Työelämän spesialisteilla yhteinen käsitys ikäsyrjinnästä – jo yli 55-vuotiaan palkkaaminen voi yhä tyssätä ikään

Hallituksen ensin viikon budjettiriihen työllisyyspakettiin on ladattu kovia odotuksia: uusia työpaikkoja pitäisi löytyä ensi alkuun 30 000, ja koko vaalikauden aikana peräti 60 000. Lääkkeeksi haetaan muun muassa ikääntyneiden palkkaamista.

ikääntyneet
Saikkonen lukee pöydän ääressä lehteä.
Jaana Saikkonen on uuden Viisnollatuki-järjestön yhdistyssihteeri. Järjestön mukaan yli 50-vuotiaat eivät saa työllistymiseensä riittävästi tukea. "Jo haastatteluun on todella vaikea päästä", Saikkonen sanoo.Jussi Koivunoro / Yle

Valtiovarainministeriön tuoreessa selvityksessä ikääntyneiden osuus koko työllisyyspaketissa on aivan keskeisessä roolissa. 60 000 uudesta työpaikasta juuri ikääntyneiden joukosta pitäisi löytyä 30 000 työpaikkaa.

Mutta kuka on ikääntynyt? Useiden selvitysten mukaan työelämästä poistutaan aivan liian aikaisin, eivätkä työnantajat hevin palkkaa ikääntyneitä avautuviin työpaikkoihin.

Yksi rajapyykki ikääntymiselle on monesti asetettu 55 vuoden kohdalle. Siitä ylöspäin puhutaan aivan avoimesti ikääntyneistä työntekijöistä, joille työpaikan löytyminen voi olla kiven takana.

Silti juhlapuheissa ja erilaisissa raporteissa näiden "ikääntyneiden" työuria kannustetaan pidentämään. Ikääntyneiden työttömien armeija auttaisi myös hallituksen työllisyystavoitteissa.

Menneisyyden taakka

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti ja Akavan johtava asiantuntija Katri Ojala avaavat, mistä ikääntyneisiin työntekijöihin liittyvät hokemat ovat oikein peräisin. Ja miten harhaluuloja voitaisiin korjata?

Miksi nämä ikääntyneet eivät tunnu työllistyvän sitten millään, vaikka kaikki osapuolet pitävät juuri heidän työllistymistään tärkeänä?

– Meitä opetettiin monen vuosikymmen ajan sekä työttömyyseläke- että varhaiseläkejärjestelmien kautta siihen, että yli 55-vuotiaita voidaan siirtää kevyesti pois työelämästä, Pirjo Juvonen-Posti huomauttaa.

Tämä koski kaikkia osapuolia. Monella työnantajilla oli taloudellisesti kovat paikat, joten sopivan paketin tarjoaminen työntekijälle oli kätevää ja helppoa.

Ja kun systeemi iskostui tarpeeksi syvään ja tarpeeksi pitkän aikaa työelämään, myös työntekijöiden asenteet muuttuivat. Ajatus oman työuran kohtuullisesta pituudesta muuttui, vaikka siihen lopputulokseen ei pyrittykään.

Toisin sanoen jonkin kummallisen prosessin jälkeen 55-vuotias koettiin jo työelämässä vanhaksi työntekijäksi. Vaikka nainen tai mies olisi ollut elämänsä kunnossa.

Ja ikääntyvän työtekijän merkkipaalu, noin 55 vuotta, jäi jostakin syystä elämään.

Asenteiden olisi muututtava

– Työmarkkinoilla esiintyy valitettavasti tietynlaisia asenteita, ja esimerkiksi vääriä mielikuvia tämän ikäryhmän palkkauksen kalleudesta. Tämä sitten saattaa johtaa osalta ikäsyrjintään, Katri Ojala sanoo.

Yksi kysymyksistä on, kannattaako ylipäätään käyttää "ikääntyneet työntekijät" -termiä. Onhan kyse kuitenkin työikäisistä, ja usein hyvin kokeneista työntekijöistä. .

Myös Työterveyslaitoksen Juvonen-Posti sanoo, että ikäsyrjintää on edelleenkin havaittavissa. Tämä näkyy esimerkiksi palkattavien ikärakenteessa.

– Ja se näkyy myös näiden yli 55-vuotiaiden ihmisten omissa kokemuksissa heidän yrittäessä työllistyä uudelleen, Juvonen-Posti huomauttaa.

Toki kaikille voi tulla iän tuomia terveyspulmia eteen. Silloin pitäisi muokata työnkuvaa, johon monet työnantajat eivät taas ole halukkaita ryhtymään.

Sekä Katri Ojala että Pirjo Juvonen-Posti ovat sitä mieltä, että asenteiden olisi muututtava. Ketään ei saisi syrjiä iän tai työkyvyn muutoksen perusteella.

Toisaalta myös osaamisesta on pidettävä huolta. Se on työntekijöiden ja työnantajien yhteisellä vastuulla.