Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Sen piti olla Volodymyrille, Artemille ja Jevgenille tuottoisa keikka. Ukrainalaismiehet etsivät rakennusalan hommia ja kuulivat työmahdollisuudesta Suomessa.

Sitä heille mainosti Suomeen muuttaneen ukrainalaisyrittäjän serkku. Muutaman kuukauden töistä tienaisi jopa parin vuoden palkan Ukrainassa.

Heidän vain pitäisi matkustaa ensin Viroon, jossa hoidettaisiin paperityöt kuntoon. Sitten he jatkaisivat laivalla Suomeen. Helsingissä ukrainalaisyrittäjä näyttäisi työmaat ja vuokraisi heille asunnon.

Bruttopalkka olisi 12 euroa tunnissa, työpäivät kahdeksantuntisia. Kaikki olisi täysin laillista.

Serkun mainostama ukrainalaisyrittäjä tuli kolmikkoa vastaan laivalle Helsingissä. Hän oli perustanut Suomeen yhtiön, jonka alaisuudessa miehet työskentelisivät.

Alussa kaikki vaikutti hyvältä. Suomessa avattiin pankkitilit ja hankittiin veronumerot. Tilille ei kuitenkaan ilmestynyt rahaa, vaan yrittäjä maksoi heille osan palkasta käteisenä. Osa oli kuulemma lähetetty työluvat hoitaneen virolaisyhtiön tilille, josta heille maksettaisiin myöhemmin.

Pian rakennusmiehille selvisi, että kuviossa on muutakin hämärää.

Ukrainalaisyrittäjä on tuonut Suomeen rakennushommiin jopa kymmeniä ukrainalaisia laittomasti. Tällaisia yrityksiä on toiminut Suomessa useita viime vuosina.

Volodymyrin, Artemin ja Jevgenin lisäksi jopa satoja muita ukrainalaisia on työskennellyt Suomessa laittomasti.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ukrainasta Viroon ja suoraan Suomen-laivaan

Volodymyr, Artem ja Jevgeni eivät tienneet, että heidän olisi pitänyt työskennellä pääasiallisesti Virossa. Jos heillä olisi ollut siellä vuoden työlupa ja vakityö, he olisivat saaneet työskennellä kolme kuukautta myös toisessa EU-maassa, kuten Suomessa.

Mutta heillä ei ollut riittävän pitkää työlupaa eikä vakityötä Virossakaan.

Työntekijöiden lähettämisellä toiseen maahan on tarkoitus helpottaa tilapäisen työvoiman saatavuutta, mutta jotkut yritykset käyttävät järjestelmää hyväkseen kyseenalaisin keinoin.

Miehet laitettiin Suomen-laivaan heti, kun paperiasiat saatiin kuntoon. Nopeimmillaan se vei vain päivän.

Yle on tutkinut kuukauden ajan rakennusalan niin sanottujen lähetettyjen työntekijöiden hyväksikäyttöä Suomessa. He ovat ulkomaisen yrityksen työntekijöitä, jotka tekevät tilapäisesti työtä Suomessa.

Yle on haastatellut puhelimitse tai kasvostusten kymmentä ukrainalaisyrittäjän läheltä tuntevaa tai hänelle työskennellyttä henkilöä. He kertovat miehen toiminnasta yhdenmukaisesti. Osa heistä on palannut Ukrainaan.

Lisäksi on käyty läpi ukrainalaisia Suomeen tuovien yritysten taustoja, tehty taustahaastatteluja ja perehdytty valvontaviranomaisten tarkastusraportteihin.

Yle ei käytä rakennusmiehistä sukunimiä, jotta heidän tilanteensa ei entisestään hankaloidu. Heidän tuomansa epäkohdat ovat osa laajempaa ilmiötä, ja siksi myös pienten yritysten nimiä ei mainita jutussa.

Suomen rakennustyömailla on perinteisesti työskennellyt ulkomaalaisista eniten virolaisia, mutta heidän määränsä on vähentynyt, kun Viron palkkataso on noussut.

Viime vuosina rakennusalalle on alettu tuoda paljon työvoimaa Euroopan unionin ulkopuolelta, etenkin Ukrainasta.

