Sosiaalityöntekijäpulan taustalla on paljon pielessä – töitä on liikaa eikä palkka vastaa työn vaativuutta

Tilanne on vaikea erityisesti pienissä kunnissa, mutta helpolla eivät pääse kaupungitkaan. Esimerkiksi Kemissä on tehty töitä vajaamiehityksellä jo vuosia.

sosiaalityö
Sosiaalityöntekijä tietokoneen ääressä.
Sosiaalityöntekijät joutuvat varsinkin pienissä kunnissa työskentelemään usein yksin vailla esimiehen tai työkaverien tukea, mikä lisää työn kuomittavuutta. Arkistokuva.Petri Aaltonen / Yle

Pulaan sosiaalityöntekijöistä vaikuttaa moni alan houkuttelevuutta vähentävä asia: työtä on paljon, palkkaus ei ole kaksinen ja työolosuhteetkin ovat kuormittavat. Työn raskaus on vaikuttanut paikoin jopa siihen, että päteviä sosiaalityöntekijöitä ei saada edes lupaamalla lisää palkkaa.

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on kartoittanut Lapin kuntien sosiaalityöntekijöiden osaamista ja tilannetta vuosina 2016 ja 2018.

Kartoituksen mukaan Lapin pienten kuntien haasteena on, että sosiaalityöntekijät työskentelevät yksin vailla kollegoiden tai esimiehen tukea. Työnkuva kattaa usein koko sosiaalityön kirjon lastensuojelusta vammaispalveluun.

Isoissa kunnissa puolestaan työolosuhteita kuormittavat liian suuret asiakasmäärät ja puuttuvat resurssit. Myöskään palkkaus ei kohtaa työn vaativuuden ja koulutustason kanssa.

– Ratkaisu sosiaalityöntekijäpulaan löytyy hyvistä työolosuhteista, joka koostuu kohtuullisesta asiakasmäärästä, arvostuksesta, riittävästä ammatillisesta tuesta ja työn vaativuuteen perustuvasta palkkauksesta, sanoo Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö.

Kostamo-Pääkkö tähdentää, että sosiaalityöntekijäpula ei johdu koulutuspaikkojen vähyydestä. Suomessa on 2500 laillistettua sosiaalityöntekijää enemmän kuin kunnissa on sosiaalityöntekijöitä.

– Sosiaalialla tarvitaan enemmän sosiaalityön kehittämistä ja rakenteellista sosiaalityötä, mutta vajaista resursseista johtuva kuormittava työtilanne vaikuttaa siihen, että kehittämistyöhön ei tahdo löytyä tekijöitä.

"Tämä on lumipalloefekti, joka pyörii ikävällä tavalla"

Kemin sosiaalitoimessa on tuskailtu sosiaalityöntekijöiden rekrytointiongelmien kanssa jo puolenkymmentä vuotta. Sosiaalityön johtaja Arto Alajärven mukaan kaupungissa on 15 sosiaalityöntekijän vakanssia, joista neljä on tälläkin hetkellä täyttämättä.

Kesällä sosiaalitoimiston henkilökunta lähestyi sosiaali- ja terveyslautakuntaa kirjeellä, jossa se vaati puuttumista muun muassa resursseihin, esimiestyöhön ja työssä jaksamiseen.

– Erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden kohdalla vastuutyöntekijänä ja palvelutarpeen arvioijana toimii aina sosiaalityöntekijä. Ja kun sosiaalityöntekijöitä jää pois, heidän asiakkaansa siirtyvät toisille työntekijöille, joiden täytyy sama työ aloittaa lähes alusta. On ihan selvää, että tilanne kuormittaa, Arto Alajärvi sanoo.

Kemissä virkoihin on palkattu määräaikaisesti sosionomeja kuluvan vuoden loppuun saakka. Henkilökuntaa on siis jouduttu siirtämään sinne, missä tarve on pakottavin.

Kuvassa pikkupoika keinuu.
Työntekijäpulan vuoksi perussosiaalityö kärsii, mikä näkyy puolestaan esimerkiksi lastensuojelun kuormittumisena. Kuvituskuva.Silja Viitala / Yle

Eniten järjestelyistä kärsii perussosiaalityö, jonka tarkoitus on kyetä ehkäisemään lakisääteisiä isoja toimenpiteitä, kuten raskaita lastensuojelun prosesseja.

– Tämä on lumipalloefekti, joka pyörii ikävällä tavalla, Arto Alajärvi toteaa.

Palkka kohdilleen ja pienissä kunnissa yhteistyötä yli kuntarajojen?

Kemissä avoimena olevat virat yritetään nyt saada täytettyä palkanlisillä.

– Avoimet paikat tulevat nyt hakuun. Olemme saaneet luvan siihen, että voidaan käyttää rekrytointilisää ja talousarviokäsittelyyn on lisäksi tulossa sitouttamisraha, jotta saadaan vähän taloudellistakin porkkanaa tähän, sosiaalityön johtaja Arto Alajärvi kertoo.

Sosiaalihuollon ylitarkastaja Marjut Eskelinen Lapin aluehallintovirastosta sanoo, että muutamissa Lapin kunnissa on lähdetty jopa kilpailemaan sosiaalityöntekijöiden saatavuudesta nostamalla palkkaa ihan reilustikin. Sekään ei aina riitä.

– Pienisissä vähäväkisissä kunnissa sosiaalityöntekijä on aika yksin sen tehtävänsä kanssa. Jos on ainut virkaatekevä sosiaalityöntekijä kunnassa, yksittäisellä työntekijällä on iso vastuu ja sitä ei ehkä se hyväkään palkka riitä kompensoimaan.

Marjut Eskelinen peräänkuuluttaakin kuntien välistä yhteistyötä. Hän pitäisi kuntayhtymiä kokeilemisen arvoisena keinona helpottaa työtä pienissä kunnissa. Se mahdollistaisi työntekijöiden kollegiaalisen tuen ja mahdollistaisi tehtäväkiertoja.

– Nyt on esimerkiksi etsitty yhteistä lastenvalvojaa, joka hoitaa kolmen kunnan työt. Näkisin, että pikemminkin etsittäisiin sosiaalityöntekijöitä, jotka yhdessä hoitavat kolmen kunnan sosiaalihuollon asioita.

Mikä sitten on riittävä palkka? Korkeasti koulutettuja sosiaalialan ammattilaisia edustava ammattijärjestö Talentia on antanut asiasta suositukset (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun), mutta suurin osa kunnista ei niitä noudata.

Lue myös: Lastensuojelussa vain puolet tarvittavista työntekijöistä – lastensuojelun kriisissä tarvitaan ensin apua kuntiin, toteaa työryhmä