paljon tukea on kaivattu jo raskausaikana.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta puolestaan tutkimusprofessori Mika Gissler kertoo sähköpostitse, että raskauden aikaiset ja synnytyksen jälkeiset erikoissairaanhoidossa hoidetut mielenterveyshäiriöt ovat yleistyneet 2010-luvulla. Tähän ei ole tapahtunut muutosta tilastoissa koronan aikana.

– Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä perusterveydenhuollon muiden käyntien määrä on vähentynyt, joten emme tiedä, ovatko kaikki palveluita tarvitsevat saaneet tarpeellista tukea ja hoitoa, hän kuitenkin jatkaa.

Ahdistuksen ja masennuksen kokeminen ovat normaaleja asioita, mutta jos ne alkavat haitata elämää, niin silloin voi olla tarve ammattiauttajalle. Päästäkseen mukaan Äimän avun piiriin, yhdistys ei esimerkiksi vaadi diagnoosia äidin masennuksesta.

Vertaistuen saajissa kevään kotonaolo on näkynyt vahvasti äitien ja sitä kautta perheiden jaksamisessa.

– Korona-aika on ihan varmasti kärjistänyt ongelmia perheissä, kun apua ei ollut saatavissa, Riika Laaksonen jatkaa.

Hänen mukaansa esimerkiksi ensiodottajat kokivat keväällä turvattomuutta, kun synnytysvalmennuksia jäi pois ja moni joutui synnyttämään ilman tukihenkilöä.

– Kun ihminen jää yksin kaiken keskellä, se saattaa lisätä riskiä sairastua odotuksen aikaiseen tai synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

Myös Laaksosen vetämä vertaisryhmä joutui jäämään tauolle keväällä. Hän on saanut useita yksityisiä yhteydenottoja perheiltä, joissa tilanteet olivat kärjistyneet. Jotkut perheet ovat olleet avioeron partaalla, kun arkea ei enää jaksettu.

Laaksosen kokemuksen mukaan kesä ja rajoitusten purut hieman helpottivat äitien ja perheiden jaksamista, mutta nyt syksyn tullen äidit kokevat taas ahdistusta ja pelkoa.

– Paljon on pelkoa tulevasta ja oma jaksaminen on kortilla, koko tilanteeseen ollaan jo todella uupuneita ja jos ei ole tukiverkkoa käytössä tai sitä ei voi hyödyntää, se on hirveän kuluttavaa ja raskasta, Laaksonen kuvailee.

– Voisin sanoa, että ahdistus on suuri ja käsin kosketeltavissa.

Mies pitää kättään odottavan naisen paljaalla vatsalla.
Odottavien äitien tuen tarve on kasvanut koronapandemian myötä.Henrietta Hassinen / Yle

Yhä useampi äiti on peloissaan tullessaan synnyttämään

Koronapandemian vuoksi lisääntyneet synnyttäjien ahdistukset ja pelot näkyvät myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) synnytyssairaalassa Lohjalla.

Ahdistusta äideissä lisää varsinkin pelko yksin jäämisestä synnytyksen ajaksi tai sen jälkeen. Kevään tukihenkilörajoitukset ovat yhä monella mielessä ja äidit jännittävät pääseekö puoliso tai tukihenkilö mukaan synnytykseen ja lapsivuodeosastolle. Keväällä synnyttäjän tukihenkilön osallistumista rajattiin hetkellisesti vain synnytyksessä mukana olemiseen.

Synnytykseen voi tulla mukaan kuitenkin vain oireeton tukihenkilö. Se on saanut vauvaa odottavia pariskuntia eristäytymään erityisen tarkasti. Synnyttäjiä huolestuttaa koronaan sairastuminen niin, että osa pariskunnista on keskittänyt elämänsä vain kotiin ja yhdessä ulkoilemiseen. Oman sairastumisen lisäksi huolettaa myös taudin mahdolliset vaikutukset vauvaan. Tulevien vanhempien elinpiiri on saattanut käydä kapeaksi ja tukiverkostoa ei ole tavattu.

