Analyysi: Naantalin öljynjalostamo kokee Kaipolan paperitehtaan kohtalon – Näiden 3 syyn takia öljy on auringonlaskun ala

Nesteen muodonmuutos perinteisestä öljynjalostajasta uusiutuvien tuotteiden valmistajaksi etenee vääjäämättä, kirjoittaa taloustoimittaja Antti Koistinen.

Neste Oyj
Nesteen Naantalin jalostamoalueelle johtava portti 14. syyskuuta 2020.
Neste aloittaa 470 henkilöä koskevat yt-neuvottelut ja yhtiö kaavailee Naantalin jalostamon lakkauttamista.Roni Lehti / Lehtikuva

Elokuun lopussa metsäjätti UPM järkytti suomalaisia kertomalla Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta.

Tänään maanantaina energiayhtiö Neste pudotti seuraavan uutispommin: Naantalin perinteikkään öljynjalostamon jatko on liipasimella – ja liipasinsormi on puheiden perustella herkkänä.

Onko kaikki viheliään viruksen syytä? Ei sentään.

Naantalin ja Kaipolan ongelmat johtuvat lähtökohtaisesti siitä, että samaa tuotetta valmistetaan maailmalla aivan liikaa suhteessa kysyntään. Kilpailijat hoitavat vieläpä homman halvemmalla.

Markkinatilanteen ohella myös talouden syvävirtaus on molempia teollisuuslaitoksia vastaan: teknologian kehityksen myötä paperille ja fossiiliselle öljylle on jatkossa yhä vähemmän tarvetta.

Edellä sanottu on tietysti laiha lohtu ihmisille, jotka menettävät työnsä. Jos Naantalin jalostamo pannaan kylmäksi, jopa 470 työpaikkaa saattaa kadota.

Toteutuessaan se on inhimillinen tragedia.

Ilmoitusta ei voi kuitenkaan pitää kovin suurena yllätyksenä. Taustalla on kolme keskeistä tekijää.

1) Neste on maailmanluokan peluri uusiutuvissa polttoaineissa

Neste on koko 2000-luvun ajan tehnyt mittavaa muodonmuutosta. Yhtiö on hivuttautunut askel askeleelta pois fossiilisista öljytuotteista kohden uusiutuvia polttoaineita ja kemikaaleja.

Strategian muutos on toistaiseksi ollut menestystarina. Neste on takonut neljännes toisensa jälkeen ennätyksellisiä tuottoja uusiutuvilla polttoaineillaan.

Uusiutuvat tuotteet ovat tuotantomäärissä mitattuna vasta pieni osa Nesteen fossiilisen öljyn jalostukseen verrattuna. Tästä huolimatta alkuvuoden aikana jo yli 80 prosenttia yrityksen vertailukelpoisesta liikevoitosta tuli uusiutuvista.

Tuotteiden kysyntä perustuu siihen, että uusiutuvia polttoaineita edistetään eri maissa esimerkiksi sekoitevelvoitteiden ja verohelpotusten muodossa. Mutta yrityksen kannalta väliä on vain sillä, että tuote käy kaupaksi hyvään hintaan.

Sijoittajat ovat kiittäneet, kuten alla olevasta grafiikasta käy ilmi.

Nesteen osake 2015–2020
Nesteen osakkeen arvo on moninkertaistunut muutamassa vuodessa.Samuli Huttunen / Yle

Kansainvälisesti toimiva pörssifirma panee paukkuja siihen, mikä tuottaa tulosta.

Neste laajentaa paraikaa Singaporen jättimäistä uusiutuvien jalostamoa. Lisäksi yhtiö selvittää uusiutuvien tuotannon tuntuvaa kasvattamista Porvoossa.

Naantali on jäänyt tässä rytäkässä jalkoihin. Jalostamon käyttölupa umpeutuu kahden vuoden kuluttua ja edessä olisivat mittavat investoinnit. Nesteen johto selvästi laskee, ettei tämä enää kannata.

2) Öljymarkkina oli valmiiksi sekasortoisessa tilassa

Naantalin kohtaloon vaikuttaa myös maailmanmarkkinoiden myllerrys, johon Nesteellä ei ole osaa eikä arpaa.

