Ekonomistit: Kriisin jälkeen Suomen pitäisi saada velkajarru päälle – lainaa saa halvalla mutta Italian tie on varoittava esimerkki

Koronakriisi velkaannuttaa Suomea siinä missä muitakin maita. Edellisen kriisin jälkeen muiden talous pääsi nousuun mutta Suomi jäi kuoppaan.

valtionvelka
Elinkeinoelämän valtuuskunnan ekonomisti Sanna Kurronen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan ekonomisti Sanna Kurronen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen ovat sitä mieltä, että valtion kuuluukin nyt velkaantua.Toni Määttä / Yle

Suomen julkinen velka on kasvamassa huippulukemiin. Julkiseen talouteen kuuluvat valtion lisäksi kunnat ja sosiaalirahastot. Koronakriisin tuoma työttömyys lisää näiden kaikkien menoja.

Syyskuun alun valtiovarainministeriön arvion perusteella uutta velkaa otetaan tänä vuonna yli 17 miljardia euroa. Se tarkoittaa yli 3000 euroa suomalaista kohti.

Suomen vienti oli ilman koronaakin viime vuoden lopulla hyytymässä ja kasvu hidastumassa. Myös monet kunnat olivat heikoilla, sillä väestön ikääntyminen kasvattaa kuntien sosiaali- ja terveysmenoja. Velkaa olisi saatettu ottaa lisää joka tapauksessa, mutta ei tällaisia jättisummia.

Julkisyhteisöjen velka 1991-2024
Samuli Huttunen / Yle

Ekonomistien mielestä koronakriisin hoitamisen takia valtio saakin velkaantua pari vuotta.

– Jos nyt ei elvytettäisi ja otettaisi lisävelkaa, se olisi meidän hyvinvointimme vastaista. Kun velkarahaa saa nollakorolla ja jopa negatiivisella korolla, olisi ahdistavaa, ellei ajateltaisi suomalaisten hyvinvointia tässä tilanteessa, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen sanoo.

Hän korostaa, että taistelussa koronaa vastaan velkaantuvat nyt kaikki muutkin maat.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan ekonomisti Sanna Kurronen on samoilla linjoilla.

– Hyvä, että Suomella on mahdollisuus velkaantua, ettei talouskuoppa kasva niin suureksi eivätkä ihmiset kärsi kohtuuttomia taloudellisia menetyksiä.

Pylkkäsen mukaan ero aiempiin elvytyksiin on se, että velkaa on otettu todella nopeassa tahdissa. Koronan tuoma pudotus oli nopea ja nousustakin toivotaan nopeaa.

Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee tänä vuonna yli 70 prosenttiin. Valtiovarainministeriö arvioi, että velan osuus on 80 prosenttia vuonna 2024. Euro-säännös, jonka mukaan velkaa saisi olla korkeintaan 60 prosenttia BKT:ssä, on euromaissa sivuutettu.

Suomi jäi jumiin finanssikriisin jälkeen

Ongelma on se, että Suomi velkaantuu normaaliaikanakin.

– Vaikka meillä ehti olla pari hyvää vuotta ennen tätä uutta kriisiä, niin silloinkin Suomi velkaantui, Sanna Kurronen sanoo.

Suomi ei meinannut päästä jaloilleen vuosien 2008–2010 finanssikriisistä. Nousua hidastivat vielä metsäteollisuuden rakennemuutos ja Nokian kutistuminen. Suomi otti joka vuosi lisää velkaa.

Velkaantuneisuus eli velan suhde talouden kokoon taittui vasta vuosi, pari sitten.

– Vasta 2019 päästiin talouden tasolle, jossa oltiin ennen finanssikriisiä eli kymmenisen vuotta meni, että talous toipui.

Pylkkäsen mukaan nyt ei ole samanlaista vaaraa, että Suomi jumahtaisi kuoppaan ja velkakierteeseen.

–Tämä kriisi ei ole peräisin rahoitusmarkkinoilta eikä reaalitaloudesta, vaan se on tarttuvan epidemian luoma kaaos. Kun se häviää, päästään takaisin normaaliin, Pylkkänen uskoo.

Talouskasvu olisi paras velanhoitaja

Kurronen korostaa, että velkaantumisen taklaa parhaiten talouskavu. Silloin velan osuus taloudesta pienenee.

Ekonomisteja ja luottoluokittajia kiinnostaa eniten juuri velan osuus bruttokansantuotteesta, ei euromääräinen velkasumma.

