Saattohoitokodin puolesta taistellaan: Eija Ahvo, Samuli Edelmann ja yli sata muuta kulttuuripersoonaa vetoavat talousvaikeuksissa olevan Terhokodin puolesta

Saattohoitokodin entisen johtajan Juha Hännisen mukaan pääkaupunkiseudun muut saattohoitoyksiköt eivät poista Terhokodin tarvetta. 

Terhokoti
Potilashuone Terhokodissa.
Vetoomuksen mukaan Terhokodin kaltaisen yksikön merkitys on siinä, että se ei vain hoida, vaan pitää myös lähipiiriä maailmassa kiinni. Mårten Lampen / Yle

Toistasataa kulttuurialan toimijaa vetoaa Helsingissä sijaitsevan saattohoitoon erikoistuneen Terhokodin puolesta. Terhokoti ilmoitti perjantaina aloittavansa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut tappiollisen toiminnan takia.

Vetoomuksen alkuunpanijan kirjailija Annina Holmbergin mukaan ihmiset ovat ilmoittaneet olevansa valmiita tekemään mitä tahansa, kuten köyttämään itsensä Terhokodin terassin kaiteeseen tai osallistumaan mielenilmaukseen.

– Se on saattohoidon edelläkävijä Suomessa ja tavallaan majakka, jonka valo loistaa myös muualle. Kun tämä uutinen pompahti eteen, niin pakko siihen oli reagoida, sanoo Holmberg.

Hän itse yritti saada isäänsä Terhokotiin muutama vuosi sitten ja sai omien sanojensa mukaan HUSilta viime hetkillä maksusitoumuksen. Holmberg oli jo valmistautunut oman asuntonsa myymiseen saadakseen rahat isänsä hoitoon Terhokodissa.

– Muistan, että se oli riipivä kokemus itselle. Toivon, että tämä vetoomus havahduttaa ihmisiä. Näin paljon nimiä hyvin lyhyessä ajassa, sanoo Holmberg.

Vetoomuksen allekirjoittanut näyttelijä Eija Ahvo kertoo samanlaisista kokemuksista. Ahvon sisarella oli viime keväänä näyttelijän mukaan vaikeuksia päästä Terhokotiin, vaikka tilat olivat tyhjinä.

– Se oli järkyttävä kokemus. Olen mukana puolustamassa Terhokotia, mitä ikinä tarvitaankaan, Ahvo sanoo tiedotteessa.

Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet muun muassa Esko Salminen, Samuli Edelmann, Hannu-Pekka Björkman, Ritva Oksanen, Leena Uotila, Tapio Liinoja, Anna Hanski, Anja Snellman, Sinikka Sokka, Hannu Lauri ja Eeva Litmanen.

Pelkona on, että sulautuminen HUSiin muuttaisi liikaa Terhokodin luonnetta

Syynä Terhokodin tappiolliseen toimintaan on potilaiden vähentyminen. Saattohoitokodin entisen johtajan ja nykyisen STM:n saattohoito-työryhmän jäsenen Juha Hännisen mukaan muut pääkaupunkiseudun saattohoitoyksiköt eivät kuitenkaan poista Terhokodin tarvetta.

– Potilaiden vaikeusaste luokitellaan termein abc. Espoon Glimsin ja Suursuon sairaalan yksiköt toimivat molemmat hyvin, mutta edustavat b-tasoa. Terhokoti puolestaan edustaa tasoa c, jossa pystytään hoitamaan kaikkein vaikeimpia tapauksia, sanoi Hänninen Radion Suomen iltapäivässä maanantaina.

Terhohemmet
Terhokoti aloittaa yt-neuvottelut tiistaina 15. syyskuuta.YLE/Jonas Blomqvist

Hännisen sekä Terho-säätiön hallituksen puheenjohtajan Annikki Thodénin mukaan Terhokotiin ei ole lähetetty potilaita aiempaan tapaan enää useaan vuoteen. HUS kertoi perjantaina (siirryt toiseen palveluun)nimittävänsä selvityshenkilön, jonka tehtävänä on selvittää vaativan tason saattohoitopalveluiden järjestämistä HUSin alueella.

Sairaanhoitopiirin toiminta ei kuitenkaan vakuuta Terhokodin entistä johtajaa.

– Tämä kuulostaa hieman haetulta. Me olemme nyt tehneet yli viisi vuotta tätä selvitystyötä HUSin kanssa ja yritetty löytää sopimusta ja yhteisymmärrystä. Viime vuoden lopulla ilmestyi myös STM:n raportti saattohoidon kehittämisestä ja järjestämisestä Suomessa. Olemassa on jo aika paljon raportteja, toteaa Hänninen.

HUS kertoi myös olevansa viime kädessä valmis ottamaan Terhokodin toiminnan omaksi toiminnakseen. Hänninen pelkää, että sulautuminen isoon yksikköön veisi Terhokodilta pienen yksikön mukanaan tuoman ketteryyden.

– Terhokodin yksi suurimpia etuja on nopeus, matala hierarkia ja potilaiden omaisten mukauttaminen kaikkeen päätöksentekoon. Pelottaa, että tämä ei ihan samalla tavalla toteudu silloin, kun meillä on 41 työntekijän sijaan 30 000 työntekijää ja sille järjestetty hallinto.

Hänninen toivoo, että yleisesti ymmärrettäisiin, mitä hyvä saattohoito on. Hänen mukaan kysymys on paljon muustakin kuin kipujen lääkitsemisestä viimeisillä hetkillä.

– Ei HUSissa toimivat ihmiset välttämättä edes ymmärrä tai tiedä, mitä kaikkea Terhokodissa tehdään, jotta se hyvä laatu saadaan aikaiseksi. Nyt lähdetään siitä, minkälaista hoitoa halutaan antaa.

Voit keskustella aiheesta 15.9.2020 kello 23:een saakka.

Lue myös:

Yli 30-vuotias Terhokoti talouskriisissä: potilaiden määrä vähenee ja he tulevat saattohoitoon myöhäisemmässä vaiheessa – käynnistää yt-neuvottelut

Hyvä kuolema on tarjolla liian harvoille – vaikeiden oireiden lievitys kodinomaisessa rauhassa on yhtälö, jonka onnistumisen ratkaisee yhä asuinpaikka

Hiljentymistä, joululauluja, muistoja – saattohoitokodissa joululla on aivan oma merkityksensä