Riitaisat öljyntuottajamaat ovat taistelleet markkinaosuuksista hintasodalla, joka sai raakaöljyn halpenemaan huimasti jo ennen pandemiaa. Taustalla vaikuttavat erityisesti Saudi-Arabian ja Venäjän kitkerät kiistat.

Korona syvensi pudotusta: lentokoneet jämähtivät maahan, ihmiset jäivät kökkimään koteihinsa ja tavaroiden liikuttelu paikasta toiseen väheni.

Ennusteita laativat tahot ovat yksimielisiä (siirryt toiseen palveluun)siitä, että öljymarkkina ei toivu pandemiasta ainakaan ennen vuotta 2022, kertoo uutistoimisto Bloomberg.

Brent-öljyn hinta 2015-2020
Samuli Huttunen / Yle

Öljyalan vaikeuksia lisää entisestään se, että liikenne on alkanut sähköistymään toden teolla. Aasian valtiot haluavat teille sähköautoja, -busseja ja -mopoja, jotta jättiläiskaupunkien ilmaa voisi hengittää.

Euroopassa autotehtaat suoltavat markkinoille kiivaasti ladattavia hybridejä ja täyssähköautoja, sillä EU on asettanut autovalmistajille tiukat päästörajat.

Pandemian myötä lentoturismin ja liikematkailun elpyminen on vielä täysi arvoitus. Näistä syistä fossiilisten öljytuotteiden menekki voi hiipua selvästi aiempia odotuksia nopeammin.

3) Ilmastotoimet ajavat fossiilista öljyä marginaaliin

Osaltaan Naantalin mahdollista alasajoa selittävät myös ilmastotoimet. Neste on sitoutunut hiilineutraaliin tuotantoon vuoteen 2035 mennessä. Samana vuonna koko Suomen on määrä olla maana hiilineutraali.

Käytännössä tavoite tarkoittaa sitä, että fossiilisen raakaöljyn jalostuksen on pakko vähentyä selvästi nykyisestä.

Neste kuitenkin näkee, ettei polttomoottoriteknologiasta päästä kovinkaan nopeasti eroon. Siksi yritys tuo markkinoille entistä enemmän uusiutuvaa dieseliä rekkojen käyttöön ja virittelee uusiutuvan lentokerosiinin valmistamista lentoyhtiöille.

Oma lukunsa ovat kierrätetystä muovista valmistetut polttoaineet sekä sähkön avulla synteettisesti valmistettavat polttoaineet, joihin Neste on panostamassa voimakkaasti.

Presidentti Kekkonen tutustumassa Naantalin öljyjalostamon rakennustöihin
Naantalin jalostamoa rakennettiin vuosina 1955-1957. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen seurasi töiden edistymistä kiinnostuneena, kerrottiin Ylen Elävän arkiston videotallenteessa.Fennada-Filmi

Naantalin jalostamon alasajo olisi kaikesta huolimatta symbolisesti hyvin merkittävä tapahtuma.

Naantali oli Suomen ensimmäinen oma öljynjalostamo, joka nosti kansallista itsetuntoa raskaita sotia seuranneella 1950-luvulla.

Ylen Elävän arkiston video kertoo, kuinka tasavallan presidentti Kekkonen seurasi tarkasti rakennustöiden edistymistä.

Nesteen ratkaisut koskettavat vielä nykyäänkin kaikkia suomalaisia, sillä valtio omistaa yhtiöstä isoimman siivun.

Tätä taustaa vasten rakennemuutos on karvasta nieltävää. Pitkällä tähtäimellä on kuitenkin selvää, että myös kuuluisan Naantalin auringon on joskus laskettava.

Muutettu 15.9.2020 klo 17:27: Tarkennettu viimeistä kuvatekstiä. Naantalin jalostamoa rakennettiin vuosina 1955-1957. Kekkosen aloitti tasavallan presidenttinä keväällä 1956.

Lue myös:

Neste harkitsee Naantalin jalostamon sulkemista, koska fossiilisten öljytuotteiden kysyntä laskee ja kilpailukyky ei riitä

Naantalissa jalostamon mahdollinen lakkautus otettiin vastaan järkyttyneenä – Valtuuston puheenjohtaja: "Sokki tämä on"

Suomen ensimmäinen öljynjalostamo (Elävä arkisto)