Marokkolainen isoäiti nähtiin uhkana kansanterveydelle: sai käännytyspäätöksen, oli silti kuukausia Suomessa – korona viivyttänyt käännytettyjen palaamista

Helsinki-Vantaan lentoasemalla on hurja nousu käännytyspäätöksissä koronapandemian vuoksi.

Helsinki-Vantaan lentoasema
Finnairin Airbus lentokone laskeutuu Helsinki-Vantaan lentokentälle auringonlaskun aikaan talvi-iltana.
Lentoyhteyksien väheneminen on viivästyttänyt käännytettävien palaamista kotimaihinsa.Esko Jämsä / AOP

Korona-aika on pitänyt Rajavartiolaitoksen kiireisenä Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Käännytyspäätöksiä ja maahantulon epäämisiä on tänä vuonna tehty yhteensä noin 570, kun vastaava luku koko viime vuoden ajalta oli 420.

Pääsyn epääminen koskee niitä matkustajia, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia. Myös käännyttäminen voi tulla kyseeseen heidän kohdallaan esimerkiksi silloin, kun heillä on oleskelulupa, joka oikeuttaa yli kolmen kuukauden oleskeluun Schengen-alueella. Myös EU-kansalaisia voidaan käännyttää, jos he eivät täytä maahantuloedellytyksiä.

Kerromme yhden esimerkkitapauksen marokkolaisesta isoäidistä, Khadija El Monenista, joka joutui ongelmiin Rajavartiolaitoksen kanssa, kun hän vieraili suomalaisen poikansa, Adham Mighateten, luona.

Marokkolainen isoäiti pääsi Suomeen, mutta passi vietiin

Adham Mighatete on asunut Suomessa yli kahdeksan vuotta. Hänellä on suomalainen vaimo ja kaksi lasta. Adhamilla on myös Suomen passi ja kansalaisuus. Vantaalla asuva mies työskentelee taksikuskina.

Mighateten äiti, marokkolainen Khadija El Monen, halusi keväällä tulla tapaamaan poikaansa Suomeen. Reissusta muodostui ikävä kokemus, kun Suomen rajat suljettiin koronapandemian vuoksi.

Mighatete väittää soittaneensa Rajavartiolaitokselle ja kysyneensä, pääseekö hänen äitinsä silti Suomeen poikansa luokse.

Mighateten mukaan hänelle kerrottiin puhelimessa, että äiti pääsee maahan, koska hänen pojallaan on Suomen kansalaisuus ja passi. Yle ei ole pystynyt todentamaan tätä puhelinkeskustelua.

El Monen lensi Saksan kautta Suomeen ja saapui Helsinki-Vantaalle 20. huhtikuuta.

– Hänellä oli viisumi, joka oli voimassa 20.2.–20.5., Mighatete kertoo.

Helsinki-Vantaan lentokentällä Mighatete joutui kuitenkin odottamaan useita tunteja äitiään, kunnes Rajavartiolaitokselta tuli puhelu, että hänen äitinsä on viranomaisten hallussa.

– Pyörätuolissa oleva äitini oli shokissa, koska kielitaidottomana hän ei ymmärtänyt, mistä on kyse. Hän ei osannut edes kysyä, miten pääsee vessaan.

El Monenin käännytys pantiin samantien vireille, ja häneltä otettiin passi. Päätöksen perusteena oli se, että El Monenin katsottiin muodostavan uhan kansanterveydelle koronapandemiasta johtuen. Myöskään perheside suomalaiseen poikaan ei ollut riittävä peruste, koska tämä on täysi-ikäinen. Yle on nähnyt Rajavartiolaitoksen päätöksen.

Mighateten mukaan hänen äitinsä oli testattu koronan varalta Saksassa lentokentällä, eikä hän olisi päässyt koneeseen ilman negatiivista tulosta. Yle ei ole nähnyt siitä papereita.

Suomessa El Monen päästettiin maahan asumaan poikansa luokse Vantaalle, vaikka käännytyspäätös oli vireillä. Tämä vietti Suomessa pari viikkoa karanteenissa. Mighateten piti viedä äitinsä kahden viikon välein ilmoittautumaan Rajavartiolaitoksen viranomaisille Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Mighatete ja El Monen olisivat halunneet hakea jatkoaikaa viisumille, mutta se ei onnistunut ilman passia.