Ukrainalaiset on tuotu tänne pääosin Viron, Puolan ja Latvian kautta. Koska heille on hankittu työlupa johonkin EU-maahan, heidän ei ole tarvinnut anoa Suomen työperusteista oleskelulupaa.

Ukrainalaisia lähti etsimään töitä ulkomaille massoittain, kun maassa puhkesi sota. Venäjä miehitti ja liitti Krimin niemimaan itseensä vuonna 2014. Seurauksena yhä enemmän ukrainalaisia pyrkii nyt myös Suomeen töihin.

Näin Ukrainasta tuodaan Suomeen halpatyövoimaa:

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Taustalla monimutkainen yrityskuvio Suomen ja Viron välillä

Volodymyrille, Artemille ja Jevgenille selvisi pian, että yrittäjän toiminnan taustalla oli monimutkainen yrityskuvio. Sen tarkoitus on voinut olla harhauttaa Suomen viranomaisia.

Mukana oli kolme yritystä, joiden omistajat tunsivat toisensa. Virossa yksi yritys hoiti työlupa- ja sosiaaliturva-asiat ja toinen Suomen työmailla tarvittavat tunniste- ja työturvallisuuskortit. Ukrainalaismies valvoi työntekijöitä Suomessa.

Suomeen tuotujen työntekijöiden mukaan virolaisyritysten ainoa tarkoitus on tuoda työvoimaa Suomeen.

Suomalaiset rakennusfirmat tekivät alihankintasopimuksia näiden kolmen yrityksen kanssa, ja paperilla ne tekivät myös keskenään alihankintaa.

Ukrainalaisille oli epäselvää, minkä yrityksen leivissä he olivat. Yhdelle heistä oli hankittu työmailla tarvittava tunnistekortti kahdeksan eri yrityksen nimissä.

Jos yksi yritys joutui vaikeuksiin, työntekijä voitiin ottaa lennosta työmaalle toisen yrityksen nimissä. Näin tapahtui ainakin kerran.

Haastateltavien arviot siitä, kuinka monta ukrainalaista yrittäjä on tuonut Suomeen, vaihtelevat. Yksi puhuu kymmenistä, toisen mukaan määrä voi olla kaksi sataa.

Ukrainalaisyrittäjä on löytänyt työntekijöitä netti-ilmoituksilla ja värväämällä tuttuja. Hän on tuonut ukrainalaisia Suomeen myös kotikylältään.

Rakennusalan työntekijöitä edustava Rakennusliitto asetti ukrainalaisten työlupa-asioita Virossa hoitaneen yhtiön saartoon viime vuonna. Tämä tarkoittaa sitä, ettei yritys voi jatkaa urakoitaan Suomessa, ennen kuin työntekijöiden palkat ja muut saatavat maksetaan.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

50 euroa ruokarahaa, palkkaa ei lopulta lainkaan

Ukrainalaisyrittäjän vuokraamassa kolmiossa asui seitsemän rakennustyöläistä. Heidän palkkansa menivät asumiseen ja elämiseen Suomessa.

Volodymyrin mukaan mies otti häneltä välityspalkkiona työpaikan järjestämisestä ja paperitöistä 700 euroa. Lisäksi jokaisen seitsemästä miehestä piti maksaa 300 euron vuokraa kuussa, mistä kertyi paljon enemmän kuin asunnon todellinen vuokra oli.

Kun yrittäjällä oli vaikeuksia verottajan kanssa, työntekijöiden hommat loppuivat viikkokausiksi. He olivat rahattomia ja tarvitsivat ruokaa.

– Hän tuli asunnolle ja antoi meille 50 euroa mieheen, jotta pysymme hengissä, Jevgeni kertoo.

Ukrainalaiset eivät tienneet Suomeen tullessaan mitään Suomen työlainsäädännöstä. Ulkomaisen yrityksen Suomeen lähettämälle työntekijälle pitää maksaa yhtä paljon kuin suomalaiselle vastaavasta työstä.

