Marin ja Vanhanen: Talouden epävarmuus heijastuu voimakkaasti budjettiin, HS kertoo työttömien työnhakuvelvoitteen kiristymisestä – Yle seurasi budjettiriihen ensimmäistä päivää

Budjettineuvottelut jatkuivat illalla Säätytalolla viisikon ja valtiovarainministerin kesken, tiistaina mukaan tulevat muut ministerit.

Budjettiriihi
Pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen tapasivat tiedotusvälineiden edustajia Säätytalon portailla Helsingissä 14. syyskuuta 2020.
Budjettineuvottelut alkoivat tänään Säätytalossa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus aloitti maanantaina neuvottelut valtion ensi vuoden talousarviosta. Neuvotteluista on ennakoitu poikkeuksellisen vaikeita, sillä koronavirus on sekoittanut pahoin valtion taloudenhoitoa.

Marin kertoi iltapäivällä toimittajille, että neuvotteluissa on tänään on keskusteltu työllisyystoimista, kuntien taloustilanteesta sekä muun muassa energiaverotukseen liittyvistä kysymyksistä.

  • Pääministeri Marin ja valtiovarainministeri Vanhanen kommentoivat neuvotteluja alkuillalla. Näet tallenteen lähetyksestä klikkaamalla jutun pääkuvaa.
  • Tähän juttuun seurasimme budjettiriihen ensimmäistä päivää.

Viiden puolueen neuvotteluissa on Marinin mukaan edetty, ja ratkaisujakin on joissain asioissa syntynyt. Kokonaisuus on yhä auki.

– Kaikki on auki niin kauan kuin kaikki on sovittu. Tämä on kokonaisuus ja (tässä) haetaan kokonaisratkaisua, Marin sanoi hieman ennen iltakuutta.

Aamupäivän talouskatsauksen jälkeen budjettiriihi jatkui hallituspuolueiden johtoviisikon ja valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) välisillä neuvotteluilla.

– Meillä on valtavan isoja asioita pöydällä, ja näistä halutaan saavuttaa hallituspuolueiden välillä yhteinen näkemys ja sopu. Tällaisella tiiviimmällä kokoonpanolla, valtiovarainministeri mukana, näitä ratkaisuita on syntynyt, Marin perusteli kokoonpanoa.

Sama kuuden neuvottelijan kokoonpano jatkoi pitkälle iltaan. Koko hallituksen kesken neuvottelut jatkuvat huomenna.

Vanhanen: Alijäämä kasvaa valtiovarainministeriön esityksestä

Budjettiriihi käynnistyi aamulla perinteisellä talouskatsauksella.

Valtiovarainministeri Vanhasen mukaan Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön näkemykset talouden isosta kuvasta ovat yhtenevät: koronakriisin aiheuttama maailmantalouden epävarmuus vaikuttaa vahvasti ensi vuoden budjettiin.

– Epävarmuus maailmalla on hyvin suuri, se oli pääviesti, Vanhanen summasi.

Ensi vuoden budjetin alijäämä kasvaa elokuussa esiteltyyn valtiovarainministeriön budjettiesitykseen verrattuna. Lisää rahaa pohjaesitykseen verrattuna tulee muun muassa kuntien ja järjestöjen tukemiseen.

– Sen voi sanoa, että tulee muutoksia tekemääni budjettiesitykseen, Vanhanen sanoi.

Koronaviruksen ennakoidaan heikentävän kuntien taloutta ensi vuonna jopa tätä vuotta enemmän. Järjestökentän rahoitukseen taas on syntynyt noin 300 miljoonan euron lovi, kun Veikkauksen järjestöille tilittämät pelituotot laskivat merkittävästi koronavirustilanteen suljettua rahapeliautomaatit.

Lisäksi Vanhasen mukaan ensi vuodelle budjetoidaan merkittäviä lisämäärärahoja koronatestaamisen ja koronarokotteen kustannukseen.

– Uskon, että päädytään siihen, että jo nyt kirjataan näihin liittyvistä kustannuksista aika reipas arvio ensi vuoden budjettiin.

Poliittista erimielisyyttä ei valtiovarainministerin mukaan kuntatalouden lisärahoista eikä Veikkauksen voittovaroista riihessä ollut.

– Enemmän on tuskaa siitä, että isoja summia käsitellään.

HS: Työnhaku kiristyisi, päätöstä eläkeputkesta ei tehdä vielä

Hallitus on lupaillut budjettiriihessä päätöksiä, jotka nostaisivat työllisyyttä 30 000:lla – sekä uuden, 60 000 korkeamman lisätyöllisen tavoitteen koko hallituskaudelle.

Juuri työllisyystoimiin on kohdistunut eniten huomiota ennen riihen alkamista. Etukäteen on arvioitu, että erityisesti keskustan ja vasemmistopuolueiden näkemysero tarvittavista toimista tulisi olemaan budjettiriihen vaikein ratkaistava kysymys, joka voi horjuttaa jopa hallitusta.

Monien mielestä tavoitetta on vaikea saavuttaa, ellei hallitus ole valmis tukkimaan ns. eläkeputkea tai lopettamaan sitä kokonaan. Se on vaikeaa erityisesti vasemmistoliitolle. Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun)kertoi maanantai-iltana lähteisiinsä vedoten, että päätöstä eläkeputken poistamisesta ei tehtäisikään vielä. Lehden mukaan ikääntyvien työllisyydestä neuvottelisivat vielä työmarkkinajärjestöt.

Jos järjestöt eivät onnistuisi neuvottelemaan tulosta, päätökset tekisi HS:n tietojen mukaan maan hallitus.

