Vanhanen budjettiriihestä: Meillä on tavattoman iso epävarmuus siitä, mitä ensi vuosi tuo eteensä, ja se on ylivoimaisesti vaikein asia

Vanhanen ei ottanut haastattelussa tarkemmin kantaa esimerkiksi tuleviin työllisyyspäätöksiin.

Matti Vanhanen
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen
Vanhanen ei ottanut haastattelussa tarkemmin kantaa esimerkiksi tuleviin työllisyyspäätöksiin.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan hallituksen budjettiriihen vaikein asia on ensi vuotta koskeva epävarmuus.

Hän sanoo Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, että pöydällä tulee olemaan ensi vuoden normaalien menojen ja tulojen lisäksi kysymys siitä, miten koronan vastaisessa taistelussa olevat toimet, kuten rokotteet ja valtava testausoperaatio, rahoitetaan. Vanhasen mukaan on selvää, että se tulee normaalitoiminnan ulkopuolelta.

Hallitus aloittaa tänään maanantaina neuvottelut valtion ensi vuoden talousarviosta.

– Suurin kipukohta on se, että tässä rakennetaan siltaa koronan aiheuttaman epävarmuuden ylitse, mutta emme tiedä kuinka leveä se aukko on, jolle silta pitää rakentaa. Meillä on tavattoman iso epävarmuus siitä, mitä ensi vuosi tuo eteensä. Se on ylivoimaisesti vaikein asia tässä, Vanhanen sanoo.

Vanhanen ei ottanut haastattelussa tarkemmin kantaa esimerkiksi tuleviin työllisyyspäätöksiin. Hallitukselta on odotettu päätöksiä työllisyyttä parantavista toimista. Vanhasen mukaan tässä tilanteessa täytyy pitää yllä ihmisten ja yritysten luottamusta.

Hänen mukaansa luottamus koostuu siitä, että yhteiskunta pystyy hallitsemaan epidemiatilannetta. Tällä on Vanhasen mukaan vaikutusta kotitalouksien ja yritysten kulutuskysyntään.

– Toinen seikka on se, että vaikka valtio tekee valtavaa alijäämää, me olemme valmiit velalla maksamaan tämän, jotta ei synny sellaista epäluottamusta, että ihmisten toimeentuloa oltaisiin karsimassa. Eli toimeentulokysymyksiin ei tulla tekemään heikennyksiä, Vanhanen sanoo Ykkösaamun haastattelussa.

Kunnat ottavat rajusti siipeensä, velkaantuminen huolestuttaa Kuntaliitossa

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen mukaan liitossa toivotaan, että koronan aiheuttamat iskut kunnissa pystyttäisiin pehmentämään valtion avulla. Karhusen mukaan kuntatalous ottaa tänä vuonna siipeensä reilut 2 miljardia euroa ja ensi vuonna varovaistenkin arvioiden mukaan 1,7 miljardia euroa. Karhusen mukaan kunnat tarvitsisivat valtionosuuksia lisää.

Karhusen mukaan Kuntaliitto tapasi viime viikolla puolueiden puheenjohtajia, ja kuntien tarpeille näytettiin vihreää valoa. Hänen mukaansa Kuntaliittoa huolestuttaa julkisen talouden velkaantuminen.

– Ei se hyvä ole, että valtiokaan ottaa lisää velkaa. Sen vuoksi toivoisimme normipuolelle mahdollisuuksia liikkua vähän enemmän siinä, miten tuotetaan ja järjestetään palveluita. Hirveästi uusia lakisääteisiä tehtäviä kunnille ei kyllä kaivattaisi. Vähän pelottaa, että meillä loppuu Suomessa rahat, ei vain kunnilta vaan kaikilta, Karhunen sanoo Ylen aamun haastattelussa.

Pylkkänen: Kotitalouksien kulutusvaraa pitäisi kasvattaa

Aki Kangasharju Etlan toimitusjohtaja
Ylen aamussa budjettiriihtä ennakoivat Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ja studiossa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen ja Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju arvioivat budjettiriihen ennakkoasetelmia Ylen aamun haastattelussa.

Pylkkänen uskoi, että hallituksella on siinä mielessä hyvä tilanne neuvotteluille, että kaikki ovat yhtä mieltä elvyttämisen tarpeesta.

Pylkkäsen mukaan on kaikkien etu, että Suomen talous saadaan liikkeelle. Hänen mukaansa kotitalouksien kulutusvaraa pitäisi kasvattaa ja antaa kotitalouksille kulutusväljyyttä, jotta talous lähtee luonnollisesti käyntiin.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju puolestaan totesi haastattelussa, että koko hallitusohjelma on lähtenyt siitä, että nyt ei tehdä ikäviä päätöksiä vaan kannustavia ja resursseja lisääviä päätöksiä.

– Kaikki tietävät, että tarvitsee mennä sinne niin sanotulle keppipuolelle niin kyllä tässä varmasti vaikeaa tulee, Kangasharju arvioi.

Hänen mukaansa Suomi tarvitsee kilpailukykyä, ja siksi hallituksen budjettiriihessä pitäisi tehdä uudistuksia ja muutoksia, jotka toisivat työntarjontaan tekijöitä ja että yritykset investoisivat uuteen nousukauteen. Hänen mukaansa myös paikallista sopimista pitäisi lähteä edistämään lakiteitse.

– Tällaisessa kriisissä olemme todistaneet, kuinka tärkeää paikallinen sopiminen on, kun paha tilanne tulee, sanoo Kangasharju.