Heille oli luvattu asialliselta kuulostava palkka, mutta sovitusta poikettiin heti alun jälkeen. Myöhemmin heille selvisi, että yrittäjä oli maksanut alusta lähtien liian pientä palkkaa. Ylityöt ja lisät puuttuivat. Palkkatodistuksia ei annettu. Töitä he tekivät jopa 300 tuntia kuukaudessa.

– Hän sanoi, että puuttuvat rahat tulevat kohta tai että palkat menevät ensin Viroon eikä niitä saa vielä siirtää. Koko ajan tuli selityksiä, Artem sanoo.

Kun keikkaa oli jäljellä pari kuukautta, palkanmaksu loppui kokonaan. He eivät saaneet yhteyttä yrittäjään. Jevgenin mukaan heidän pomonsa oli osalle velkaa 10 000 euroa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.


AIHEESTA ENEMMÄN


Suomessa satoja laittomasti työskenteleviä – eniten ukrainalaisia

Ylen haastattelemat ukrainalaiset ovat työskennelleet esimerkiksi Nokian kylpylän ja Helsingin uusien hintasäänneltyjen Hitas-kohteiden työmailla.

Yleisesti Suomessa laittomasti työskennelleet ukrainalaiset ovat olleet pääkaupunkiseudulla. Luvattomia hommia on tehty niin pienten kuin useiden Suomen suurimpien rakentajien työmailla. Ylen tietojen mukaan mukana on Helsingin kauppakeskus Triplan ja keskustakirjasto Oodin kaltaisia isoja hankkeita.

Pelkästään Espooseen rakennettavan Länsimetron jatkeen työmaalla on työskennelly noin 50 ukrainalaista laittomasti, heistä valtaosa Soukan aseman työmaalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.


AIHEESTA ENEMMÄN


Aluehallintovirasto (avi) on havainnut vuodesta 2017 lähtien pelkästään Etelä-Suomen alueella yli 250 rakennusalan yritysten työntekijää, joilla ei ole ollut oikeutta työskentelyyn Suomessa. Suurin ryhmä ovat ukrainalaiset.

Yritys- ja työmaatarkastuksissa noin viisi prosenttia ulkomaisista työntekijöistä on työskennellyt Suomessa laittomasti. Kaikki ovat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia. EU-jäsenmaiden asukkailla on Suomessa rajaton työnteko-oikeus.

Avin tilastot ovat luultavasti vain jäävuoren huippu, koska luvattomia työntekijöitä havaitaan lähinnä pistotarkastuksilla.

Rakennusteollisuuden mukaan rakennusalan töihin Suomeen lähetetään arviolta 15 000 työntekijää vuosittain.

Ylen tietojen mukaan Suomeen on saavuttu myös väärillä henkilöllisyystodistuksilla. Osalla ukrainalaisista ei ole ollut esittää työ- tai oleskelulupaa lainkaan, ja Suomeen on jääty oleskelemaan pitkäksi ajaksi luvatta.

Kun Suomen ja Viron välillä otettiin sisärajatarkastukset käyttöön koronan vuoksi keväällä, rajavartiolaitos raportoi aville viikoittain kolmannen maan kansalaisen pyrkimyksestä päästä Suomeen.

– Se konkretisoi, kuinka paljon sieltä tulee porukkaa. Normaalisti rajatarkastuksia ei tehdä, joten he voivat vapaasti seilata Suomen ja Viron välillä, eikä kukaan tiedä, koska he ovat Suomeen tulleet, sanoo työsuojelutarkastaja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen avista.

Ukrainalaiset kertovat Ylelle ankeasta arjestaan Suomessa:

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

“Elämä Ukrainassa on sellaista, että on pakko lähteä pois”

Laittoman työvoiman riistäminen rakennusalalla on koko Euroopan laajuinen ongelma. Se on myös kiusallinen ongelma, koska työvoiman vapaa liikkuvuus on EU:n peruspilareita.

Ukraina on Euroopan köyhimpiä maita. Miljoonat ovat lähteneet eri puolille Eurooppaa paremman elämän toivossa.

Naapurimaa Puolassa on ollut tarvetta rakennusalan työvoimalle. Monet puolalaiset ovat lähteneet Länsi-Eurooppaan paremman palkan perässä. Ukrainalaiset pyrkivät nyt samaan.

