Paine valtion omaisuuden myymiseen hellittää budjettiriihessä – EU-elvytysavustus voisi rahoittaa tulevaisuusinvestointeja

Tytti Tuppurainen: EU-elvytysraha sopisi "erinomaisen hyvin" aiemmin listattuihin tulevaisuusinvestointeihin.

Budjettiriihi
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen tapasi mediaa lyhyesti ennen talousarvioneuvotteluiden alkamista Säätytalossa Helsingissä 14. syyskuuta.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen kertoi Säätytaloon mennessään, että hallitus neuvottelee budjettiriihessä, mitä tulevaisuusinvestointeja voitaisiin rahoittaa EU:n elvytysavustuksella.Mikko Stig / Lehtikuva

Euroopan unionin elvytysavustukset vähentävät hallituksen painetta valtion omaisuuden myynteihin.

EU-avustuksilla voidaan rahoittaa osa niistä hallituksen tulevaisuusinvestoinneiksi kutsutuista hankkeista, jotka piti rahoittaa valtion omaisuutta myymällä.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) arvioi, että Suomen saamasta reilun kolmen miljardin euron EU:n elvytysavustuksesta suurin osa olisi sellaista, johon Suomen ei tarvitse laittaa omaa rahaa mukaan, jotta halutut hankkeet voisi käynnistää.

Tuppurainen kertoi maanantaiaamuna hallituksen budjettineuvotteluun mennessään, että EU:n elvytysraha sopisi "erinomaisen hyvin" hallituksen suunnittelemiin kertaluonteisiin tulevaisuusinvestointeihin, joita on päättämättä 1,7 miljardin euron verran.

Kun hallitus aloitti kesällä 2019, se listasi niin sanottuja kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja, jotka vaihtelivat ammattikoulujen opettajien palkkaamisesta, yritysten tutkimus-, kehitys- ja investointitukiin, maa- ja metsätalouden päästöjen vähentämiseen sekä hiilinielujen lisäämiseen ja kaikkeen siltä väliltä.

– Nyt meillä on uutena EU:n elpymisrahasto, josta saadaan 2,5 miljardia sellaista rahaa, joka ei vaadi edes kansallista vastinrahoitusta, Tuppurainen sanoi.

Se, että EU-elvytysrahojen kaikkiin hankkeisiin ei tarvittaisi kansallista vastinrahaa, helpottaisi hankkeiden käynnistämistä.

Käytännössä kansallisen vastinrahan velvoite olisi vaatinut hallitusta esimerkiksi valtion omaisuuden myynteihin tai lisävelanottoon, jos hallitus olisi halunnut käynnistää listaamiaan tulevaisuushankkeita EU:n elvytysavustuksella. Nyt paine valtion omaisuuden myynteihin vähenee, vaikka ei kokonaan häviä.

– Budjettiriihessä neuvotellaan nyt siitä, millä tavalla EU:n elpymisrahastosta voitaisiin näitä tiettyjä menoja kattaa, Tuppurainen kertoi.

Lokakuussa tietoa, mihin hankkeisiin rahaa EU-elvytysavustuksesta

Hallitus neuvottelee budjettiriihen yhteydessä painopisteet, mihin EU-elvytysavustusta käytetään. Suomi toimittaa ensimmäisen luonnoksen rahojen käytöstä EU:n komissiolle lokakuussa. Kansallinen elvytysrahojen suunnitelma pitäisi olla valmis ensi huhtikuussa.

Tulevaisuusinvestointien arvostelijat ovat arvioineet, että osa tulevaisuushankkeista on valtion tavanomaisia, väliaikaisia menoja eikä aitoja investointeja tulevaisuuteen.

Voit keskustella jutun aiheesta tiistaihin 15.9.2020 kello 23 asti. Klikkaa keskustele-painiketta.

Lue lisää:

Marin ja Vanhanen: Talouden epävarmuus heijastuu voimakkaasti budjettiin, HS kertoo työttömien työnhakuvelvoitteen kiristymisestä – Yle seurasi budjettiriihen ensimmäistä päivää

Tupakan ja viinan hinnat nousevat taas, viimeinkin tietoa eläkeputken kohtalosta – katso tästä, mitä budjettipäätöksiä hallitukselta odotetaan