Hyppää sisältöön

Suomen historian rajuin velkaryyppy – näin 10 koronamiljardia on käytetty

Pelättyä konkurssiaaltoa ei ole tullut. Vielä ei silti tiedetä, onko se miljarditukien ansiota.

Sanna Marin, Katri Kulmuni ja Li Andersson hallituksen tiedotustilaisuudessa.
Hallitus tiedotti korona-ajan poikkeustilasta 16. maaliskuuta. Kuvassa opetusministeri Li Andersson (vas.), silloinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ja pääministeri Sanna Marin (sd.) Tiistai-illan A-studiossa pohdittiin mm., kuinka kauan hallitus joutuu tukemaan taloutta.

Suomeen laskeutui maaliskuun puolivälissä synkkä sumu, kun mustiin pukeutuneet ministerit julistivat maahan poikkeustilan.

– Oli tiedossa, että jotain isoa on tapahtumassa, mutta sen vaikutukset olivat vielä täysin hämärän peitossa, valtion budjettipäällikkö Sami Yläoutinen muistelee.

Koronakriisi on kestänyt nyt puoli vuotta. Sen loppu on yhä sumun peitossa.

Koronabudjettien valmistelua on vaikeuttanut epävarmuus siitä, miten kriisi etenee.

Normaalisti vuodessa valmistellaan kolme lisäbudjettia. Nyt niitä tehdään kuusi, joista viisi on jo valmiina.

Kuva: Joonas Haverinen / Yle
Koronan aiheuttamat menot ovat vuonna 2020 noin 10 miljardia. Velkaa on pitänyt ottaa lähes 18 miljardia, koska korona on syönyt verotuloja.

Korona on niellyt valtion rahaa jo lähes 10 miljardia. Velkaa on otettu sitäkin enemmän, lähes 18 miljardia, koska korona on iskenyt myös verotuloihin.

– On täysin poikkeuksellista, että lisäbudjeteissa liikutellaan tällaisia rahoja. Mutta ei meillä aikaisemmin koskaan ole ollut tällaista kriisiä, budjetin valmistelua johtava budjettipäällikkö Yläoutinen sanoo.

Pelastiko hurja velanotto maan talouden? Historiankirjoitus kertoo sen ehkä myöhemmin. Nyt voidaan tehdä vasta välitilinpäätöstä.

Budjettipäällikkö Sami Yläoutinen sanoo, että koronan kaltaista kriisiä valtiontalous ei ole aiemmin kokenut. Kuva: Juha Heikanen / Yle

Taivas uhkaa pudota niskaan

Pian kriisin alettua selvisi, että terveydenhuollon lisäksi ainakin yritysten tukemiseen tarvitaan paljon rahaa.

–Siitä vallitsi aika suuri yhteisymmärrys. Se että kuinka paljon, oli sitten paljon vaikeampi kysymys, Sami Yläoutinen kertoo.

Nyt voidaan lisäbudjeteista ynnätä, että yrityksille ja koronan torjuntaan on suunnattu miljardiluokan menoja, samoin työttömyysturvaan ja kunnille.

Kesäkuussa julkistetussa neljännessä lisäbudjetissa on tulevaisuuteen suuntautuvia isoja elvytystoimia, kuten teiden rakentamista ja tutkimus- ja kehityspanostuksia.

Lisäbudjettien menoja voi tutkia valtiovarainministeriön tutki budjettia -sivulla (siirryt toiseen palveluun)

Yritystuista lähes kaksi miljardia on suoria kehittämis- tai kustannustukia. Lisäksi satoja miljoonia lisämenoja on budjetoitu valtion sijoituksiin ja yritysten lainoihin. Työttömyysturvan määrärahojen lisäyksestä yli puolet koostuu työttömyysturvan väliaikaisista muutoksista, loput ovat arvioitua työttömyysturvan tarpeen kasvua. Kuntien tukeen on laskettu 200 miljoonaa euroa sairaanhoitopiireille suunnattua tukea. Kuva: Joonas Haverinen / Yle

Veronmaksajien piikki auki

Jos unohdetaan korona, tilanne voisi olla poliitikon toiveuni. Menokehyksestä on luovuttu, jaettavana on miljardeja ylimääräistä rahaa.