Ukrainalainen voi tulla Puolaan puoleksi vuodeksi kerrallaan töihin (siirryt toiseen palveluun) ilman varsinaista työlupaa, jos hän löytää yksityishenkilön tai yrityksen, joka lupaa palkata hänet.

Tämä on mahdollistanut Puolan tarvitseman työvoiman saamisen, mutta johtanut ukrainalaisten riistoon. Osa sietää tilannetta, koska se voittaa kotimaan elinolot.

Jotkut jäävät laittomiin töihin, jotta välttyisivät veroilta ja saisivat tuettua perhettään paremmin.

– Surkeakin palkka on parempi kuin ukrainalainen palkka, kertoo eräs Ylen haastattelema ukrainalainen.

Ukrainalaisista voi hyötyä vielä enemmän, kun heidät lähettää Suomen kaltaisiin maihin tekemään yrityksille tuottoisia urakoita.

– Elämä Ukrainassa on sellaista, että on pakko lähteä pois ja ottaa riskejä. Suomeen ollaan valmiita tulemaan mihin tahansa töihin ja millä tahansa palkalla. Epätoivoisia ihmisiä on helppo huijata.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ukrainalaisella kymmenien tuhansien velat – yritys konkurssikypsä

Yle yritti tavoitella työntekijöitä Suomeen tuonutta ukrainalaisyrittäjää haastatteluun lukuisista yritysrekisteristä löytyneistä puhelinnumeroista.

Ensimmäisestä numerosta vastasi ärtynyt mies, joka ei sanojensa mukaan tunne henkilöä. Seuraavasta numerosta löytyi mies, jolla on hänen kanssaan selvittämättömiä asioita.

Kolmannesta numerosta vastasi etsimämme yrittäjä. Mies kiistää kaikki jutussa esitetyt syytökset. Hän kertoo maksaneensa palkan sopimuksen mukaan eikä ole ottanut ylimääräistä vuokrasta tai lupapapereista. Käteistä hän maksoi ukrainalaisten pyynnöstä.

Yrittäjä kertoo sairastuneensa vakavasti, minkä vuoksi hän ei pystynyt vastaamaan alaistensa puheluihin eikä valvomaan työmaita ja hommat seisahtuivat.

– He tiesivät, mihin ryhtyivät ja tulivat tänne vapaaehtoisesti, yrittäjä sanoo.

Hänellä on kymmeniä tuhansia euroja verovelkaa sekä muuta velkaa ulosotossa henkilökohtaisesti ja yrityksensä kautta. Hän kertoo hakeneensa yrityksensä konkurssiin.

Yrittäjä kertoo saaneensa ison laskun, koska erään työmaan urakoitsija purki sopimuksen hänen yrityksensä kanssa työn heikon laadun ja viiveiden vuoksi. Hän syyttää työntekijöitään valehtelijoiksi, ammattitaidottomiksi ja laiskoiksi.

Yle vahvisti suomalaiselta urakoitsijalta, että ukrainalaisten työn laadussa oli lukuisia merkittäviä puutteita. Ukrainalaisyrittäjää ei työmaalla näkynyt.

Päätoteuttajan alihankkijana toiminut keskisuuri suomalaisyritys palkkasi ukrainalaisen firman puolitutun kautta. Yrityksen paperiasiat näyttivät olevan kunnossa.

Sopimus piti lopulta purkaa kesken urakan, koska ukrainalaisten osaaminen ei ollut sitä mitä oli luvattu. Virheiden paikkailu ja myöhästymiset aiheuttivat suomalaisyritykselle noin 50 000 euron menetykset. Urakoitsija on yrittänyt periä rahoja ukrainalaiselta yrittäjältä tuloksetta.

Ukrainalaisten työntekijöiden mukaan heidän työn jäljestään valitettiin vasta sen jälkeen, kun sopimus oli jo purettu.

Suomessa pysyvästi asuva ukrainalaisyrittäjä kertoo edelleen jatkavansa ulkomaisten rakennusmiesten rekrytointia Suomeen. Nyt omalla toiminimellä ja toisen Suomessa toimivan firman laskuun.

