Suomessa varautuminen poikkeusoloihin on maailman kärkiluokkaa ja sitä opetellaan viikoittain – korona on jopa lisännyt harjoituksia

Muun muassa tietoliikenneyhteyksistä, sähköntuotannosta ja ruuasta huolehtivat poikkeustilanteessa yritykset.

kriisinhallinta
Kaksi sotilasta harjoittelee puolustamista.
Savo-Karjala 220 -puolustusharjoituksessa tavoite oli oppia toimimaan poikkeustilanteessa.Puolustusvoimat

Suomessa varaudutaan joka viikko poikkeus- tai häiriöoloihin. Koronan myötä pienempiä varautumisharjoituksia on pidetty useammin kuin aiemmin. Korona ei ole estänyt kuitenkaan isojen harjoitusten järjestämistä.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa harjoiteltiin viime viikolla ihmisten pelastamista rakennusten raunioista, sataman eristämistä, ilman sähköä toimimista ja virastotalon turvaamista.

Savo-Karjala 220 -harjoituksessa oli mukana 1 100 puolustusvoimien ja rajavartioston ihmistä, jotka yhdessä poliisien ja pelastajien kanssa pyrkivät ehkäisemään etukäteen sovittujen kriisitilanteiden leviämistä. Samaan aikaan Suomessa oli käynnissä myös viisi muuta paikallispuolustusharjoitusta.

Huoltovarmuuskeskuksen varautumispäällikkö Katja Aholan mukaan harjoituksissa joko yritykset, järjestöt ja valtion eri organisaatiot kokoontuvat yhteiseen harjoitukseen tai päivittävät varautumissuunnitelmiaan. He miettivät ja harjoittelevat, mitä Suomessa ja maailmalla voisi tapahtua.

– Ihmiset ovat olleet poikkeustilan aikana motivoituneempia kokeilemaan asioita erilaisia häiriötilanteita varten, ja toimintaa on järjestetty kokonaan etäyhteyksillä, Ahola sanoo.

Varautuminen uhkiin on arkipäivän työtä kymmenille tuhansille suomalaisille, sanoo myös Ilkka Kerola. Hän tuntee poikkeustilanteisiin varautumisen hyvin, koska on puheenjohtajana Elinkeinoelämän alueelliset varautumisyhteistyö (Elvar) -toimikunnan Itä-Suomessa ja työskentelee kehityspäällikkönä Telia Oyj:ssä.

Kaksi sotilasta harjoittelee puolustamista.
Savo-Karjala 220 -paikallispuolustusharjoituksessa mukana olivat puolustusvoimien lisäksi muun muassa poliisi ja pelastuslaitos.Puolustusvoimat

Runkoverkko täysin varmistettu

Poikkeustilanteita ovat pandemia, kaupankäynnin estävä taloudellinen kriisi, sodan- ja hyökkäyksen uhka sekä sen jälkitilanne tai poikkeuksellisen iso onnettomuus. Häiriötilanteita ovat esimerkiksi luonnonmullistukset ja lyhyet sähkökatkot.

Kaikki yhteydet ihmisten välillä ovat tärkeitä kriisinhallinnassa.

– Jos Suomeen hyökätään, ensimmäisenä vaikutetaan tietoliikenne- ja sähköverkkoihin. Siksi tietoliikenteen runkoverkko on täysin varmistettu, Ilkka Kerola Itä-Suomen Elvar-toimikunnasta sanoo.

Viidessä Elvar-toimikunnissa on mukana yritysten edustajia ja viranomaisia ja ne ovat osa Huoltovarmuuskeskuksen organisaatiota. Toimikunnissa kerrotaan yrityksille ja kunnille ohjeita varautumiseen poikkeus- ja häiriötilanteissa. Suomessa siviilien ja viranomaisten yhteistyö varautumisessa on maailman kärkiluokkaa.

– Suomen varautuminen poikkeusoloihin on ihan eri tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Nykyisin sekä viranomaiset että yritysten edustajat tekevät yhteistyötä ja tietävät samat ohjeet varautumisen, Ilkka Kerola kertoo

Miten tavoitat ihmiset ilman yhteyksiä?

Suomen varautumisesta poikkeusoloihin on 80 prosenttia yritysten varassa ja vain 20 prosentista huolehtivat valtion viranomaiset, kertoo Ilkka Kerola. Muun muassa tietoliikenneyhteyksistä, sähköntuotannosta ja ruuasta huolehtivat yritykset. Jokaisessa yrityksessä olisi lisäksi hyvä olla pelastautumissuunnitelma työntekijöille tulipalon tai muun onnettomuuden varalta.

Kaikissa kunnissa ei ole vielä tehty varautumissuunnitelmaa, jossa olisi huomioitu kaikki. Kuntien viranomaiset ovat kertoneet, että häiriötilanteessa he soittaisivat tai lähettäisivät sähköpostia kunnan valmiusjohtoryhmälle, sanoo Kerola. Kaikkien on osattava toimia tilanteessa, jossa ei ole sähköä tai nettiyhteyttä.

– Varautumisella varmistetaan, että kunnassa ei mene sormi suuhun vakavassa tilanteessa ja saadaan tilanne ratkaistua.

Kaksi uhkaa samanaikaisesti

Hybridiuhkia ovat muun muassa tietoverkkohyökkäykset, hallitsematon maahantulo, virustautien leviäminen, väärän tiedon leviäminen tai sähköverkkojen lamauttaminen, kertoo Kainuun prikaatin Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Petri Rantanen. Hybridi tarkoittaa kahden risteytystä eli hybridiuhka on kaksi uhkaavaa tilannetta samanaikaisesti.

– Koronavirus on osoittanut, että yhteiskunnan kannattaa varautua moderneihin uhkiin. Pandemiatilanne pakottaa huomioimaan uhan. Paitsi että varautumista harjoitellaan, sitä myös tehdään käytännössä, Rantanen sanoo.

Juttua muokattu 17.9.2020 kello 10.46: Paikallispuolustuharjoituksia oli Savo-Karjala 220:n lisäksi viisi muuta harjoitusta, ei kuusi.

Lue lisää:

Paikallispuolustusharjoitukset näkyvät ja kuuluvat taajamissa tällä viikolla – everstiluutnantti Mauri Etelämäki: "Tässä rakennetaan luottamusta"

Puolustusvoimat harjoittelee paikallista puolustamista – paukkupatruunat käytössä Kemijärvellä

Löytyykö kotoasi paristokäyttöinen radio, tulentekovälineet ja ruokaa kolmeksi päiväksi? Kaupunkilaiset varautuvat huonommin poikkeustilanteisiin