Menokehyksessä sovitaan sitovasti suurin osa budjettimenojen määrästä.

– Siitä luopuminen oli tietysti poikkeuksellinen päätös ja liittyi siihen, että meillä oli valmiuslaki käytössä, Yläoutinen kertoo.

– Ei vain ollut mahdollista pitää menokehyksestä kiinni ja samalla huolehtia siitä, että koronatilannetta voidaan vastuullisesti hoitaa.

Onko koronarahaa jaettu jo liiankin avokätisesti, kun menokatto ei ole tullut vastaan?

– Siihen ei ole varmasti yhtä oikeaa vastausta. Tietysti menokehys asettaa katon, jonka alla eri menoja joudutaan priorisoimaan. Se tuo automaattisesti kurinalaisuutta ja hyvää harkintaa.

Huolestuttaako budjettipäällikköä tällainen kertarysäys, 10 miljardin potti?

– Minua huolestuttaa julkisen talouden kantokyky. Meillä oli jo ennen tätä kriisiä alijäämäinen julkinen talous ja kestävyysvaje.

Makrotaloustieteen professori Niku Määttänen sanoo, että koronakriisi vaati yritysten nopeaa tukemista. Kuva: Juha Heikanen / Yle

Mitä jos tätä ei olisi tehty?

Hallitusta ei ole juuri arvosteltu holtittomasta velanotosta koronakriisissä. Hyviä vaihtoehtoja ei juuri nähty, kun epidemia haluttiin pysäyttää nopeasti.

Nyt kun kriisi on kestänyt puoli vuotta, taloustieteilijät tekevät siitä välitilinpäätöstä.

– Miljardiluokan menojen lisäys ei ole ongelma niin kauan kuin se on tilapäistä kriisin hoitamista, sanoo makrotaloustieteen professori Niku Määttänen Helsinki GSE:stä (Helsinki Graduate School of Economics).

Sillä tavalla valtio pystyy lisäämään kysyntää ja pienentämään koronan aiheuttamia taloudellisia vahinkoja. Niitä syntyy, kun ihmiset ostavat tavaroita ja palveluita aiempaa vähemmän eivätkä yritykset investoi rahaa uuteen tuotantoon tai palveluihin.

Tukisummat ovat vuodelle 2020 budjetoituja. Joidenkin tukien maksatukset ajoittuvat usealle vuodelle, ja niiden kokonaisummat ovat v. 2020 määrärahoja suuremmat. Osa määrärahoista jää käyttämättä. Yleistä kustannustukea on jaettu vain kolmannes määrärahoista. Ravitsemusyrittäjien tukea on jaettu noin puolet määrärahoista. Kuva: Joonas Haverinen / Yle

Vaikeampi kysymys on, kuinka hyvin miljardipanostukset ovat osuneet maaleihinsa.

– Meillä ei koskaan tule olemaan kovin luotettavaa jälkikäteisarviota siitä, kuinka hyvin tämä politiikka toimi, koska emme koskaan saa hyvää vertailua siitä, että jos tätä ei olisi tehty, professori Määttänen pohtii.

Eniten koronarahaa on tänä vuonna suunnattu yrityksille. Suoraa tukea on ollut jaossa lähes pari miljardia euroa. Sen lisäksi lainoihin ja sijoituksiin on budjetoitu satoja miljoonia euroja. Samaan aikaan on myös helpotettu lomautuksia.

Yritysten nopea tukeminen oli myös taloustieteilijöiden neuvo heti kriisin alussa.

– Tavoitteena on välttää massiivinen konkurssiaalto, Määttänen sanoo.

Konkurssiaalto ja massatyöttömyys on tähän mennessä vältetty. On toinen kysymys, onko se erityisesti yritystukien ansiota.

Suojavarusteiden hankinta ja koronatestaus ovat nielleet satoja miljoonia euroja tänä vuonna. Kuva: Joonas Haverinen / Yle

Tukea vääriin osoitteisiin?