Hänen lisäkseen Suomessa on ollut muitakin yrittäjiä, jotka ovat tuoneet ukrainalaisia Suomen rakennustyömaille kielletyin keinoin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Poliisi suunnittelee isoa tutkintaa ukrainalaisten riistosta

Ylen tietojen mukaan Helsingin poliisi on saanut rikosilmoitusten kautta tietoa puolesta tusinasta tällaisesta yrityksestä ja lähes 20 ukrainalaisesta hyväksikäytön uhrista.

Rikosilmoitukset koskevat eri yrityksiä, mutta niiden toiminnassa on yhdistäviä tekijöitä: Viron kautta kierrättäminen, pöytälaatikkoyritykset, pitkät alihankintaketjut.

Ylen tietojen mukaan poliisi aikoo yhdistää osan tapauksista yhdeksi isoksi tutkinnaksi. Poliisi uskoo, että tapauksiin liittyy kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta, vakavaa talousrikollisuutta ja ihmiskauppaa.

Osa ukrainalaisista on tiennyt tulevansa tänne pimeisiin töihin, mutta poliisi epäilee, että osa on painostettu tai pakotettu töihin Suomeen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.


AIHEESTA ENEMMÄN


Järeällä tutkinnalla halutaan päästä rikosilmiöön kunnolla käsiksi. Poliisi aikoo tehdä asiassa työtä rajavartiolaitoksen kanssa.

Esitutkinnan aloittaminen siirtyy kuitenkin ensi vuoden puolelle, koska Helsingin poliisilla on jonossa kymmeniä selvittämättömiä työperäisiä ihmiskaupparikoksia. Jutut ovat ruuhkautuneet, koska poliisilla ei ole ihmiskaupparikosten erikoisryhmää.

Hallitus päätti syyskuun budjettiriihessä (siirryt toiseen palveluun) myöntää rahaa ensi vuodeksi ryhmän perustamiseen.

Tutkintaa voi vaikeuttaa se, että joidenkin laittomasti työskennelleiden ja huijattujen ukrainalaisten nykyinen olinpaikka tai edes oikea henkilöys ei ole tiedossa.

Työntekijöiden riisto voi olla ihmiskaupan ohella työsyrjintää. Poliisi voi suhtautua palkanmaksun laiminlyönteihin palkkariitana, koska alipalkkausta ei ole kriminalisoitu Suomessa.

Ukrainalaiset kertovat, ettei Suomen keikasta jäänyt mitään käteen:

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tutkija: Rakennusalalla on jo kahden kerroksen työmarkkinat

Jyväskylän yliopiston sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan professori Nathan Lillie on mukana lähetettyjen työntekijöiden asemaa Euroopassa selvittävässä kansainvälisessä tutkimusryhmässä. Hän on keskittynyt Puolan kautta Viroon ja Suomeen lähetettyihin ukrainalaisiin.

Lillien mielestä lähetetylle työntekijälle ei pitäisi myöntää työlupaa maahan, jossa hänen ei ole tarkoitus työskennellä. Tätä porsaanreikää käytetään hyväksi.

Esimerkiksi Viroon rekisteröity yhtiö voi perustaa sivuliikkeen vaikkapa Latviaan ja kierrättää työntekijöitä Suomeen myös sitä kautta.

Suomessa urakoitsijoille ja eri viranomaisille voidaan antaa erilaisia tietoja.

Yrittäjä voi kertoa aville, ettei yrityksellä ole lähetettyjä työntekijöitä, jotta se säästyisi työlupien tarkastuksilta. Verottajalle sama yrittäjä voi sen sijaan sanoa, että kaikki työntekijät ovat lähetettyjä, jotta säästyisi veroilta.

Kun työntekijöitä riistämällä on saatu tarpeeksi voittoa, yritys voi “kadota”. Muistoksi käynnistään se jättää maksamattomia veroja ja velkoja. Jonkin ajan päästä toiminta jatkuu uudella nimellä tai välikäden avulla.

Lillien mielestä Suomessa rakennusalalla on jo syntynyt osittain kahden kerroksen työmarkkinat. Tilanne voi kärjistyä, jos lähetettyjen työntekijöiden ongelmaa ei saada järjestykseen.

