Seinäjoen uusi kaupunginjohtaja uskoo kaupungin talousvaikeuksien olevan selätettävissä

Seinäjoen kaupunginjohtajana aloittaneella Jaakko Kiiskilällä on edessään epämieluisa tehtävä etsiä säästöjä jokaiselta toimialalta.

Seinäjoki
Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä ensimmäisenä työpäivänään
Seinäjoen uusi kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä aloitti tehtävässään 14. syyskuuta. Toimittaja Tuomo Rintamaa kysyi Kiiskilältä muun muassa tämän näkemyksiä kaupungin haasteista.

Jaakko Kiiskilä aloitti Seinäjoen kaupunginjohtajana syyskuun 14. päivä ja heti ensimmäisenä työpäivänä edessä oli kaupungin valtuustoseminaari. Kaupungin ensi vuoden budjettia karsitaan kokoon koronakriisin varjossa.

– Suurin asia koronassa julkisen talouden näkökulmasta on arvioinnin hankaluus. Isompaa ja pienempää vaikutusta sillä on varmasti, Kiiskilä aloittaa.

Talouden kuntoonsaattaminen tulee olemaan tulevina vuosina yksi kaupunginjohtajan tärkeimmistä tehtävistä.

– Seinäjoen kaupungin talous on saatava kestävälle pohjalle, että voidaan tehdä isoja pitkän linjan asioita ja jatkaa tätä hienoa kehittymistä ja kasvua mitä Seinäjoella on aina tapahtunut.

Tulevaisuudessa jokaiselta hallinnonalalta tullaan leikkaamaan. Hyvät kuntapalvelut pitää kuitenkin pystyä järjestämään ihmisille myös jatkossa.

– Näin kaupunginjohtajan pallilta kun asiaa katsoo, niin kaikkialta pitää leikata. Palvelut ovat kauttaaltaan liian hyvät verrattuna siihen, mitä meidän tulot ovat. Vaikeudet ovat selätettävissä. Pitkän linjan työtä on kasvun ja kehittymisen varmistaminen.

Sote-uudistus Kiiskilän johtajakaudella

Tuorein versio sote-uudistuksesta on parhaillaan lausuntokierroksella ministeriöissä ja kunnissa. Aikataulun mukaan lopullisesti uudet lait olisivat voimassa vuoden 2023 alussa.

Kuntahistorian suurin uudistus ajoittuu Kiiskilän seitsemänvuotiselle johtajakaudelle. Hän uskoo Seinäjoen selviävän uudistuksesta.

– Hyvin tietenkin selviää. Kysymys voidaan kääntää niin päin, että nämä asiat ja asiakkuudet ovat edelleen niiden samojen ihmisten asiakkuuksia. Meillä kaikilla julkisilla toimijoilla on huoli siitä, että verkosto toimii ja ihmiset saavat ne palvelut sillä aikataululla kun ne tarvitaan. Muutos tulee olemaan valtava.

Yhteistyötä moneen suuntaan

Kiiskilän mukaan kaikki hyvältä vaikuttava yhteistyö muiden kuntien kanssa on kiinnostavaa ja testaamisen arvoista.

– Se ei varmaan ole näin vähän aikaa kaupunginjohtajana istuneen näkemyksestä kiinni. Olen aina vastannut näihin kysymyksiin niin, että jos syntyy win-win tilanteita, niin silloin yhteistyötä kannattaa jatkaa ja kehittää.

Vaasa ja Tampere ovat jatkossa yhtä potentiaalisia yhteistyösuuntia Seinäjoelle. Hän ei kuitenkaan halua typistää yhteistyötä pelkästään lähimpiin kaupunkeihin.

– Miksei myös Tukholma ja New York jos tälle tielle lähdetään. Mutta ilman muuta tarvitaan vahvaa paikallista, alueellista, seudullista ja myös valtakunnallistakin yhteistyötä silloin kun se järkevää on.

Kiiskilä painottaa, että kovat linjapäätökset yhteistyösuunnista tekee Seinäjoella lopulta kaupunginvaltuusto ja poliitikot. Virkakunnan tehtävänä on hänen mukaan olla taustalla sparraamassa päättäjiä.

Seitsemän vuoden virkakautensa tärkeäksi tehtäväksi näkee myös kaupungin keskustan kehittämisen.

– Infrastruktuutuurin kehittäminen aseman alueella on varmasti aivan keskeisiä kysymyksiä. Eri kaupunginosien kehittäminen on välillä eri tyyppistä. Klassikkovastaus on, että haluamme myös valtion mukaan talkoisiin rahoittamaan niitä kohtia mitkä on valtion vastuulla, Kiiskilä painottaa.