Korona-ajan ensimmäinen lisäbudjetti julkistettiin vielä samalla viikolla maaliskuussa, kun Suomeen oli julistettu poikkeustila.

Hallituksen iskulause oli: “Valtio takaa, pankit jakaa”. Viesti oli, että yritykset saavat nyt helposti riskitöntä lainaa.

Yrityksiä kiinnosti kuitenkin enemmän suora tuki, jota ei tarvitse maksaa takaisin.

Suurin potti, 800 miljoonaa euroa, tuli jaettavaksi Business Finlandille. Tuki suunnattiin yritysten kehittämishankkeisiin.

Ihmetystä herätti, miksi jaetaan innovaatiotukea, kun yrityksiin oli iskemässä akuutti rahapula.

Hallitus perusteli tukea sillä, että se oli valmis tukijärjestelmä, jolla voitiin avustaa nopeasti yrityksiä.

Pian syntyi kohu siitä, menevätkö suurimmillaan 100 000 euron koronatuet vääriin osoitteisiin, hyvin pärjääville yrityksille tai jopa huijareille.

Kehitystukea saivat paljon muun muassa konsultti- ja it-alan yritykset, joita ei pidetty kriisin pahimpina kärsijöinä.

Business Finlandin teettämän tarkastuksen mukaan yksittäisiä virheitä oli tehty. Tuen ehtoja väljennettiin niin, että sitä voitiin käyttää enemmän yrityksen juokseviin kuluihin.

Taloustieteen professori Otto Toivanen sanoo, että yritysten koronatukia tulisi muuttaa jatkossa taloutta uudistavaan suuntaan. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Konkurssiaalto nurkan takana

Kesäkuussa hallitus lanseerasi kohusta viisastuneena yleisen kustannustuen.

Se oli tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto oli pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi. Tukea sai käyttää yrityksen juokseviin menoihin.

Kustannustukea tuli jakoon 300 miljoonaa euroa heinäkuun alussa. Tuen maksimimäärä oli 500 000 euroa.

Kysymyksiä on herättänyt se, että yritysten vaatimaa tukea jaettiin lopulta vain kolmannes siihen varatuista rahoista, noin 100 miljoonaa euroa. Tuen hakuaika päättyi elokuun lopussa.

Yritystukien jakoa on selvitetty Helsinki GSE:hen perustetussa korona-ajan tilannehuoneessa. Sen perusti joukko taloustieteilijöitä kevättalvella.

–Koko ajan on esitetty, että konkurssiaalto on ihan nurkan takana. Sikäli on ehkä yllättävää, että kustannustukea on mennyt aika vähän, taloustieteen professori Otto Toivanen Aalto-yliopistosta pohtii.

Syytä ei vielä varmasti tiedetä. Tuen ehdot saattoivat olla liian tiukat. Positiivinen selitys on, että tuelle ei ollutkaan enää niin suurta tarvetta.

Joka tapauksessa Suomen talouden sakkaus näyttää oienneen kesällä.

Suomalaisten yhteenlaskettu palkkasumma kohosi heinäkuussa lähes viime vuoden tasolle. Kuva: Joonas Haverinen / Yle

Uusi tulorekisteri paljasti hyvän uutisen

Suomalaisten palkkasumma harppasi kesällä ylös kevään kuopasta.

Se käy ilmi Helsinki GSE:n tilannehuoneen raporteista (siirryt toiseen palveluun). Käytössä on ollut uusi tietolähde, suomalaisten tulorekisteri.

– Se on maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen tietolähde, professori Toivanen kertoo.

Tulorekisterin avulla tilannehuone on seurannut kokopäiväpalkkaa saavien ja palkkasumman määrää. Niiden perusteella tilanne näyttää valoisammalta kuin monet talousuutiset.

– Viimeiset luvut ovat ilahduttavan positiivisia. Heinäkuussa 2020 Suomen talous on jopa samalla tasolla kuin se oli heinäkuussa 2019, kun tilanne huhti-, touko- ja kesäkuussa oli olennaisesti synkempi, Toivanen kertoo.