Jos väliä on vain halvalla hinnalla, voi käydä niin, ettei kukaan enää pysty kontrolloimaan, miten mielivaltaisesti palkkoja maksetaan. Näin on hänen mukaansa jo käynyt Saksassa, jossa usein enää vain työnjohto on saksalainen.

– Jos lähetettyjen työntekijöiden määrä kasvaa hallitsemattomasti Suomessa, suomalaisia putoaa pois työmarkkinoilta, koska he ovat yritysten mielestä liian kalliita. Yrityksillä on tässä suuri vastuu, Lillie pohtii.

Rakennusalan paradoksi Suomessa on, että samaan aikaan kun yritykset valittavat pätevän työvoiman puutetta, rakennusalalla on suhteellisen korkea työttömyys.

– Jos huijariyritykset pääsevät kuin koira veräjästä, se voi houkutella vastuullisia yrityksiä toimimaan samoin, kun he huomaavat etteivät enää pärjää epäreilussa kilpailussa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomeen paluu kiinnostaa vielä – laillista reittiä pitkin

Palataan vielä takaisin ukrainalaisyrittäjän Suomeen tuomiin työntekijöihin. Miten heidän lopulta kävi?

Kun heidän palkanmaksunsa Suomessa lopetettiin kokonaan, he eivät tienneet, mistä hakea apua. Ukrainalaiset eivät puhu suomea ja osaavat vain auttavasti englantia.

Lopulta joku mainitsi heille Rakennusliitosta. He marssivat liittoon, joka tarjosi apua. Miehet ovat tätä kautta saaneet neuvoteltua niin, että heidän työmaidensa pääurakoitsijat ovat maksaneet osan puuttuvista palkoista.

Volodymyr löysi uuden työpaikan Ukrainassa. Palkka on huomattavasti pienempi kuin Suomessa, mutta hän sanoo pärjäävänsä.

Hän sanoo, että työskentelisi vielä mielellään joskus Suomessa, jossa ihmiset ovat avuliaita.

– Mutta ensi kerralla pitäisin huolta, että kaikki tapahtuu laillisesti.

FAKTA: Uudellamaalla kolmasosa rakennusalan työntekijöistä tulee ulkomailta

  • Lähetetty työntekijä on töissä ulkomaalaisessa yrityksessä, mutta työskentelee tilapäisesti Suomessa.
  • Hänelle pitää maksaa Suomessa toimialan yleisen palkkatason mukaista palkkaa. Suomen työlainsäädäntöä ja työturvallisuusvaatimuksia tulee noudattaa.
  • Ulkomainen yritys ei maksa Suomeen veroa, jos sillä ei ole täällä kiinteää työpaikkaa. Alle puoleksi vuodeksi lähetetyn työntekijän palkkaa ei veroteta Suomessa.
  • Rakennustyömailla pääurakoitsijan pitää varmistaa lähetetyn työntekijän työnteko-oikeus koko alihankintaketjussa.
  • Rakennusurakan tilaajan täytyy pyytää selvitykset lähettävän yrityksen taustoista ja liiketoimintakelpoisuudesta.
  • Uudellamaalla noin kolmasosa alan työntekijöistä on ulkomaalaisia.

Juttua muokattu: 28.9. klo 11.17 vaihdettu kuva, jossa näkyi asiayhteyteen kuulumattoman yrityksen logo ja 29.9. klo 10.50 päivitetty kartta, poistettu kartasta Ukrainan ja Krimin välinen rajaviiva.

Lue myös:

Kotina parin neliön koppi, palkkana puolet siitä mitä pitäisi – riistetyt rekkakuskit ajavat Suomenkin teillä

"TE-toimistoon meneminen ei ole vaihtoehto" – Susie, Hanna ja lukuisat muut ulkomaalaiset pelkäävät karkotusta, jos hakevat työttömyystukea

Rakennusteollisuus toivoo, että työvoiman saanti Baltiasta turvattaisiin uudella matkustuskuplalla – työntekijäliitto: höpö höpö, sääntöjä ei noudateta

Suomeen töihin haluavien jono kasvaa Migrin ovella, apulaisoikeuskansleri moittii venyneistä käsittelyajoista: "Nyt ei mene hyvin"