– Kaikkien toivoma kehityskulku on, että saataisiin talouskasvu niin vahvaksi, ettei tarvitsisi ottaa uutta velkaa ja sitten vanha velka kutistuisi siellä suhteessa talouden kokoon.

Talouskasvun luomiseksi tarvitaan Kurrosen mukaan lisää työpaikkoja.

Elina Pylkkänen korostaa panostamista infrastruktuuriin, tutkimukseen, kehitykseen ja koulutukseen.

Velkaa kutistaisi myös inflaatio, mutta sen on toistaiseksi madellut hyvin pienenä.

Talouskasvun ei uskota riittävän velkasuhteen korjaamiseen. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on varoitellut, että menojen leikkauksia ja tai veronkorotuksia on tulossa tulevina vuosina.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Euromaiden joukossa Suomen velkaantuminen on keskitasoa. Ruotsiin ja Tanskaan nähden Suomi on kuitenkin selvästi velkaisempi.

Kurrosen mukaan syynä on Suomen muita Pohjoismaita heikompi työllisyys, joka korostuu kahdessa ryhmässä:

– Yli 55-vuotiaiden joukossa työllisyys on heikompi. Lisäksi on 30-vuotiaiden naisten joukko, jossa kotihoidontuen takia on alhainen työllisyysaste synnytysikäisillä naisilla, Kurronen sanoo.

Maksaako valtio velkansa pois?

Velattomia valtioita ei juuri ole eikä valtioiden tähtäimessä ole velkojen maksaminen kokonaan pois. Sen sijaan valtiot tavoittelevat velan kasvun pysäyttämistä. Toinen tavoite on pienentää velan määrää suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Valtio ottaa yleensä erääntyvän velan tilalle uutta velkaa.

Valtioita ovat lainoittaneet muun muassa työeläkeyhtiöt, mutta nollakorkojen aikaan niiden kiinnostus valtioiden obligaatioihin on vähentynyt. Sijoittajina on muun muassa pankkeja, keskuspankkeja ja rahastoja.

Nyt myös Euroopan keskuspankki elvyttää talouksia ostamalla markkinoilta niiden joukkolainoja.

Työläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja Satu Huber sanoo, että Suomen valtion lainojen keskimääräinen juoksuaika oli kuusi ja puoli vuotta viime vuonna.

Huber oli aikaisemmin ottamassa valtiolle lainaa johtajana Valtiokonttorissa.

Hänen mukaansa sijoittajat luotottavat mielellään Suomea, jonka luottokelpoisuus on hyvä.

Huber varoittaa, että kun velka korvataan uudella, korko voi olla korkeampi. Korkojen kehitys on riski, joka pitää huomioida.

– Ongelma syntyy, jos ja kun korkotaso jossain vaiheessa lähtee nousuun. Sitten velanhoitokustannukset vaikuttavat dramaattisesti budjettiin ja alijäämään.

Italian tielle ei kukaan halua

Italia on varoittava esimerkki. Maan taloudenpito ei ole ollut pitkään aikaan holtitonta ja budjetti on ollut viime vuosina pääosin ylijäämäinen ennen korkomenoja. Taloutta kuristaa kuitenkin takavuosilta periytyvä velkataakka, joka pitää korkomenot suurina. Se rajoittaa myös lisävelan ottamista.

Suomellakin oli 1990-luvun laman aikaan vaikeuksia saada uutta lainaa.

Evan Sanna Kurronen muistuttaa, että seuraavan kriisin mahdollisuus pitää myös huomioida.

– Onko silloin mahdollisuutta ottaa velkaa kuten nyt?

Kurosen mukaan ei voida määritellä, milloin velkaa on liikaa, jotta itsemääräämisoikeus alkaa heikentyä.

– Kukaan ei voi sanoa, mikä se raja on ja siksi oltava konservatiivinen.

15.9.klo 11 lisätty juttuun Euroopan keskuspankin rooli.

Lue myös:

Miljardien eurojen pankkiiri luo rahaa nappia painamalla – Suomen Pankissa on käynnissä valtava vastaisku koronakriisille

Analyysi: Japanin talous sukelsi pahiten 40 vuoteen – kotimaisesta kulutuksesta elävä maa ei kestä sitä, että ihmiset ovat kodeissaan

Etla: Julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna suureksi ja sulaa hitaasti

Suomen Pankki: Taantuma näyttää jäävän pelättyä pienemmäksi, mutta toipuminen on hidasta

Koe itse poliitikon tuska – Ylen velkaleikkurilla voit päättää miten taloudesta tiristetään 7 miljardia: Valitsetko verot vai leikkaukset?