Tiedot palkkasummasta osoittavat osaltaan, että koronan isku Suomen talouteen ei ole ollut niin kova kuin odotettiin.

–Uskon, että harjoitettu politiikka on toiminut, vaikka on vaikea osoittaa, mikä näiden toimien merkitys on täsmälleen ollut, professori Niku Määttänen sanoo.

Professori Otto Toivasen mukaan yritystukien vaikuttavuudesta ei voi sanoa vielä mitään tarkempaa.

Ei tiedetä, miten koronatuet ovat osuneet juuri niille yrityksille, jotka ovat kärsineet eniten koronasta ja ovat olleet eniten tuen tarpeessa.

Hallitus on erityisesti neljännessä lisäbudjetissa kesäkuussa suunnanut rahaa erilaisiin investointeihin ja elvytykseen. Grafiikassa poimintoja niistä. Summat ovat vuoden 2020 määrärahoja. Monien investointien osalta on sitouduttu lisäpanostuksiin tulevina vuosina. Kuva: Joonas Haverinen / Yle

Putoaako taivas sittenkin?

Toiveita herättävistä uutisista huolimatta taloustieteilijät korostavat, että taloustilanne on hyvin epävarma.

– Meidänkin lukumme ovat kuitenkin peruutuspeiliin katsomista, professori Toivanen toteaa palkkasumman hyvästä kehityksestä.

– Ajatellaan vaikka tästä kuusi kuukautta eteenpäin. Kukaan ei tiedä, mitä esimerkiksi Suomen matkailualalle tapahtuu, miten vientiyritysten toimintaympäristö kehittyy.

Synkkää tunnelmaa ovat lietsoneet muun muassa Finnairin ilmoitus 1 000 työntekijän vähentämisestä ja UPM:n Kaipolan paperitehtaan sulkemisilmoitus. Vientiteollisuuden tilausten laskusta on saatu hälyttäviä uutisia.

Koronanpelko on levinnyt kesän jälkeen uudestaan, kun tartuntaluvut ovat nousseet meillä ja muualla.

– Monella yrittäjällä on varmasti huoli, että tästä tulee vielä sellainen toinen aalto, joka pakottaa vähän samanlaisiin toimiin kuin keväällä tai ainakin vähentää huomattavasti joidenkin palveluiden kuluttamista, professori Niku Määttänen sanoo.

Grafiikassa on poimintoja erilaisista koronan menokohteista. Kuva: Joonas Haverinen / Yle

Budjetintekijän sumu ei hälvennyt

Budjettipäällikkö Sami Yläoutisen koronasumu ei ole hälvennyt.

Kukaan ei tiedä, millainen vuosi 2021 meitä odottaa. Tuleeko toimiva rokote vai jatkuuko yhteiskunnan halvaustila?

Ensi vuoden budjettia on kuitenkin valmisteltu siltä pohjalta, että maaliskuun kaltainen koronashokki ei enää iskisi talouteen.

Taloustieteilijöiden mielestä hallituksen olisi nyt hyvä kirkastaa, mitä yritysten tukemiseksi aiotaan tehdä, jos korona-aika jatkuu pahana.

– Se voisi luoda luottamusta yritysten näkökulmasta, professori Niku Määttänen sanoo.

On kuitenkin selvää, että korona paisuttaa budjetin menoja ensi vuonnakin. Samalla valtiontalouden liikkumavara on kaventunut tämän vuoden koronamiljardien vuoksi.

– Miljardien tuijottamisen sijaan meidän pitää kiinnittää huomio menojen kustannusvaikuttavuuteen ja hyvää kohdennukseen, budjettipäällikkö Sami Yläoutinen sanoo.

Kuinka pitkään valtion täytyy vielä tukea taloutta? Aiheesta keskusteltiin tiistai-illan illan A-studiossa, vieraina taloustieteilijä Sixten Korkman ja EVAn ekonomisti Sanna Kurronen.