– Tämä eristäytyneisyys, yksinolo ja etätyöt ovat vaikuttaneet todennäköisesti myös sosiaalisten verkostojen vähenemisen kautta, osastonylilääkäri Hanna Rouhe Lohjan sairaalan synnytykset ja naistentaudit -osastolta sanoo.

Hänen mukaansa toiminnan siirtyminen nettiin lisää myös erilaisia jännitteitä ja ahdistuksia.

Rouhe on tutkinut ja hoitanut synnytyspelkoa vuosia.

– Synnytyspelko ja psyykkinen oireilu raskauden aikana ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana, mutta minusta tuntuu, että korona on pompauttanut ne taivaisiin.

Tarkkoja tilastoja Rouheen mukaan pelon tai ahdistuksen lisääntymisestä ei ole saatavilla, sillä kaikki pelokkaat ja ahdistuneet äidit eivät ole esimerkiksi pelkopoliklinikan asiakkaita. Rouheen mukaan ahdistukset ja pelko tulevat esille sekä äitiyspoliklinikalla että synnytyksissä.

– Synnyttäjät ovat ahdistuneempia ja tarvitsevat enemmän tukea tullessaan synnyttämään. He ovat pelokkaampia ja ahdistuneempia myös ilman merkittävää synnytyspelkoa, Rouhe kuvailee.

Mies ja nainen istuvat sohvalla ja lukevat yhdessä lehteä.
Moni odottava äiti on linnoittautunut kotiinsa koronatartunnan pelossa.Henrietta Hassinen / Yle

Ahdistuneet äidit työllistävät kätilöitä

Sairaalan kätilöt ovat huomanneet, että synnyttäjiä on keväästä lähtien ollut raskaampaa hoitaa ja he tarvitsevat aiempaa enemmän tukea esimerkiksi vuodeosastolla. Rouheen mukaan on myös enemmän synnyttäjiä, joilla on ollut mielialalääkitys jo raskausaikana.

Ahdistuneet ja pelokkaat äidit työllistävät synnytyssalissa ja lapsivuodeosastolla kätilöitä. Heille annetaan lisätukea sairaalassa, mutta myös arvioidaan, tarvitsevatko he jatkotukea.

Rouhe itse pohtii kuinka synnyttäjien ahdistus voidaan saada rauhoitettua ja mistä työhön saisi lisäresursseja.

– Jotenkin synnyttäjät pitää saada rauhoitettua, Rouhe sanoo.

– Meillä ei ole ollut yhtään koronatapausta, ja isät ja doulat ovat saaneet olla mukana synnytyksissä, Rouhe kertoo Lohjan synnytyssairaalan tilanteesta.

– Tärkeä on muistaa , että yksin ei tarvitse jäädä pelkojen ja ahdistusten kanssa. Hyvä ottaa asia puheeksi neuvolassa ja sitä kautta apu järjestyy.

Vertaistukityötä tekevä Riika Laaksonen peräänkuuluttaa nyt kaikkien äitien ja heidän lähipiiriläistensä yhteistä työtä. Nyt tarvitaan tsemppaamista ja yhteishenkeä. Omaa elämää ei kannata vertailla somen tarjoamiin mielikuviin.

– Moni antaa somessa sen käsityksen, että menee hyvin. Tämä voi korostaa toisen huonoja hetkiä. Jos olet ahdistunut, niin se kyllä hajottaa ja korostaa kurjuutta entisestään, Laaksonen toteaa.

Lue lisää:

Jo raskaana olevan äidin ahdistus voi haitata äidin ja lapsen vuorovaikutusta

"Parempia viikkoja varjosti aina pelko seuraavasta romahduksesta" – joka kymmenes isä masentuu lapsen saamisen jälkeen

Lue seuraavaksi