Lennot Marokkoon alkoivat vasta heinäkuussa

El Monen sai lennot Marokkoon vasta heinäkuun loppupuolella, jolloin kaupallisia lentoyhteyksiä maahan alettiin avaamaan. Marokko on kuitenkin edelleen niiden maiden listalla, joihin ulkoministeriö suosittelee välttämään tarpeetonta matkustamista.

Jos taas Marokon kansalainen haluaa tulla Suomeen päin, vain painavat perhesyyt riittävät perusteeksi, kuten lähiomaisen vakava sairaus, seurustelusuhde tai omat häät.

Mighateten mukaan lentoyhtiö Lufthansa maksoi paluulennot, koska yhtiön katsottiin olevan vastuussa siitä, että se toi El Monenin Suomeen.

Mighatete on pahoillaan äitinsä puolesta, koska tämä joutui matkustamaan Rajavartiolaitoksen varaamilla yhteyksillä, joissa oli pitkiä odotusaikoja Saksassa ja Brysselissä. Matkan kokonaiskesto oli yli 18 tuntia.

Paluumatkan onnistuminen edellytti negatiivista koronatestitulosta, joka saatiin 17. heinäkuuta. Siitä Yle on nähnyt tuloksen.

Yleensä käännytettävä palaa seuraavalla lennolla

Rajavartiolaitos ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen, mutta lähtökohtaisesti näin ei pitäisi tapahtua, että käännytettävä henkilö pääsee kuukausien ajaksi maahan, kertoo Helsingin rajatarkastusosaston päällikkö Mervi Pietarinen.

– On jotain poikkeustapauksia, mutta kyllä lähtökohta on, että kun henkilöltä evätään pääsy tai hänet käännytetään, niin hän lähtee sitten seuraavalla mahdollisella yhteydellä takaisin, Pietarinen sanoo.

Hänen mukaansa käytännössä kaikki käännytykset pannaan toimeen heti kun mahdollista. Ihmiset odottavat seuraavaa mahdollista lentoa terminaalin tiloissa.

– Korona-aikana oman haasteensa on tuonut lentoliikenteen rajoitukset. Jonkun verran matkustajat ovat joutuneet odottamaan terminaalissa, tai erinäköisten turvaamistoimenpiteiden kautta on tultu siihen johtopäätökseen, että voi odottaa myös terminaalialueen ulkopuolella maasta poistamista sopivalla lentoyhteydellä.

Turvaamistoimenpide voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että käännytettävältä otetaan passi haltuun, ja hän ilmoittautuu säännöllisesti Rajavartiolaitoksen viranomaisille.

Tavallisin syy maahan pääsyn epäämiselle ja käännyttämiselle on maahantuloedellytysten puuttuminen.

– Ei esimerkiksi ole voimassaolevaa matkustusasiakirjaa, viisumia, oleskelulupaa, henkilö on maahantulokiellossa, ei pysty osoittamaan oleskelutarkoitusta ja siihen liittyviä edellytyksiä, kuten rahavaroja, Pietarinen listaa.

Tänä vuonna myös Helsinki-Vantaalla käännytettyjen EU-maiden kansalaisten määrä on tavallista suurempi. Heitä on lähes puolet kaikista käännytys- tai maahantulon epäämispäätöksen saaneista.

– EU-kansalaisia koskien, joita normaalisti on vain marginaalinen määrä, on nyt näihin rajoituksiin liittyen tehty noin 270 käännytyspäätöstä, Pietarinen kertoo.

Lue seuraavaksi:

Rajavartiolaitosta arvostellaan toimivaltuuksien ylittämisestä – viranomaisen mukaan rajanylityksistä on luovuttu vapaaehtoisesti, mutta moni suomalainen kokee tulleensa käännytetyksi

Tiukentunut rajavalvonta johti toivottuun ilmiöön – rikollisilta kaikkosivat keinot tuoda ulkomaalaisia laittomasti Suomeen