HS:n mukaan hallituksen yksi keskeinen työllistämiskeino olisi työttömien työnhaun velvoitteen kiristäminen. Mallia on kutsuttu myös yksilöllisen työnhaun malliksi. Siinä työtön työnhakija velvoitetaan hakemaan tiettyä määrä työpaikkoja.

– Keskustelua on käyty, perästä kuuluu, Vanhanen totesi työllisyystoimista käytyjä keskusteluja maanantai-iltana neuvottelujen välissä.

Aamulla keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoi, ettei hallitus jäisi odottelemaan työmarkkinajärjestöjen päätöksiä.

– Hallitus tarvitsee työmarkkinajärjestöjen osaamista ja näkemystä, mutta on selvää, että maan hallitus kantaa vastuun siitä yhdessä eduskunnan kanssa, että puitteet suomalaiselle työlle ja yrittämiselle ovat niin hyvät kuin mahdollista, hän sanoi.

Myös ilmastokysymykset hankalia

Ratkaistavana riihessä on myös esimerkiksi energiaverotuksen kokonaisuudistus ja siihen kytkeytyvä turpeen verotuki.

Näkemyseroja on etenkin vihreiden ja keskustan välillä. Keskustelua käydään siitä, miten yksi kiristys tai huojennus kompensoidaan toisella.

Elokuussa yli puolet Ylen kyselyyn vastanneista vihreistä päättäjistä olisivat olleet valmiita lähtemään hallituksesta, jos riihessä ei synny riittäviä ilmastopäätöksiä.

Riihessä pöydällä on muun muassa teollisuuden nauttiman fossiilisten polttoaineiden energiaveron palautusten poisto, kuinka nopeasti palautuksista luovutaan. Energiaveron palautusten poistamisesta sovittiin alkuvuonna hallituksen ilmastokokouksessa "hintana" siitä, että teollisuuden sähkövero laskettiin EU:n minimitasolle.

Toisaalta kaupankäynnissä vastinpareina ovat yritysten verotukien karsiminen ja sen yhteydessä päästökauppakompensaation jatko, joiden kytkemisestä on kirjaus hallitusohjemassakin (siirryt toiseen palveluun).

– Vaikeinta on löytää kokonaisuus, johon kaikki (viisi puoluetta) ovat tyytyväisiä, hankaluutta kuvataan Ylelle hallituslähteestä.

Talouden ja yritysten kriisissä neuvotteluissa etsitään keinoja, joilla Suomesta tehtäisiin houkuttelevampi yrityksille.

Esillä on Ylen tietojen mukaan ollut, se miten esimerkiksi valtion isosti omistama ja tänään yt-neuvotteluista ilmoittanut Neste saataisiin tekemään aiemmin ilmoittamansa miljardin investoinnit (siirryt toiseen palveluun) Porvoon tehtaalleen Suomeen, eikä Alankomaiden Rotterdamiin.

Valinnan helpottamiseksi on kilpailukyvyn parantamiseksi väläytetty innovaatiotukia, lupien nopeuttamista sekä parannuksia infrastruktuuriin.

– Nesteen tilanne on valitettava, yhtiö on ratkaisun tehnyt, Marin kommentoi medialle illalla.

– Valtio haluaa olla alueen työntekijöiden tukena ja apuna tässä vaikeassa muutostilanteessa. Olen myös keskustellut asiasta työ- ja elinkeinoministerien kanssa.

Neuvotteluja saatetaan käydä vielä keskiviikkonakin

Vatiovarainministeri Matti Vanhanen tapasi mediaa lyhyesti ennen talousarvioneuvotteluiden alkamista Säätytalossa Helsingissä 14. syyskuuta.
Hallitus aloittaa tänään maanantaina neuvottelut ensi vuoden budjetista. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) myönsi pöydällä olevan monta vaikeaa kysymystä. Kuvaa klikkaamalla voit katsoa tallenteen Vanhasen, pääministeri Sanna Marinin sekä tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon kommenteista ennen neuvotteluja.

Budjettiriihessä tehdään myös alustavia päätöksiä Suomelle tulossa olevasta reilun kolmen miljardin euron EU:n elvytysavustuksesta.

Elvytysavustukset vähentävät hallituksen painetta valtion omaisuuden myynteihin. EU-avustuksilla voidaan rahoittaa osa niistä hallituksen tulevaisuusinvestoinneiksi kutsutuista hankkeista, jotka piti rahoittaa valtion omaisuutta myymällä.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) arvioi neuvotteluihin saapuessaan, että Suomen saamasta reilun kolmen miljardin euron EU:n elvytysavustuksesta suurin osa olisi sellaista, johon Suomen ei tarvitse laittaa omaa rahaa mukaan, jotta halutut hankkeet voidaan käynnistää.

Tuppuraisen mukaan Suomi saa elpymisrahastosta 2,5 miljardia euroa sellaista rahaa, joka ei vaadi kansallista vastinrahoitusta.

Neuvotteluista odotetaan valmista tiistaina, mutta pääministeri Marin sanoi viime viikolla neuvottelujen voivan venyä keskiviikolle.

Aiheesta voi keskustella tiistai-iltaan 15.9. klo 23.

Juttu on päivitetty lopulliseen muotoonsa klo 22.04.

Juttua on korjattu 15.9. klo 8.02 Veikkauksen rahapelituottojen summan osalta.

Lisää aiheesta:

Tupakan ja viinan hinnat nousevat taas, viimeinkin tietoa eläkeputken kohtalosta – katso tästä, mitä budjettipäätöksiä hallitukselta odotetaan

Ylen tiedot: Hallitus ei saavuta työllisyystavoitetta ilman eläkeputken rukkaamista – vasemmistoliitto vastustaa yhä esitystä

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus