Esitimme ekonomisteille neljä kysymystä työllisyydestä: eläkeputken poistaminen saa kannatusta – houkuttelee irtisanomaan ensin ikääntyneet

Hallitus ryhtyy puimaan työllisyystoimia maanantaiaamuna. 

työllisyys
Yli 60-vuotias hitsaaja.
Eläkeputki on suomalainen erikoisuus. Kun ikääntynyt työntekijä irtisanotaan, hän voi saada ansiosidonnaista työttömyystukea eläkeikään saakka. Jari Kovalainen / Yle

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksella on edessä tiukat paikat. Keskiviikkoon mennessä hallituksen pitäisi vetää Suomen talouden suuret suuntaviivat.

Oppositio on kärttänyt hallitukselta työllisyystoimia kuukausikaupalla.

Budjettiriihestä odotetaan päätöksiä viimeistään keskiviikkona. Yle kysyi kolmelta ekonomistilta, miten työllisyyttä pitäisi parantaa.

Valtiovarainministeriö on ehdottanut keinoiksi esimerkiksi eläkeputken poistoa, työttömyysturvan porrastamista ja opintotuen keston lyhentämistä. Ekonomistit saivat myös kertoa, mikä on heidän mielestään paras tapa nostaa työllisyysastetta.

Aki Kangasharju Etlan toimitusjohtaja
Työeläkeputki houkuttelee toimitusjohtaja Aki Kangasharjun mukaan työnantajia irtisanomaan tietyn ikäisiä ihmisiä. Antti Lähteenmäki / Yle

Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

1. Pitäisikö eläkeputki poistaa?

Joka kerta, kun tähän asti eläkeputkea on lyhennetty, työllisyys on parantunut.

Ongelma on työnantajan ja työntekijän keskinäinen sopiminen. Molemmat tietävät, että putki on olemassa. Kun tulee yt-neuvottelut tai väenvähentämistilanne, on helpompi laittaa ikääntynyt työttömyysputkeen kuin irtisanoa muita.

Järjestelmä helpottaa niiden ihmisten irtisanomista, jotka ovat “sopivassa iässä”.

2. Nostaisiko ansiosidonnaisen työttömyystuen porrastaminen tai lyhentäminen työllisyyttä?

Meillä Suomessa on kannustinongelma. Työttömyyskorvaus on liian lähellä palkkaa. Tätä eroa meidän on saatava pienennettyä. Työn vastaanottamisen kynnystä pitää madaltaa.

Ansiosidonnaista voisi porrastaa niin, että ensimmäiset kymmenet päivät tuki olisi korkeampi ja sitten se pikkuhiljaa pienenisi.

3. Pääministeri Sanna Marin on ehdottanut varhaiskasvatusmaksujen laskemista, nostaisiko se työllisyyttä?

Varhaiskasvatusten alentaminen kannustaisi nuoria naisia. Sen sijaan, että he jäävät kotihoidontuelle, he menisivät hakemaan töitä.

Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että nuorten naisten työllisyysaste ei ole sen matalampi kuin Ruotsissa. Siksi työllisyystoimet pitäisi kohdistaa ikäjakauman vanhempaan päähän.

4. Mikä olisi paras keino nostaa työllisyysastetta?

Huolehditaan kilpailukyvystä. Yksikään työmarkkinatoimi ei tuo niin paljon työtä kuin hyvä kilpailukyky.

Elina Pylkkänen
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen ei porrastaisi työttömyyskorvausta nyt. Hän pitäisi sen kuitenkin keinovalikoimassa. Pekka Tynell / Yle

Johtaja Elina Pylkkänen, Palkansaajien tutkimuslaitos

1. Pitäisikö eläkeputki poistaa?

Tutkimukset vahvistavat, että eläkeputken nostolla on ollut myönteinen työllisyysvaikutus. Se tukkii poispääsyreittiä työmarkkinoilta.

Mutta putken poistaminen on vain yksi keino. Sen on arvioitu tuovan noin 10 000 työpaikkaa. Tarvitaan muitakin keinoja. Ikäsyrjinnästä pitää päästä eroon.

2. Nostaisiko ansiosidonnaisen työttömyystuen porrastaminen tai lyhentäminen työllisyyttä?

Tässä vaiheessa, kun työvoiman kysyntä on pientä, se aiheuttaisi tulon menetystä niille, joilla on ennestään pienet tulot. Mutta kyllä tämä asia pitää olla esillä, ei pidä sulkea pois mitään.

Ansiosidonnainen voisi olla riippuvainen suhdanteista. Kun meillä on matalasuhdanne, niin työpaikkoja on vähän tarjolla verrattuna siihen, kun on korkeasuhdanne. Tällaista suhdanneherkkyyttä pitäisi olla lainsäädännössä.

3. Pääministeri Sanna Marin on ehdottanut varhaiskasvatusmaksujen laskemista, nostaisiko se työllisyyttä?

Se on yksi keino saada pienten lasten äitejä töihin, mutta perhevapaauudistus olisi tehokkaampi keino ja varmaan kustannuksiltaankin ihan kohtuullinen.

4. Mikä olisi paras keino nostaa työllisyysastetta?

Sellainen suhdannepolitiikka, joka nopeuttaa talouskasvua eli voimistaa noususuhdannetta. Se tarkoittaa yleistä elvytystä mieluummin kuin yksittäisiä pistemäisiä toimenpiteitä.

Heidi Schauman Swedbank pääekonomisti
Paikallinen sopiminen on Swedbankin pääekonomistin Heidi Schaumanin mielestä paras tapa säilyttää kilpailukyky. Antti Lähteenmäki / Yle

Pääekonomisti Heidi Schauman, Swedbank

1. Pitäisikö eläkeputki poistaa?

Se on ainoa konsti, joka parantaa työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Mutta totta kai se tarvitsee rinnalleen jotain, mikä tukee työllistymistä: kannustimia työnantajille, jotka palkkaavat vähän ikääntyneempää porukkaa.

Kaikki riippuu siitä, löytyykö työpaikkoja, joihin nämä ihmiset voivat työllistyä. Sen takia tarvitaan muita tukitoimia rinnalle.

2. Nostaisiko ansiosidonnaisen työttömyystuen lyhentäminen tai porrastaminen työllisyyttä?

Voihan silläkin olla vaikutuksia työllisyyteen, mutta ei välttämättä tässä työllisyystilanteessa. Pitkällä tähtäimellä siitä on apua. Suomessa ollaan nyt sellaisessa tilanteessa, että kaikkea pitää kokeilla.

3. Pääministeri Sanna Marin on ehdottanut varhaiskasvatusmaksujen laskemista, nostaisiko se työllisyyttä?

Vaikea sanoa, koska nyt on jo paljon sellaisia, jotka eivät maksa mitään. Päivähoitomaksut ovat Suomessa kansainvälisesti verrattuna hyvin matalalla. En usko, että sillä olisi paljon vaikutusta. Maksurajoja voisi toki tarkastella. Voi olla, että jotkut laittaisivat lapset päivähoitoon, jos maksurajoja muutetaan.

4. Mikä olisi paras keino nostaa työllisyysastetta?

Työvoiman hinta ja joustavuus. Jotkut yritykset hyötyvät tästä kriisistä, jotkut eivät. Palkkojen pitää joustaa molempiin suuntiin. Paikallista sopimista pitää lisätä, ettei tule kilpailukykysopimus kakkosta ja kolmosta.