Etla: Julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna suureksi ja sulaa hitaasti

Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan kilpailukyky on kaiken A ja O

kansantalous
Rekkojen perävaunuja Hangon satamassa.
Etlan mukaan maailmantalous supistuu tänä vuonna vauhdilla, jollaista viimeksi kirjattiin tilastoihin vuonna 1945.Petteri Bülow / Yle

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa, että julkisen talouden budjettivaje syvenee rajusti.

Kuluvan vuoden budjettialijäämäksi Etla ennustaa 7,8 prosenttia bruttokansantuotteesta ja ensi vuoden vajeeksi yhä 5 prosenttia bkt:sta. Julkistalouden tasapaino heikkenee paitsi bkt:n supistumisen, myös harkinnanvaraisten menolisäysten takia.

Koronakriisiä selättämään suunnitellut julkiset tuet lisäävät kuluvan vuoden alijäämää merkittävästi, laitos arvioi.

Suomen talous kuitenkin supistuu koronaviruspandemian takia muuta euroaluetta selvästi vähemmän. Etla ennustaa Suomen kokonaistuotannon pienenevän tänä vuonna 4,5 prosenttia ja elpyvän jälleen ensi vuonna runsaan kolmen prosentin kasvuun.

Markku Lehmus
Teollisuudella on edessään sopeutuminen heikentyneeseen kansainväliseen taloustilanteeseen, toteaa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.ETLA

– Nostimme kasvulukua, koska epidemia on pysynyt Suomessa odotettua paremmin hallussa. Myös kansainvälinen kysyntä on elpymässä keväällä odotettua nopeammin. Juhlan aiheita on kuitenkin niukasti, sillä Suomen jälkisyklinen talous on kohtaamassa vaikean syksyn ja talven, toteaa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus tiedotteessa.

Suurimmat riskit Etlan mukaan liittyvät koronaviruspandemian kiihtymiseen uudelleen Euroopassa, mikä voi johtaa talouden sulkutoimiin, kuten tapahtui keväällä.

Aki Kangasharju Etlan toimitusjohtaja
Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharju korostaa kilpailukyvystä huolehtimista. Antti Lähteenmäki / Yle

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju katsookin, että nyt on aika huolehtia kilpailukyvystä.

– Elvytystoimet, joita on ansiokkaasti tehty, niiden aika ei ole enää ensi vuonna, hän sanoo.

Lisäksi tarvitaan toimia, jotka saisivat yrityksen investoimaan.

– Työmarkkinauudistukset eivät auta, jos kilpailukyky ei ole kunnossa, Kangasharju muistuttaa.